Maalivahdit 7,5
HPK:n maalivahtien peluutus on edelliskausien tapaan selkeää. Joona Voutilainen pelaa niin paljon kuin jaksaa ja kakkosvahti tuuraa silloin tällöin. Sekä Voutilainen että kakkosvahti Rasmus Reijola ovat esiintyneet vaihtelevalla menestyksellä.
Paperilla kakkosvahtina kauteen lähteneelle Antti Karjalaiselle HPK ei näe enää tarvetta ja etsiikin hänelle uutta seuraa. Tällä hetkellä Karjalainen ei harjoittele edustusjoukkueen harjoituksissa, vaan HPK:n niin sanottujen akatemiapelaajien kanssa.
Voutilaisen alkukausi oli heikko, mutta loppusyksy oli nousujohteinen. Se onkin ollut tärkeää, sillä HPK:n hyökkäyspelin takkuillessa on monet ottelut olleet numeroiden valossa tiukempia kuin mitä kenttätapahtumat antaisivat ymmärtää. Voutilaisen onnistuminen on avainasemassa HPK:lle.
Puolustus 9,5
Viime kaudella paperilla heikko puolustus toimi. Tälle kaudelle on tehty pari täsmähankintaa ja jälki on entistä parempaa. Niklas Friman ja Petteri Nikkilä ovat edelleen osa puolustuksen tukirankaa, mutta TPS:stä hankitut Elmeri Eronen ja Santeri Lukka vankistavat sitä entisestään.
Erityisesti Eronen on tuonut kaivattua kiekollista osaamista HPK:n takalinjoille. Liigan kärkipuolustajien joukkoon itsensä pelannut Eronen on esitellyt jo TPS:tä tuttua kiekkovarmaa pelaamistaan, mutta Hämeenlinnassa saatu ylivoimavastuu näkyy myös pistesarakkeessa.
Kilpailua riittää kolmanteen pakkipariin konkaripuolustaja Arto Laatikaisen rinnalle. Paikasta kilpailevat roimasti kehittynyt Otto Latvala, kolossi Miro Karjalainen ja ennakkoluulottomasti otteillaan yllättänyt Nico Nurmikanta. Sen sijaan Roope Laavaisen tie HPK:ssa näyttää olevan tukossa. Hän onkin pelannut puolet syyskaudesta lainalla KooKoossa.
Hyökkäys 7
Viime kaudella HPK jopa dominoi hyökkäyspäässä. Tällä kaudella tilanne on muuttunut. Pitkiä kulmaralleja esiintyy harvemmin, osittain vastustajan keksittyä, miten niitä vastaan tulee puolustaa, osittain heikosti toimivien ajoitusten vuoksi. Viime kaudesta on hyökkäyspelissä jäljellä tehottomuus. HPK luo edelleen hyvin maalipaikkoja, mutta verkko ei heilu. Ylivoima on kuitenkin ollut tehokasta.
Eleetön kultakypärä Cody Kunyk on erinomainen kentän molemmissa päissä. Kauden läpimurtopelaaja Valtteri Puustinen on ottanut valtavia kehitysaskelia nousujohteisen viime kauden jälkeen. Sen sijaan viime kauden maaliruisku Jere Innala on ollut pettymys. Samaa voidaan sanoa myös mestaruuden ratkaisseen osuman laukoneesta Markus Nenosesta sekä maagisesta syöttötaiturista Niclas Luceniuksesta.
Kärkipelaajien tehottomuuden viedessä huomion, on alaketjujen työmyyrä Miro Ruokonen noussut vaivihkaa jo joukkueen sisäisen maalipörssin kärkinimien joukkoon. Maajoukkueessakin syksyllä pelannut slovakialainen Filip Krivosik on esiintynyt pirteästi, mutta nuori pelaaja kaipaa edelleen tasaisuutta otteisiinsa.
Tähtioppilas Cody Kunyk
Maalivahdit 8,5
Lukko on kuulunut maalivahteja tasaisemmin peluuttaviin joukkueisiin. Oskari Setänen sekä Lassi Lehtinen ovat jakaneet vastuun raumalaisten maalipuiden välissä. Kaksikko on onnistunut pääsääntöisesti hyvin. Varsinkin Setänen on saanut nostettua tasonsa viime kauden pudotuksesta.
Nuori Lehtinen on kehittynyt ja noussut jakamaan vastuuta entistä paremmin Setäsen kanssa. Tilastoissa sekä Lehtinen että Setänen löytyvät kärkipäästä ja esimerkiksi torjuntaprosentilla mitattuna kaksikko mahtuu Liigan seitsemän parhaan joukkoon.
Puolustus 8
Lukon puolustuksen nimilistaa katsoessa kokoonpanosta löytyy Liigan mittapuulla yksi kovimmista nipuista. Pelillisesti syksy on vielä mennyt hieman potentiaalin alle. Lukko on päästänyt maaleja kolmanneksi vähiten koko Liigassa, joten pääasiallisesti puolustus sekä maalivahtipeli ovat onnistuneet mainiosti. Kuitenkin nimilista antaa vielä odottaa parempia esityksiä erityisesti hyökkäyssuuntaan.
Ulkomaalaiset hankinnat Robin Press sekä Lukas Klok ovat kantaneet suurta vastuuta ja onnistuneet pääasiassa hyvin. Maajoukkueessakin esiintynyt Tarmo Reunanen ei ole aivan pystynyt tarjoamaan samanlaisia esityksiä kuin viime kaudella. Myös kesken kauden NHL:stä takaisin tulleelta Ville Heinolalta on lupa odottaa erityisesti tehoja. Nuori puolustaja on kärsinyt loukkaantumisesta ja pelejä Liigassa on kertynyt syksyn aikana vasta 11 kappaletta. Niin ikään kesken kauden Lukon kokoonpanoon tullut Ilkka Heikkinen on esittänyt pääsääntöisesti varmaa pelaamista. Kokeneelta kehäketulta on kuitenkin lupa odottaa enemmän varsinkin hyökkäyspäässä.
Hyökkäys 7
Lukon hyökkäyksessä on ollut kahden tai jopa kolmen kerroksen väkeä. Kirkkaimpana tähtenä on loistanut viime kauden tapaan raketti Justin Danforth. Kanadalainen on pystynyt pitämään tasonsa lähes pelistä toiseen ja luomaan vaarallisia tilanteita. 26-vuotias hyökkääjä löytyy joulutauolle lähdettäessä Liigan koko pistepörssin sijalta kolme. Danforthin ohella Lukon hyökkäyksestä positiivisesti ovat erottautuneet Westerholmin veljekset Ponthus sekä Pathrik. Erityisesti Pathrik Westerholmin aloitus Liigassa loukkaantumisen jälkeen oli tehokas. Myös Kristian Pospisil sekä Jonne Tammela ovat esiintyneet edukseen erityisesti pelatessaan Danforthin kanssa.
Tämän viisikon jälkeen Lukko kaipaa lisää herätystä. Linus Nyman on ajoittain väläytellyt, mutta esimerkiksi kokeneelta Toni Koivistolta on lupa odottaa enemmän. Raumalle palannut Eero Elo ajautui sivuraiteille eikä saanut missään vaiheessa luotua tehoja. Lopulta Elon sopimus päätettiin purkaa. Ennen joulua Lukko sai ennenaikaisen joululahjan Sebastian Revon muodossa. Revolta on lupa odottaa tehoja sekä hyökkäysmateriaalin leventämistä.
Tähtioppilas Justin Danforth
Maalivahdit 8
HIFK maalivahtiosastolla on ollut kahden kerroksen väkeä. Frans Tuohimaa joutui rehkimään, kun Atte Engren kärsi loukkaantumisesta lokakuussa. Tuohimaa selviytyi urakastaan varsin mainiosti ja torjui etenkin marraskuussa hyvällä tasolla. Siitä palkinnoksi hän pääsi takaportin kautta Leijonien EHT-joukkueeseen joulukuussa.
Engrenin kausi on sen sijaan ollut haastava. Maaleja on mennyt ajoittain liian helposti selän taakse, eikä tasaisuus taikka varmuus ole ollut läsnä. Toki lokakuinen loukkaantuminen on osittain vaikuttanut otteisiin. Tuohimaa näyttäisikin olevan ykkösmaalivahti, ainakin toistaiseksi.
Puolustus 7
Parhaimmillaan viisikkotasolla HIFK:n puolustuspelaaminen on jämäkkää ja tiivistä. Silti otteluiden välillä ja jopa niiden sisällä HIFK:lle tulee liikaa ailahtelua viisikkopelaamisessa, mikä on näkynyt myös oman puolustusalueen puolustuspelaamisessa negatiivisesti.
Yksilötasolla Mikko Kousa on johtanut tehopuolella, mutta sen jälkeen on ollut hieman hiljaisempaa. Edelleen vastustajan paineistaessa ylhäältä ja aggressiivisesti, HIFK saattaa joutua ongelmiin. Helpot ykkössyötötkin menevät ajoittain HIFK:n puolustajilla liian helposti vastustajan lapaan omien vastaavien sijaan. Näin käy etenkin tappioasemassa. HIFK:n oma paineistuspelaaminen on ollut parhaimmillaan erittäin tehokasta ja väkevää.
Hyökkäys 8
HIFK:n pelitapa on tuottanut läpi kauden laadukkaita maalipaikkoja, mutta alkukaudesta HIFK kärsi maalinteon tehottomuudesta. HIFK:n hyökkäystä on kannatellut ajoittain liiankin paljon Teemu Turunen-Otto Paajanen-Sebastian Dyk -ketju. Etenkin Turunen on ottanut välillä koko joukkueen reppuselkäänsä ja on ollut koko HIFK:n joukkueen kirkkain ykköstähti.
Jere Sallisen johtama kakkosketju on tarjonnut viime aikoina taustatukea, mutta kahden alemman ketjun tehot ovat olleet kateissa. HIFK on hankkinut kesken kauden Michael Keräsen sekä Ville Leskisen, joten hyökkäysosaston pitäisi olla kunnossa loppukautta ajatellen. Keränen ja Leskinen ovat tuoneet leveyttä, syvyyttä sekä kilpailua pelipaikoista.
Tähtioppilas Teemu Turunen
Maalivahdit 6
Odotuksiin nähden KalPan maalivahtipelaaminen on ollut heikkoa. Isoilla odotuksilla kesällä takaisin Kuopioon saapunut Eero Kilpeläinen on odotetusti kantanut suurempaa vastuuta tolppien välissä, mutta pelillinen taso varsinkin alkukaudesta oli heikkoa. Kilpeläisen taakse on uponnut liian paljon turhan helppoja maaleja. Mukaan on mahtunut huippupelejä, mutta tasaisuus on puuttunut.
KooKoosta saapunut Samu Perhonen on päässyt esiintymään ainoastaan kuudessa ottelussa. Erityisesti marraskuussa Perhoselle siunaantuneet kolme peliä sujuivat hyvin, mutta Kilpeläisen nostettua tasoaan kakkosvahdin pelit ovat jääneet vähiin.
Puolustus 7
Jos KalPan maalivahdit eivät ole täysin onnistuneet, samaa voi sanoa myös puolustuksen osalta. Puolustajat eivät ole pystyneet auttamaan parhaalla mahdollisella tavalla maalivahteja ja päästettyjä maaleja on tullut liikaa. Kuopiolaisten pakistoa voi kuvata suhteellisen tasapaksuksi.
Yksilöistä nuori Kim Nousiainen on esiintynyt edukseen ja Mikael Seppälä on noussut jopa maajoukkuetasolle. Kesken kauden mukaan liittynyt Jesse Graham on tuonut pirteyttä KalPan pelaamiseen ja napannut ison roolin kokoonpanosta. Ennen loukkaantumistaan Lasse Lappalainen pelasi vahvasti ja on edelleen joukkueen puolustajien pisteykkönen. Keväältä KalPan puolustus kaipaa vielä lisää tasaisuutta sekä tehoja.
Hyökkäys 8
KalPan hyökkäys on onnistunut suhteellisen hyvin. Ennakko-odotuksiin nähden hieman yllättävät nimet ovat nousseet esille. Erityisesti viime aikoina tehokkuus on parantunut ja sitä kautta kuopiolaiset ovat saaneet voittoja. Kaksikko Balász Sebok sekä Kai Kantola ovat olleet tehokkaassa kunnossa. Kantola on löytänyt oivan maalivireen ja on viimeistellyt jo 12 osumaa. Sebok on tekemässä omaa piste-ennätystään Liigassa. Myös nuori Juuso Könönen on esiintynyt lupaavasti.
Parannettavaa on vielä lupa odottaa esimerkiksi kaksikolta Miikka Pitkänen sekä Janne Keränen. Kovilla odotuksilla täksi kaudeksi Kuopioon saapuneiden hyökkääjien tehot ovat vielä jääneet hieman piippuun. Keränen oli pitkän pätkän poissa loukkaantumisten takia. Myös Alexander Ruuttulta on lupa odottaa lisää tehoja.
Tähtioppilas Kai Kantola
Maalivahdit 7
SaiPa lähti kauteen tietoisella riskillä luottaen kahteen Liiga-tasolla kokemattomaan ja nuoreen maalivahtiin. Ykkösmaalivahdin viittaa on soviteltu Niclas Westerholmin harteille, mutta hänestä ei ole ollut kantamaan joukkuettaan voitosta voittoon. Säännöllinen peliaika ja suuri vastuu ovat auttaneet Westerholmia parantamaan otteidensa tasaisuutta, mutta aika ei ole vielä kypsä hänen dominanssilleen.
Joukkueen toinen maalivahti Karolus Kaarlehto loisti viime kaudella Imatran Ketterän riveissä. 13 ottelun otannalla Kaarlehto on esittänyt ajoittain mainioita otteita, mutta kokonaisuuteen mahtuu myös heikommin menneitä pelejä. Kahden tasaisen maalivahdin tandemissa Kaarlehdolla on otteiden parantuessa mahdollisuus ansaita aiempaa enemmän peliaikaa.
SaiPan maalivahdit ovat osaltaan kärsineet kenttäpelaajien pelillisistä vaikeuksista ja vastustajien runsaista maalipaikoista. Tämän lisäksi joukkue ottaa liikaa turhiksi luokiteltavia rangaistuksia, minkä seurauksena maalivahdit ovat joutuneet kovalle koetukselle. Tästä huolimatta – tai kenties juuri tämän takia – SaiPan maalivahdeilta vaaditaan kevätkaudella nähtyä vaikuttavampaa pelaamista, jos joukkue haaveilee pudotuspeleistä saati siellä menestymisestä.
Puolustus 6
Myös SaiPan puolustusta epäiltiin kauden alla. Puolustuksen suorittaminen niin kiekotta kuin kiekon kanssa olivat suuria kysymysmerkkejä, eikä kauden ensimmäiset 31 peliä ole tarjonneet selkeitä vastauksia näihin kysymyksiin. SaiPalla on ollut vaikeuksia niin oman alueen puolustuspelaamisessa kuin alivoimapelaamisessa, joka on tällä hetkellä sarjan heikointa. Tämän lisäksi joukkue on Liigan heikoimpia kiekonhallintaa kuvaavalla corsi-tilastolla mitattuna. Tappioiden ja epäonnistumisten kertyminen talven pimeydessä on alkanut näkyä jäällä epävarmana peruspelaamisena ja ailahtelevina otteina. Epäröivä pelaaminen heijastuu suoraan vastustajan maalilukemissa. Negatiivinen kierre on tällä hetkellä vahva.
Tilannetta mutkistaa ennen kaikkea se, että joukkueen luotettavimmaksi puolustajaksi noussut Mário Grman loukkaantui joulun alla pelatussa KooKoo-ottelussa. Luottopuolustajan pikainen parantuminen on joukkueen joululahjalistan kärkipäässä.
Hyökkäys 7
SaiPan hyökkäyksessä on nähtävissä vastaavia vaikeuksia kuin puolustuksessakin. Huolellisuus kiekon kanssa ja luonteva pelaaminen ovat olleet pimennossa liian usein, minkä seurauksena SaiPa on ollut monesti turhan helppo joukkue puolustaa. Lisäksi kaksinkamppailupelaaminen on ollut toisinaan selkeästi heikompaa suhteessa vastustajaan, minkä seurauksena kiekonriistot ja niistä koituneet nopeat vastahyökkäykset ovat olleet harvinaista herkkua. SaiPa on myös laukonut vähiten vastustajan maalia kohti.
Näiden asioiden lisäksi joukkueen hyökkäyspelaamisessa on ollut huolestuttavaa peliotteiden epätasaisuus. Toisinaan SaiPa on onnistunut nappaamaan maukkaita nollapelejä ja täysiä pistepotteja vierakentiltä, mutta vastineeksi lappeenrantalaisilta on nähty puolivillaisia ja haluttomia otteita otteluissa, joista voitto olisi ollut realistinen tavoite. SaiPa ei ole täysin hyödyntänyt kiekollista potentiaaliaan, vaan pikemminkin voisi joukkueen väittää alisuorittavan kiekollisesti.
On SaiPan hyökkäyspelaamisessa myös positiivisia puolia. Joukkueen kärkikaksikoksi hankitut Teemu Ramstedt ja Tomáš Záborský ovat esiintyneet edukseen myös Saimaan rannalla tehden maaleja tasaisen varmaan tahtiin. Juonikkaan kaksikon otteet näkyvät myös ylivoimalla, joka on sujunut hyvin alkukauden otteluissa. Myös Joni Nikon maalivire ansaitsee hatunnoston.
Erityismaininnan ansaitsee syyskaudella SaiPan paidassa pelanneen Tuomas Kiiskisen otteet. Tähtiluokan laitahyökkääjä oli parhaimmillaan dominoiva yksilö kaukalossa ja oli myös vankassa roolissa joukkueen voitettua otteluita syyskaudella. Kiiskisen poistuminen kokoonpanosta näkyi välittömästi kiekollisen pelaamisen näivettymisenä, josta on kärsinyt erityisesti tulosyksikön rooliin hankittu John Persson. Kiiskisen lähdön jälkeen Persson on tehnyt pelaamissaan 13 ottelussa tehot 0+2 vaikka oli parhaimmillaan Liigan maalipörssin kärkisijoilla.
Tähtioppilas Tomáš Záborský