Huominen Hakametsän jälkeen
Tamperelaisen jääkiekon suurimmat laineet tänä keväänä nostatti uuden areenan nimeäminen UROS LIVEksi. Mutta mitä itse areenalle kuuluu?
Kansi
Tampereella on viime vuosina ollut useita rakennushankkeita, jotka ovat aiheuttaneet paljon puhetta. Yksi niistä on kuitenkin ollut ylitse muiden: radan päälle rakennettava kansi ja erityisesti kannelle nouseva uusi jääkiekkoareena. Ensin vuosikausia puhuttiin siitä, tuleeko areenaa ollenkaan, ja jos tulee, milloin.
Seuraavaksi keskustelu siirtyi rakennelman suuruudenhulluuteen ja suuren areenan järkevyyteen muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Viimeisimpänä syntyi kohu sponsorinimestä, kun IoT-yhtiö UROS osti nimioikeudet ja risti "Suomen suurimman elämysareenan" UROS LIVE -areenaksi. Toki kohun ensimmäinen aalto laantui suunnilleen yhtä pikaisesti kuin syntyikin.
Jatkoaika pääsi katsomaan, mistä myrskyn keskiössä on kyse, eli miten rakennustyöt kohutun rakennelman sisäpuolella etenevät ja kuinka tilat muodostuvat kannelle rakennetulle areenalle.
Havainnekuvat: SRV
Uusi kaupunginosa rautatien päälle
Areenan profiili ja etenkin kannelle rakennettavat tornitalot näkyvät jo hyvän matkaa keskustan ulkopuolellekin, mutta mitä Tampereen sydämessä tarkemmin ottaen tapahtuu? Rakennusprojekti alkoi virallisesti vuonna 2017 koepaalutusten myötä ja näkyvämpi vaihe kannen päällä on ollut käynnissä noin vuoden verran.
Kannella näkyy jo selvästi areenan muoto, sekä keskustan päähän nousevan 16-kerroksisen Tampereen Topaasin profiili. Varsinaisen kansialueen lisäksi aivan viereen on jo noussut 17-kerroksinen asuintalo Wallesmanni.
Yhteensä tornitaloja pitäisi kannella olla viisi alueen valmistuttua vuonna 2024. Tällöin myös pohjoinen kansi on rakennettu, eli myös rautatieaseman laiturit ovat kannen alla.
Itse kansi sijaitsee ympäröivää maastoa korkeammalla, pienen mäen päällä, joten jo senkin vuoksi rakennukset voi havaita melko pitkän matkan päästä. Kannelle nousevat tornitalot ovat osa radanvartta seurailevaa linjaa, johon on jo rakennettu Torni-hotelli sekä Luminary-asuinrakennus, ja johon tullaan tulevaisuudessa rakentamaan todennäköisesti vielä lisää vähintään 16-kerroksisia rakennuksia.
Siirtyminen uuteen halliin viivästyy
UROS LIVEn on tarkoitus toimia vuoden 2022 jääkiekon MM-turnauksen pääareenana. Siellä pelataan toinen alkulohko, kaksi puolivälierää sekä välierät ja mitalipelit.
Taannoin uutisoitiin, että Liiga-kautta 2021−2022 ei päästäkään aloittamaan suunnitelmien mukaan uudella areenalla. Syynä tähän ei ole kuitenkaan itse areenaprojektin viivästyminen, vaan syy juontuu jo kannesta, sanoo SRV:n aluejohtaja Henri Sulankivi.
− Areenan valmistuminen on edelleen kannen myöhästymisen jälkeen asetetussa haarukassa, hän vahvistaa.
Kannen alueella työskentelee tällä hetkellä yli 400 työntekijää ja luku tulee lähikuukausina vielä reilusti nousemaan, kunhan sisätilojen kanssa päästään vauhtiin.
Korona on vaikuttanut projektiin jonkin verran, mutta lähinnä työntekijöiden tauotuksen rytmitykseen ja turvaväleistä huolehtimiseen. Käsidesiä on työmaallakin saatavilla joka paikassa, myös keskellä rakennustohinaa. Mahdollisia uusia viranomaismääräyksiä seurataan entistäkin tarkemmalla silmällä siltä varalta, että ne aiheuttavat muutoksia esimerkiksi ilmastointiin tai saniteettitiloihin.
Koronan suurin vaikutus tulee todennäköisesti kuitenkin ilmi vasta valmiilla areenalla.
− Ennen koronaa ei olisi uskaltanut sanoa areenan tulevan olemaan "cashless", mutta nyt uskaltaa. Areenan palvelut sujuvat paremmin ja nopeammin ilman käteistä, kertoo areenan toimitusjohtaja Marko Hurme.
Areena tulee vetämään jääkiekko-otteluissa maksimissaan 13 455 katsojaa ja muissa tapahtumissa muokattavissa olevan permannon ollessa käytössä jopa 15 000 henkeä. Kahdessa kerroksessa olevien katsomoiden ylempi kerros voidaan pitää kokonaan tai osittain suljettuna katsomolohkoja peittämällä. Kolmas kerros on pyhitetty aitioille, jotka vuokrataan asiakkaille pitkillä sopimuksilla.
Sähköisen median ilosanomaa
Jumbotronista Hurme ei uskalla kertoa vielä tarkkoja tietoja, mutta sanoo neuvottelujen tavoitteena olevan mahdollisimman montaa eri tarkoitusta palvelevan media-alustan.
Keikkojen ja muiden vastaavien tilaisuuksien tieltä esimerkiksi jumbo lienee mahdollista nostaa kattorakenteiden väliin "piiloon". Tilaa sinne rakentuu yli kahdeksan metriä. Vastaavasti esimerkiksi e-urheilutapahtumia varten kuutio olisi laskettavissa aivan areenan tasoon, jolloin sitä voidaan hyödyntää joka suuntaan.
Mediakuution lisäksi areenaa tulee kiertämään kaksi noin 90-100 senttiä korkeaa näyttöä. Näiden päälle areenaan tulee yli 300 mediapintaa.
− Luulen, että hallissa tullaan todennäköisesti näkemään vain digitaalisia mainoksia, sanoo Hurme.
Nimensä areenalle antanut tekninen alusta UROS LIVE tulee, jos ei varsinaisesti näkymään, niin vaikuttamaan areenan tapahtumiin suuresti. Mitään konkreettista Hurme ei kuitenkaan vielä suostu kertomaan, mutta vakuuttaa järjestelmään liitettävistä kokonaisuuksista neuvoteltavan koko ajan.
Samaa hän sanoo muistakin yhteistyökumppaneista: keskusteluyhteys on jatkuvasti avoin, ja yhteistyön tavoitteena on mahdollisimman toimiva areena kaikin puolin.
Luulen, että hallissa ei todennäköisesti tulla näkemään muita kuin elektronisia mainoksia
Mobile first
Areenaan on haettu mallia ulkomailta, luonnollisesti myös NHL:stä. Puheissa pyörii visio mobiilisovelluksesta, johon voisi hankkia liput, jakaa niitä kavereille, ja joka mahdollisesti opastaisi omalle paikalle. Tarkkaa suunnitelmaa Hurmeella ei vielä ole, mutta vastaavan kaltaisia kokonaisuuksia on maailmalla tehty, tosin ne vaativat useamman eri applikaation käyttöä.
Hurme on kuitenkin selvästi innoissaan teknologian tarjoamista mahdollisuuksista. Hän heittää myös ilmoille pienen knopin liittyen opastamiseen.
− Kun mietitään suurten massojen liikuttamista sisätiloissa minuutintarkasti, mallia ei välttämättä kannata etsiä jäähalleista, vaan lentokentiltä, toteaa Hurme.
Kun mietitään suurten massojen liikuttamista sisätiloissa minuutintarkasti, mallia ei välttämättä kannata etsiä jäähalleista, vaan lentokentiltä.
Paljon uutta, jotain vanhaa
Tamperelaisten liigaseurojen toimitusjohtajilla on kannattajille hyviä uutisia: kannattajat saavat omat päädyt Hakametsän tapaan.
− Areenalle tulee hyvät kannattajakatsomot. Tapparan eteläpäätyyn tulee noin 400 paikkaa, joissa istuimet saa käännettyä seisomakatsomoksi, kertoo Tapparan Mika Aro.
Ilveksen Risto Jalolla on samat sävelet. Hän sanoo joukkueiden saavan omat kopit ja omat päädyt, aivan kuten Hakametsässäkin.
− Sen verran eroa on, että kun Hakametsässä Ilves hyökkää etelään, uudessa areenassa suunta on pohjoiseen, vahvistaa Jalo.
Jalo lisää, että Ilves siirtää kannattajatuotteita myyvän Ilves-Kaupan uuden areenan alueelle sen valmistuttua.
Molemmat toimitusjohtajat vakuuttavat, että päätykatsomoiden läheisyydestä sekä käytäviltä löytyy kannattajille riittävästi ruokaa ja juomaa. Muita paikallispelien järjestelyitä tai ottelutapahtumaa ei ole Aron mukaan vielä mietitty kovin pitkälle.
Ennen koronaa en olisi uskaltanut sanoa areenan tulevan olemaan "cashless", mutta nyt uskaltaa.
Areenan valmistuminen on edelleen kannen myöhästymisen jälkeen asetetussa haarukassa.
Muuttuva silhuetti
Raiteet liittyvät tiiviisti Tampereen tämänhetkiseen kasvutarinaan. Siinä missä muu kaupunki kasvaa vaakasuunnassa yhä laajemmalle ja uusille asuinalueille pikaraitiotien avulla, keskusta ja radanvarsi kasvavat ylöspäin areenoineen ja tornitaloineen.
Koska kannelle rakentuu paljon muutakin kuin uusi jääkiekko- ja tapahtumapyhättö, tulevat areena ja areenan palvelut olemaan keskeisellä paikalla myös tapahtumien ulkopuolella.
Jatkoaika seuraa tiiviisti UROS LIVE -areenan valmistumista ja liigajoukkueiden siirtymistä Hakametsän pyhätöstä uuden teknologian elämysten äärelle.
