Tämän viikon kuumat NHL-väitteet käyvät läpi Iiro Halme, Heikki Mannonen ja Antti Wennström. Mukana on tiukkaa keskustelua muun muassa siitä, kuuluuko Claude Giroux Hockey Hall of Fameen, ja millä perustein hänet sinne voidaan valita. Mikä on Nashville Predatorsin kohtalo?
Connor McDavidin jälkeen kukaan ei tule rikkomaan 1 000 pisteen rajaa yhtä nopeasti seuraavan 30 vuoden aikana
Halme: Connor McDavidin tahti on ollut uskomaton. Olisi kuitenkin tyhmää sanoa, ettei kukaan tulisi seuraavien vuosikymmenten aikana pystymään samaan. McDavidin tasoista pelaajaa ei välttämättä nähdä edes kymmenen vuoden välein. NHL sarjana haluaa kuitenkin korostaa taitavia yksilöitä ja muokata peliä siten, että heidän olisi entistä helpompi nousta esiin. Joku tulee sen siis tekemään.
Mannonen: En usko. Tämä tahti vaatii eliittiluokan supertähden ominaisuuksien lisäksi vakaata terveyttä ja oikeanlaisen ympäristön. Macklin Celebrini ja Connor Bedard ovat kumpikin loistavia lupauksia, mutta heillä ei ole tällä hetkellä Leon Draisaitlin kaltaista ketjukaveria. Sidney Crosbyltäkin kesti peräti 98 ottelua enemmän saavuttaa 1 000 tehopisteen rajapyykki verrattuna McDavidin tahtiin.
Miten tämä voisi tapahtua? Sharks ja Blackhawks tarvitsevat Gavin McKennan organisaatioonsa kesän 2026 NHL-varaustilaisuudessa.
Wennström: Minä hyppään ensinnäkin Gavin McKenna -intoilujunaan tällä julkisella sekunnilla. Toisekseen mietin 30 vuotta niin pitkäksi ajaksi, että todennäköisyydet puhuvat uusien superjunnujen puolesta väkisin. Täytyy muistaa, että tällä aikasektorilla taaksepäin jääkiekko on myös muuttanut sääntöjä typerämpään suuntaan esimerkiksi poistamalla tasapelit, joten varmaan meillä on tässä ajassa 3 vastaan 3 -peli, isommat maalit ja kolmas syöttöpiste.
Myös Bedard on yhä kovin nuori. McDavidin kolme ensimmäistä kautta menivät nekin nuorena "vain" hieman yli piste per peli -tahtia. Hänellä on kosolti aikaa kiihdyttää tahtiaan.
Nostetaanpa silti loppuun vielä panoksia ja kuumotellaan, että nyt 15-vuotiaasta WHL-tulokkaasta Landon DuPontista tulee melkein McDavidin tahtiin tuon saman pistemäärän rikkoja. Hän tekee sen vieläpä puolustajan tontilta!
Claude Giroux kuuluu Hockey Hall of Fameen
Halme: Ei kuulu. Hieno ura, mutta jos jokainen hienon uran pelannut pelaaja valittaisiin kunniagalleriaan, söisi se tältä kunnialta arvoa. Varsinkin silloin, jos ei ole Stanley Cup -voittaja, täytyy olla paljon henkilökohtaisia meriittejä ja jollakin tavalla ainutlaatuinen pelaaja koko sarjan historiassa. Claude Giroux ei ole näistä kumpaakaan.
Wennström: Eiköhän Giroux nimetä heittämällä sinne heti Aleksandr Mogilnyin vanavedessä! Eli en pidättele hengitystä, koska vastaanhankaajia riittää. Minusta Giroux on pelannut uraansa etenkin parhaimmillaan Hall of Fame -tasolla, mutta myönnän realismin sotivan nyt vastaan. Suunnilleen samaa ikäluokkaa olevista pelaajista Crosby, Jevgeni Malkin, Aleksandr Ovetškin, Patrick Kane, Anže Kopitar ja kumppanit kävelevät sinne metrin edellä. Jonathan Toews hyvin todennäköisesti myös. Kysymys tulee oikeastaan ajankohtaiseksi siinä, kun mietitään esimerkiksi Nicklas Bäckströmin ehdokkuutta.
Näyttäisi hieman paremmalta, jos hyvin lähelle jäänyt Stanley Cup 2010 ja ranteenmitan päähän jääneet Hart Trophy -palkinnot vuosilta 2012 sekä 2018 olisivat Girouxin kaapissa. Nämä kaudet alleviivaavat sitä, ettei valinta ainakaan mikään skandaali olisi.
Mannonen: Ei kuulu. Pohdinta on kyllä mielenkiintoinen. Viime vuosina Hockey Hall of Fameen on valittu hieman kiistanalaisiakin pelaajia. Girouxin palkintokaapissa on World Cupin voitto, maailmanmestaruus ja kapteenin anatomian ABC. Hänen tähänastisen uransa pistesaldo on enemmän kuin esimerkiksi Henrik Sedinillä. 2010-luvulla vain kolme pelaajaa on tehnyt Girouxia enemmän pisteitä.
Uraa on vielä jokunen kausi jäljellä. Sopimus päättyy Ottawa Senatorsin kanssa tähän kauteen. Haluaisin nähdä Philadelphia Flyersin monivuotisen kapteenin päättävän uransa Stanley Cupin nostoon. Tämän tapahtuessa Hockey Hall of Fame kutsuu.
Leon Draisaitl voittaa NHL:n maalikuninkuuden
Halme: Laskisin Draisaitlin todellisiksi haastajiksi Kirill Kaprizovin, Sam Reinhartin ja jopa yllättävän heikosti aloittaneen Auston Matthewsin. Suomalaisista Mikko Rantanen saattaa myös taistella maalikuninkuudesta ihan tosissaan. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin vielä täysin auki. Draisaitlin ja Reinhartin laukaisuprosentit (27,7) ovat täysin identtiset, joten on mielenkiintoista seurata, pystyvätkö molemmat pitämään sen läpi kauden. Kallistun itse enemmän Reinhartin puoleen.
Wennström: Matthews ehtii tulla vielä rinnalle ja ohi, jos poissaolo ei tästä veny erikoisesti. Hän on tehnyt vain viisi maalia pelaamissaan otteluissa, mutta maaliodottamaa ehti kertyä melkein yhdeksän verran. Eli lähelle sitä, mitä muut parhaat ovat muutamalla pelillä enemmän luoneet. Matthews on vielä vedonlyöntimarkkinoilla karvan verran Draisaitlia edellä, vaikka toteutuneita maaleja on kahdeksan enemmän. On todennäköistä, että Matthewsin tahti kiihtyy ja saksalaisella hieman hidastuu. Tämähän on muutenkin Leafsin vuosi, olikos tästä jo puhetta?
Erityismaininta Nikita Kutšeroville ja ällistyttävästi kauden aloittaneelle Connor McMichaelille. Jälkimmäisen heikkouksiin on lukeutunut keskinkertainen luistelu, mutta nyt laiturina hän näyttää lentävän, ja laukaukset lähtevät napakasti eri suunnista.
Mannonen: Ei voita. Kirjoitushetkellä Draisaitl on iskenyt 13 maalia 18 ottelussa, samaan tahtiin on kyennyt myös Panthersin Reinhart. Kahden edellisen kauden maalikuningas Matthews on kärsinyt loukkaantumisesta, mutta NHL:n
pitkä runkosarja antaa hänelle aikaa nousta vielä mukaan kilpailuun. Tällä hetkellä uskon, että palkinto menee joko Avalanchen Rantaselle tai Draisaitlille. Avalanche on saanut kokoonpanoonsa takaisin tärkeitä pelaajia, mikä vapauttaa Rantasen keskittymään vahvuuksiinsa: maalintekoon ja tehokkaaseen hyökkäyspeliin.
Jussi Ahokas on Suomen aliarvostetuin valmentaja
Halme: Jussi Ahokas on potentiaalisin suomalainen valmentamaan tulevaisuudessa NHL:ssä. Mediassa on ollut jonkin verran juttuja hänestä, mutta suuri yleisö tuskin tietää, kuinka hienoa uraa hän on Pohjois-Amerikassa luomassa. Reitti, jonka hän on valinnut juniorisarjasta alkaen, on paras tapa kehittyä valmentajana kohti NHL:ää ja luoda kontakteja. Portit isompiin ympyröihin aukeavat hänelle varmasti ennemmin tai myöhemmin.
Mannonen: Suomen urheilumediat käsittelevät Ahokkaan loistavaa työtä Pohjois-Amerikan juniorisarjassa häpeällisen vähän. Vaikka muutamat tekijät ovat nostaneet esiin hänen valmennus- ja johtamistaitojaan, huomiota on yhä aivan liian vähän. Onko tämä jälleen yksi esimerkki nykyajan ilmiöstä, jossa Instagramista helposti kopioitavat yksinkertaiset urheilujutut nähdään tärkeämpinä? Siltä se vaikuttaa. Hyvänen aika, Kitchener Rangers on OHL:n kärkijoukkue ja sitä valmentaa suomalainen. Tämä on iso uutinen, ja juuri siksi asia ansaitsee huomiota.
Valmentaja Ahokas on pitkäjänteisellä ja sisukkuutta vaativalla polulla kohti NHL:ää. Se ei tapahdu huomenna eikä ensi vuonna, mutta näillä tuloksilla päätepysäkki häämöttää jo horisontissa.
Wennström: En ole varsinaisesti eri mieltä muiden kanssa, mutta sanoisin, että haitanneeko tuo, asetelma taitaa sopia Ahokkaalle. Hän jatkaa erinomaista ja määrätietoista polkuaan kohti NHL:ää, ja uskon hänen siinä vielä onnistuvan. Siinä vaiheessa kun Ahokas valitaan NHL-valmennukseen, on hänelle todennäköisesti melko sama, mitä hänestä on kirjoitettu. Ahokas luottaa omaan polkuunsa ja tavoitteiden saavuttamisella on suurempi merkitys kuin Suomen pienen kiekkolehdistön ylistyksellä.
Tuomo Ruutu on hieman toisenlaisella uralla hienosti edennyt valmentaja. Hän vaikuttaa enemmän erittäin hyvältä apuvalmentajalta kuin päävalmentajatyypiltä, mutta koko kuvaa emme kuitenkaan tiedä. Täten en täysin yllättyisi, vaikka hän olisi seuraava suomalainen NHL-päävalmentaja.
Nashville Predators nousee pudotuspeleihin
Halme: Preds tulee jäämään todella kauas pudotuspeleistä. Täysin epäonnistuneet hankinnat, kuten Steven Stamkos, Jonathan Marchessault ja Brady Skjei, pilasivat samalla seuran tulevaisuuttakin. Nashvillessä laskettiin liikaa vanhojen nimekkäiden pelaajien varaan, eikä pitkältä takamatkalta kiriminen pudotuspeleihin onnistu iäkkäältä joukkueelta.
Wennström: Predators nousee vielä pudotuspelitaistoon. Joukkueessa on yksinkertaisesti liikaa laatupelaajia siihen, etteikö joko heidän sisuuntumisensa ja tasonnostonsa pistäisi vipinää kinttuihin. Vaihtoehtoisesti sen tekee joku herättelevä pelaajakauppa ja farminosto.
Prosentit ovat kyllä sen sinne selviytymistä vastaan. Tällä hetkellä vaikeus johtuu eniten siitä, että nyt suorien pudotuspelipaikkojen alla on vielä kaksi hyvin todennäköistä nousijaa, Colorado Avalanche ja Edmonton Oilers. Eli nämä kaksi joukkuetta tukkivat tietä noustessaan vielä divisiooniensa voittotaistoon.
Kausi on alkanut yksittäisten hyvin todennäköisinä pidettyjen pudotuspelijoukkueiden kannalta melko möykkyisesti. Alan itse uskoa ainakin siihen, että Predatorsin lisäksi Boston Bruins valuu pudotuspeleistä pois keskinkertaisen kenttäpelinsä takia.
Mannonen: Predators kuuluu kirjoitushetkellä NHL:n heikoimpiin joukkueisiin, mikä on kauden tässä vaiheessa todella yllättävää. Ennakkoon Predatorsia pidettiin monien arvioissa varmana pudotuspelijoukkueena. Saluunaan saapuneet Marchessault ja Stamkos eivät yksin ansaitse syytöksiä joukkueen heikosta suorituksesta, vaikka kaksikon pakkaslukemat riittäisivät jäädyttämään Porinkin paikalliskamppailun lauantai-iltana.
Predatorsin heikkoon tulokseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Tehtyjen ja päästettyjen maalien erotus on kirjoitushetkellä -15, mikä on NHL:n huonoimpia. Toisaalta erikoistilannepelaaminen on ollut yllättävän laadukasta. Roman Josi ei näytä sarjan parhaalta puolustajalta, Ryan O'Reilly on luultavimmin jo varannut huhtikuuksi perheloman Bahamalle. Juuse Saros saa Suomessa liikaa selkääntaputuksia – onko hänen torjuntavireensä riittävä? Viisi voittoa 15 ottelusta on Vezina Trophyn tavoittelijalle iso pettymys.
GM Barry Trotz on kommentoinut mediassa tilannetta mielenkiintoisilla lausunnoilla. Hänen asemassaan voisi olla syytä harkita vielä päävalmentaja Andrew Brunetten vaihtoa ennen kuin keskustellaan joukkueen uudelleenrakentamisesta. Tämän ryhmän potentiaali on kiistaton, mutta tulokset ovat tähän asti olleet hämmästyttävän heikkoja.
