Liigan finaalihistoria tarjoaa HPK:lle yllätysmahdollisuutta

LIIGA / Artikkeli
HPK lähtee finaaleihin murtamaan Kärppien kotietua.
Kotiedun merkitys on ollut Liigan finaalisarjoissa selvästi pienempi kuin aikaisemmilla pudotuspelikierroksilla. Eräs selitys tälle ilmiölle ovat hurmostilassa pudotuspeleihin lähteneet altavastaajat, joiden siivet ovat kantaneet mestaruuteen asti.

Kotietu on jääkiekossa tunnetusti valttia. Valtaosa Liigan pudotuspelisarjoista on päättynyt kotona aloittavan joukkueen juhliin, mutta finaaleissa voitot ovat jakautuneet yllättävän tasaisesti. Tarkastellaan hieman Liigan pudotuspelihistoriaa ja pohditaan samalla HPK:n mahdollisuuksia haastaa Kärppiä tämän vuoden finaalisarjassa.

Kun otetaan tarkasteltavaksi kaikki SM-liigan historiassa pelatut pudotuspelisarjat, huomataan kotiedulla palkitun joukkueen voittoprosentin olevan puolivälierissä 73,33% ja välierissä peräti 75,58%. Finaalisarjoissa vastaava lukema on kuitenkin ainoastaan 60,47%. Ero aikaisempiin pudotuspelikierroksiin on siis huomattava, mutta mistä se johtuu? Suurin selitys luvuille on varmasti hyvin ilmeinen; finaaleissa iskee tavallisesti yhteen kaksi erittäin hyvää joukkuetta, joiden väliset tasoerot ovat hiuksen hienoja.

Puolivälierissä pelataan puolestaan myös sarjoja, joissa runkosarjan voittaja kohtaa keskikastiin sijoittuneen joukkueen. Tällöin kotiedun saa joukkue, joka on runkosarjan perusteella muutenkin selvä ennakkosuosikki sarjaan. Niinpä onkin loogista, että kotona aloittava joukkue etenee puolivälieristä jatkoon kohtalaisen suurella tilastollisella todennäköisyydellä.

Kun vertaillaan kotiedun ansainneiden joukkueiden voittoprosentteja välierä- ja finaalisarjoissa, tilanne mutkistuu hiukan. Liigassa pelaa jokaisella kaudella useita joukkueita, joilla on täysin realistiset mahdollisuudet nostella Kanada-maljaa kauden päätteeksi. Niinpä voisi olettaa, että välieriin muodostuisi lähtökohtaisesti hyvin tasaisia ottelupareja. Kuitenkin peräti 75,58% välieräsarjoista on päättynyt kotona aloittaneen joukkueen voittoon.

Ennakkosuosikki on siis edennyt välieristä jatkoon vielä useammin kuin puolivälieristä. Finaaleissa tahti kuitenkin jostain syystä muuttuu, sillä vain 60,47% pelatuista sarjoista on päättynyt kotona aloittaneen joukkueen juhliin. Ilmiötä voidaan selittää puhtaalla sattumalla, loppuottelujoukkueiden keskimääräisellä ylivertaisuudella muihin nähden sekä hurmostilan löytäneillä altavastaajilla, jotka jyräävät pudotuspeleissä mestaruuteen asti.

HPK on taistellut todennäköisyyksiä vastaan

Tarkastellaan seuraavaksi yhtä mahdollista selittäjää, niin sanottua "päätyyn asti-ilmiötä," joka on voinut piiskata vieraissa aloittaneita finaalijoukkueita yllätysvoittoihin.

Moni muistaa varmasti Ässien sensaatiomaisen kevään kaudella 2012-2013. Porilaiset saivat loppukaudesta pelinsä kulkemaan loistavasti ja kukistivat pudotuspelien päätteeksi Tapparan kuudessa ottelussa. Hurmostilassa pelannut joukkue esiintyi niin vakuuttavasti, että moni piti Ässiä ennakkosuosikkina finaalisarjaan Tapparan paremmasta sarjasijoituksesta ja kotiedusta huolimatta.

Vastaavia tarinoita löytyy muitakin, esimerkiksi TPS lähti mestaruuskevään 2010 pudotuspeleihin runkosarjan kuudennelta sijalta, mutta oli ennen finaalisarjan alkua jo ottanut mestarisuosikin viitan harteilleen. Tällaiset huippuiskun löytäneet tilastolliset altavastaajat selittävät erikoisia voittoprosentteja, sillä marssiessaan mestaruuteen asti ne vaikuttavat eniten juuri finaalisarjojen voittoprosenttiin.

HPK pelaa tällä hetkellä voittavaa jääkiekkoa ja sillä on kaikki edellytykset kaataa selvänä ennakkosuosikkina sarjaan lähtevä Kärpät. Oululaiset ovat toki hallinneet kiekkokautta suvereenisti, joten HPK:lla vaikuttaisi olevan kiivettävänään suurempi vuori kuin Ässillä tai TPS:llä oli tuoreimmilla mestaruuskausillaan. Kerho on kuitenkin taistellut itsensä jatkoon jo puolivälieristä sekä välieristä tilastollisten todennäköisyyksien vastaisesti. Vastaavista lähtökohdista on ennenkin menty päätyyn asti.

» Lähetä palautetta toimitukselle