Lappeenranta löi hätäisellä areenapäätöksellään vetoa itseään vastaan ja tuotti SaiPalle ankaran pettymyksen

LIIGA / Artikkeli
Kisapuiston vanhalle jäähallille on viimein päätetty rakentaa seuraaja.
Kuva © Mikko Lieri

Monitoimiareena on sana, joka on vilissyt lappeenrantalaisessa jääkiekkoretoriikassa pian jo puolenkymmentä vuotta. Nyt sana on lupa painaa visusti unholaan, sillä sellaista ei Lappeenrantaan kaupunginvaltuuston maanantaisella päätöksellä rakenneta.

Valtuusto otti lokakuun viimeisenä maanantaina kantaa käytännössä katsoen uuden jäähallin sijaintipaikkaan. Hallin sijoittaminen Lappeenrannan kaupungin lähivuosien investointiohjelmaan sinetöi myös sen, että halli todellakin nousee. Se nousee kaupungin laitamille Parkkarilan kaupunginosaan, Kisapuistoon. Uuden hallin rahoittaa ja omistaa kaupunki.

Se onkin ainoa, mitä uudesta hallista vielä tiedetään.

Valtuustolla oli valittavanaan käytännössä kaksi vaihtoehtoa; virkamiesjohdon alkujaan esittämä karsittu monitoimiareena Lappeenkadulle ja kaupunginhallituksen esittämä liigamitat täyttävä jäähalli Kisapuistoon. Yrittivätpä eräät valtuutetut vieläkin lämmitellä nykyisen Kisapuiston jäähallin korjaamista väittäen sen olevan laskelmia halvempaa, mutta tuo esitys äänestettiin selvin luvuin nurin.

Kiire sitomaan kädet vuosikymmeniksi

Kaupunginvaltuusto äänesti siis kahden täysin erilaisen hankkeen välillä: Lappeenkadulle keskustaan olisi rakennettu monitoiminen, muunneltava ja erilaisiin tilaisuuksiin luontevasti mukautuva moderni tapahtumakeskus, kun taas Kisapuiston vaihtoehto olisi ensisijaisesti jäähalli. Oletettavaa toki on, että tapahtumakäyttöä tullaan tavalla tai toisella huomioimaan myös Kisapuistossa.

Ensin mainitulla olisi ollut mahdollisuus poikia pääomistajalleen paitsi tuottoja, myös lisää verotuloja; jälkimmäinen on puolestaan lähtökohdiltaan liikuntapaikkainvestointi.

Lappeenranta uhrasi reilut kolmekymmentä miljoonaa euroa yksityisautoilun ja ilmaisten parkkipaikkojen alttarille.

Keskusta-areenaan haettiin noin vuosi sitten suuren luokan rahoittajaa, joka olisi toteuttanut areenan osin tai kokonaan omana investointinaan. Kaupungin tahto oli olla tiloissa vuokralla. Neuvotteluja käytiin projektijohtaja Ilkka Oksmanin mukaan neljän tahon kanssa, mutta sopuun ei päästy. Tätä varten hallista oli olemassa varsin tarkat suunnitelmat.

Sen sijaan Kisapuiston vaihtoehdosta tiedetään hyvin paljon vähemmän. Hallin hinta on arvioitu sen perusteella, että sinne suunnitellaan vähemmän liiketoimintaa palvelevaa tilaa kuin keskustaan. Toimitilatoimikunta on lisäksi arvioinut rakentamisen olevan halvempaa Kisapuistossa kuin keskustassa. Ei ole tiedossa, mitä rakennetaan, millaisia tiloja se sisältää ja palvelevatko ne käyttäjän tai asiakkaan etua, mutta valtuustolla oli kiire päättämään, että se rakennetaan Kisapuistoon. Kuultiinpa valtuustossa jopa, että asian palauttaminen huolellisempaan valmisteluun olisi ollut vastuutonta politiikkaa.

Nämä hankkeet olisivat olleet kaupungille lankeavalta hankintahinnaltaan käytännössä täsmälleen samanhintaiset. Uusi tieyhteys Karjalan radan ali, joka olisi mahdollistanut tulevaisuudessa säälliset liikenneyhteydet logistisesti täysin pussinperällä sijaitsevaan Kisapuistoon, olisi ohentanut kaupungin tilipussia karkeasti puolet enemmän kuin kaupungin maksuosuuksien ero paikkavaihtoehtojen välillä olisi ollut.

Kuten arvata saattaa, tuosta tieyhteydestä on nyt luovuttu ja se on korvattu halvemmalla, vaikka Keskustan valtuustoryhmä radanalituksen uudelleen mukaan ottamista maanantain keskusteluissa esittikin.

Ilmastoarvot riuskalla otteella romukoppaan

Euroopan vihreimmäksi kaupungiksi hiljattain kukitettu Lappeenranta uhrasi siis reilut kolmekymmentä miljoonaa euroa yksityisautoilun ja ilmaisten parkkipaikkojen alttarille. Parkkipaikkojen, joiden maksuttomuudesta uuden hallin valmistuttua ei ole minkäänlaisia takeita. Silti valtuustokeskustelussa kuultiin muun muassa, että "on tärkeää järjestää SaiPan peleissä käyville hyvät parkkipaikat, minkä myötä kaupunkia tehdään elinvoimaiseksi".

Siis verrattuna siihen, että halli olisi sijainnut keskellä kaupungin luontaisia liikennevirtoja; paikalla, johon pääsee kaupungin joka kolkasta jo valmiiksi julkisin kulkuneuvoin ilman heikosti tavoittavia erillisiä jäähallibusseja. Niin uskomatonta kuin se onkin, Lappeenrannassa olisi tässä skenaariossa voinut lähteä kotoa kaupungille ja silti jättää auton visusti kotipihaan.

Ei ole tiedossa, mitä rakennetaan, mutta valtuustolla oli kiire päättämään, että se rakennetaan Kisapuistoon.

Selvää on, että keskusta-areena olisi ollut investointina optimaalisin ulkopuolisen rahoittajan lukuun tehtynä hankkeena. Kun sellaista yksittäistä tahoa ei löytynyt, luonteva liike olisi ollut myydä hanketta paikallisille yrittäjille ja kerätä heiltä sitoumuksia hankkeen rahoittamiseen osallistumisesta. Mikään asiaa valmisteleva toimielin ei kuitenkaan näin tehnyt, eikä tämä kuulunut pestatun konsulttiyhtiön toimeksiantoon eikä kenenkään kaupungin työntekijän toimenkuvaan. Viime hetkellä saadut paikallisten sijoittajien rahat soiteltiin parissa viikossa kokoon yksityisten ihmisten voimin. Kuinka suuri potentiaalinen summa keskusta-areenan taakse jäi lopulta keräämättä?

Liiga-SaiPa oy. ei suinkaan ole nykyisen eikä tulevan hallin ainoa käyttäjä: sen osuus kaikista jääajoista on vain 20 prosenttia. SaiPan maksuosuus jäävuokrista on nykyhallissa kuitenkin peräti 70 prosenttia. Sanomattakin on selvää, että Liiga-SaiPa oy:n vuokranmaksukyky on elinehto sille, että kaupunki selviää hallin ylläpitokuluista. Muussa tapauksessa muutaman miljoonan kitsastelu ja uudenkarhea asfaltoitu parkkipaikka maksavat Lappeenrannalle vielä julmetusti enemmän kuin ne nyt tulevat menetettyinä verotuloina maksamaan.

Uudessa hallissa tilavuokrien on arvioitu kolminkertaistuvan nykyisestä. Summa ei oleellisesti eronnut keskustahallin vuokrista. SaiPa on itse viestinyt, että tähänastisten tietojen perusteella se ei tule selviämään kasvavista vuokrista, ellei uudessa hallissa ole keskusta-areenan liiketoimintamahdollisuuksia.

Osa puheesta on luonnollisesti ollut lobbausta kaikille osapuolille paremman vaihtoehdon puolesta, mutta huoli on perusteltu. Etelä-Karjalan suurimmat säännölliset tapahtumat näkyvät jatkossakin merkittävästi pienemmälle joukolle ihmisiä kuin ne Lappeenrannan ydinkeskustassa näkyisivät. Tästä kaikkein eniten kärsivä Liiga-SaiPa oy. on ymmärrettävästi ollut hanakka pitämään asiasta mekkalaa.

Yksityistä rahaa ei hankkeelle ole enää herumassa

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti luopua kaikista muista kuin jääurheilullisista synergioista. Keskusta-areenaa puolsi kaikkein eniten sen sijainti lähellä kaikkea muuta ja keskellä luontaisia liikennevirtoja, mitkä ovat myös kelpo valtteja erilaisten tapahtumapakettien kaupitsemiseen. Keskustan, saati sen puoleensa kutsuman ulkopuolisen rahoituksen, merkitystä valtuusto ei yksittäisiä valtuutettuja lukuun ottamatta pitänyt juuri minään.

Kuinka suuri potentiaalinen summa keskusta-areenan taakse jäi lopulta keräämättä?

Yksi keskusta-areenan sijoittajaksi lupautuneista, Danfossin Kimmo Rauma, sen Yle Lappeenrannan haastattelussa totesi: "Päätös ei sinällään ole oikea tai väärä. Toisessa paikassa vain on mahdollista tehdä bisnestä, toisessa ei."

Amerikkalaisessa urheilussa todetaan tietynlaisten siltasopimusten yhteydessä, että pelaaja lyö sopimuksellaan vetoa itsensä puolesta. Valitsemalla keskusta-areenan kanssa samanhintaisen vaihtoehdon ilman likimainkaan samoja mahdollisuuksia näkyä, profiloitua, myydä ja markkinoida palveluitaan Lappeenranta löi kolmellakymmenellä miljoonalla eurolla vetoa itseään vastaan.

Vastoin Suomen arpajaislakia tämä veto lyötiin velaksi, jonka maksavat lähivuosina kymmenet tuhannet lappeenrantalaiset veronmaksajat.

» Lähetä palautetta toimitukselle