Koronaviruskriisin käsittelyssä NHL:n palkkakatto on vanhanaikainen ja ontuva – Muutos NBA:sta tuttuun "luksusveroon" ratkaisisi ongelman

NHL / Artikkeli
Mitch Marnerin ja Auston Matthewsin sopimusneuvottelut aiheuttivat keskustelua viime vuonna.
Kuva © Getty Images
Palkkakatto ja etenkin ylimääräinen tila siinä on yksi NHL:n organisaatioiden tärkeimpiä pelivälineitä. Tämä johtaa välillä eriskummallisiin ratkaisuihin, joita myös paljon liigaa seuraavien on vaikea ymmärtää. Palkkakattokikkailu vie viihdearvoa pois koko lajilta.

Joka kesä NHL:n palkkakatto on rapakon takana polttava puheenaihe, kun seurat neuvottelevat pelaajien kanssa uusia jatkosopimuksia. Monien mielestä palkkakatto on tuonut NHL-maailmaan tervetullutta kilpailullisuutta ja tasaisuutta. Toisaalta se on myös aiheuttanut erikoista kikkailua palkkakaton kanssa.

Muun muassa lajilegendat Pavel Datsjuk ja Marian Hossa ovat viime vuosina olleet Arizona Coyotesin "pelaajia" puhtaasti palkkakaton aiheuttamista syistä, ottamatta yhtäkään luistimen piirtoa kojoottinutussa. Lähes yhtä erikoista on, että Toronto Maple Leafs on kaupannut David Clarksonin sopimuksen − ei pelaajaa − kahdesti palkkakattoon liittyvistä tekijöistä.

NHL varmasti haluaisi kasvattaa markkinaosuuttaan verrattuna muihin isoihin lajeihin Pohjois-Amerikassa, mutta tällä hetkellä käytössä oleva "kova palkkakatto" (hard salary cap) vie huomiota olennaisista asioista palkkakaton kanssa kikkailuun. Tämä tuskin saa lajiin tutustuvaa potentiaalista fania innostumaan, kun tavallisen maallikon on lähes mahdoton ymmärtää, miten palkkakatto toimii.

NHL:n palkkakatto perustuu joukkueiden liikevaihtoon, revenueen. Tämä on ollut viime vuosina nousussa, ja myös NHL:n tuleva laajentuminen Seattleen lisää liigan tulovirtaa. Näin myös palkkakaton oli tarkoitus jatkaa kasvuaan: The Hockey News kirjoitti maaliskuun alussa, että palkkakatto voisi nousta jopa 88,2 miljoonaan dollariin. Tämä tarkoittaisi lähes 7 miljoonan dollarin nousua.

Nyt koronaviruksen takia NHL-joukkueiden kassavirrat ovat kuitenkin pysähtyneet, eikä palkkakaton nouseminen näytä todennäköiseltä. Suuri osa joukkueista on jo hyvin lähellä palkkakaton enimmäisrajaa ennen tulevan kesän jatkosopimusneuvotteluja. Nyt jos koskaan NHL:n tulisi muuttaa palkkakattojärjestelmäänsä, siirtyä "pehmeään" palkkakattoon ja ottaa käyttöön NBA:ssa pitkään käytössä ollut luxury tax. 

Miten luxury tax toimii?

Luxury tax -systeemissä seurat voivat ylittää palkkakaton, mutta joutuvat maksamaan jokaisesta käyttämästään dollarista ylimääräisen "ylellisyysveron". Tämä vero voi olla esimerkiksi 1,5 dollaria jokaista palkkakaton ylittävää dollaria kohtaan ja kasvaa sitä mukaan, mitä enemmän palkkakatto ylitetään.

Näin malli toimii NBA:ssa rangaistuksen noustessa korkeimmillaan yli neljään dollariin. Rangaistus myös kasvaa, jos joukkueet ylittävät palkkakaton joka vuosi. Näin rikkaimmille seuroillekin tulisi äärimmäisen kalliiksi ylittää palkkakattoa holtittomasti vuodesta toiseen. Lopuksi kyseisen kauden verotulot jaetaan liigan pienemmille seuroille tasaamaan joukkueiden välisiä eroja rahavaroissa.

Gary Bettmannilla on mietittävää palkkakaton kanssa

Luxury tax -systeemin etuja

Tällä hetkellä tiukka palkkakatto luo turhanpäiväistä kikkailua. Esimerkiksi Toronto Maple Leafs on koko kauden taistellut palkkakaton ja loukkaantumisten kanssa. Jälkimmäinen on ollut osittain jopa avuksi Maple Leafsille, kun se sai pitkäaikaisista loukkaantumisista tilaa palkkakattoonsa. Loukkaantumislistalla olevia pelaajia ei lasketa palkkakattoon mukaan.

Viime vuosina hyvin tutuksi on myös tullut käytäntö, jossa NHL:n ja AHL:n välimaastossa oleva pelaaja saatetaan pelien välissä muutamaksi päiväksi lähettää farmiin pitkin kautta, jotta säästetään tilaa palkkakatossa. Tämä saattaa kauden edetessä mahdollistaa esimerkiksi kalliimman pelaajan hankkimisen siirtotakarajalla. Pelaajalle tämä aiheuttaa kuitenkin mahdollisesti turhaa matkustelua kaupunkien välillä, mutta vähintään palkkatason vaihtelua pitkin kautta.

Luxury tax myös jakaisi liigan organisaatioiden varallisuutta tasaisemmin. Forbesin viime vuoden lopussa tekemän listauksen mukaan New York Rangers on 1,3 miljardin dollarin arvollaan NHL:n arvokkain organisaatio. Perää pitävä Arizona Coyotes on arvoltaan tästä vain murto-osan, vaivaiset 300 miljoonaa. Ero organisaatioiden välillä on valtava.

Sporstnetin toimittaja Chris Johnston sanoi siirtotakarajan aikaan, että Forbesin listalla myös peräpäähän lukeutuvan Florida Panthersin omistaja Vinnie Viola olisi pyytänyt seurajohtoa leikkaamaan pelaajien palkkoja 10 miljoonalla seuraavalle kaudelle. Jos rikkaimmat seurat pystyisivät kuluttamaan varojaan yli palkkakaton, vähenisi organisaatioiden eriarvoisuus, kun luxury tax -potti jaettaisiin pienemmillä rahavaroilla operoiville organisaatioille.

Liikkumavaraa antava palkkakatto pitäisi mukana palkkakaton hyvät puolet ja samalla ohjaisi kiekkokansan keskittymisen tähtipelaajien sopimusneuvotteluista heidän suorituksiinsa. Se myös mahdollistaisi sen, että organisaatiot voisivat vapaammin maksaa supertähdilleen heidän ansaitsemaansa palkkaa. NHL lanseerasi kauden 2004−2005 työsulun jälkeen palkkakaton ehkäisemään Kanadan ja USA:n dollarin välisen valuuttakurssin vaihtelun tuomaa epävarmuutta ja jakamaan liigan tulovirtaa pelaajien ja omistajien kesken tasaisemmin.

Tämä vaihtoehtoinen malli pitäisi nämä samat edut ennallaan. Samalla palkkakaton muuttaminen antaisi NHL:lle mahdollisuuden kasvattaa näkyvyyttään ja tuoda viihdearvoa liigaan, jossa tällä hetkellä keskitytään liikaa numeroiden pyörittelyyn ja pelaajien siirtelyyn varsinaisen pelaamisen sijaan. NHL:n nuoret tähdet ovat tuoneet liigaan todella paljon lisää eloa viime aikoina, mutta esimerkiksi viime kesänä Mitch Marnerin kohdalla uutisten olisi tullut pyöriä mykistävien pelisuoritusten ympärillä, eikä suurisuisen agentin ja sopimusneuvottelujen.

» Lähetä palautetta toimitukselle