Kesällä useamman runkopelaajan menettänyt KooKoo lähti kauteen kiikarissaan pudotuspelipaikka edeltävän kauden neljännen sijan jälkeen. KooKoo saavutti tavoitteensa päästen suomalaisen huippukiekon kevätvalsseihin viimeiseltä mukaan pääsevältä, eli kymmenneltä sijalta.
Maalivahdit
8- Oskari Setänen
44 ottelua, 90,3%, 2,31
Setänen on pelannut Liigassa niin pitkään, että hänen kohdallaan tietää jo, mitä odottaa. Setänen otti Nick Malíkin ontuessa ykkösmaalivahdin roolin ja vei joukkueensa pudotuspeleihin. Kyseessä ei ole tähtipelaaja, mutta silti luotettava maalivahti.
6 Nick Malík
27 ottelua, 89,69%, 2,50
Malíkin kausi oli massiivinen pettymys. Etenkin viime kauden pudotuspeleissä lähes kaiken torjunut nuori vahti vaikutti kärsineen sekä edessä pelaavan puolustuksen heikentymisestä että maalivahtivalmennuksen muutoksesta. Viime kauden muurista nähtiin silti vilauksia ajoittain, ja KooKoo solmikin kaukaa viisaasti jatkon nuorukaisen kanssa.
Puolustajat
7+ Charle-Édouard D'Astous
63 ottelua, 9+17=26, -4
D'Astous hankittiin täyttämään Peetro Seppälän jättämä kiekollisen puolustajan aukko, mutta vaikka hän voitti KooKoon pakkien pistepörssin, 26 pistettä kertoo enemmän KooKoon takalinjojen kiekottomuudesta kuin kanadanranskalaisen taidosta. D'Astous ei ollut huono, mutta ei myöskään loistanut kummassakaan päässä kenttää. D'astous oli myös KooKoon jäähykuningas 63 rangaistusminuutillaan.
8+ Eero Teräväinen
52 ottelua, 7+16=23, -4
Toinen KooKoon kiekollista vastuuta kantavista puolustajista ja pistekeskiarvolla mitaten joukkueen parhaiten suoriutunut puolustaja. Teräväinen astui pudotuspeleissä esiin hyvällä suorittamisella ja teki runkosarjan aikana KooKoosta paremman joukkueen palatessaan sairaslomalta. Teräväisen suorituksessa vakuuttaa myös peliaika, joka jäi runkosarjan aikana alle 16 minuutin.
8 Juho Rautanen
58 ottelua, 4+16=20, -9
Rautanen toi KooKoolle juuri sitä, mitä häneltä tilattiinkin. Olli Salon luottomies pelasi 20 minuuttia iltaa kohden ja otti urallaan huomattavan kiekollisen askeleen eteenpäin. Kehityskäyrän jatkuessa samaan tahtiin Rautanen tulee olemaan merkittävä pelaaja Liiga-tasolla.
9 Ari Gröndahl
62 ottelua, 4+15=19, +1
Kokenut Gröndahl oli odotuksiin nähden täysosuma KooKoon toimistolta. Viime kaudella ICE Hockey Leaguessa itävaltalaista Dornbirn Bulldogsia edustanut Gröndahl toi positiivisen teholukeman KooKoohon, joka sai verraten halvalla palkkakuitilla ison ja ilkeän oman maalin edustaa luutivan puolustajan. Gröndahl nähtiin paikoin jopa ylivoimalla painavan oikean käden laukauksensa ansiosta.
8+ Oskari Manninen
67 ottelua, 4+9=13, +7
Mannisen kauden voi tiivistää yhteen sanaan: luotettava. Manninen pelasi KooKoon jokaisen ottelun, piti yllä tutun suoritustasonsa ja kunnostautui etenkin puolustuspäässä. Hänen suoritustasonsa ei myöskään juuri laskenut pudotuspeleissä, vaikka kevään ottelut ovat lähtökohtaisesti aina runkosarjaa haastavampia.
7 ½ Miska Kukkonen
48 ottelua, 1+8=9, +7
Kovaa pelaava puolustuksen erikoismies toi pöytään sitä mitä häneltä pyydettiinkin, mutta KooKoosta hakemaan lähdettyä seuraavaa askelta Kukkonen ei kyennyt vielä ottamaan. Päävalmentaja Salo lienee silti tyytyväinen rautarukkasensa otteisiin erityisesti puolustuspäässä.
7+ Kalle Loponen
36 ottelua, 2+9=11, +1
22-vuotias Loponen vaikuttaa vihdoin löytäneen kodin Kouvolasta. Hänet lainattiin kahdesti muualle, mutta pääosin kausi meni KooKoon paidassa ja tulosta syntyi ylöspäin. Oman pään tekemisessä on vielä kehittämistä, mutta ei ole syytä epäillä etteikö Loponen saisi KooKoossa vastuuta ensi kaudella.
7 ½ Riku Tuomola
25 ottelua, 1+4=5, +4
Tuomolan vastuu väheni KooKoo-puolustuksen hyvän terveystilanteen ansiosta hieman viime kaudesta, mutta nuorukaisen otteiden suhteen suunta näyttää oikealta. Saatu uottamus pudotuspeleissä on aina hyvä merkki: Tuomola pelasi peräti viisi pudotuspeliottelua. Hänen roolinsa tulee kasvamaan seuraavalla kaudella.
4 Stefan Warg
32 ottelua, 1+5=6, +1
Warg oli odotuksiin nähden KooKoon kauden suurin pettymys. Entinen Ruotsin-mestari hankittiin tasapainottavaksi pariksi D'Astous'ille, mutta raudanluja oman pään pelaaminen jäikin lähinnä tekstinä pakkausselosteeseen. Wargin osakkeita laski entisestään se, että hänet nimettiin välittömästi kapteenistoon, mutta KooKoon peli alkoi ottaa tuulta alleen lähes välittömästi Wargin sopimuksen purkamisen jälkeen.
Hyökkääjät
7- Leevi Aaltonen
49 ottelua, 4+6=10, +1
Juniorivuosien pistekanuunasta on kuoriutunut monikäyttöinen pohjaketjujen pelaaja. Aaltonen sai kuluvalla kaudella myös lisää vastuuta ylivoimalla, mutta 22-vuotias hyökkääjä ei onnistunut erityisemmin kiittämään valmennusta vastuusta.
9- Linus Andersson
66 ottelua, 16+23=39, +/-0
Andersson nappasi KooKoon kultakypärän Joose Antoselta kauden aikana ja menetti sen vasta pudotuspeleissä Heikki Liedekselle. Andersson teki tukullisen tärkeitä maaleja ja ainoastaan ajoittainen kliinisyyden puute esti todellisen tykkikauden. Pudotuspeleissä Andersson oli KooKoon tarkimmin merkattuja pelaajia, eikä löytänyt vastauksia vastustajien varjostukselle.
8- Joose Antonen
55 ottelua, 9+26=35, -14
Antonen aloitti kauden lupaavalla pistevireellä, jota seurasi kuiva kausi ja loukkaantuminen. Kauden loppua kohden jäälle palannut hyökkääjä pystyi kohtalaiseen pistetuotantoon, mutta -14 kertoo kertoo karua kertomaa panoksesta puolustussuuntaan.
7- Teemu Engberg
65 ottelua, 5+10=15, +/-0
Joukkueen toinen hyökkääjä, josta näyttää kuoriutuneen Liiga-tason työmyyrä. Engberg sai luisteluvoimansa ansiosta vastuuta myös alivoimalla.
7 Olli Korhonen
65 ottelua, 5+5=10, +4
Korhosen kausi oli tasapaksua pohjaketjujen suorittamista. Puhtaat paperit voi antaa tehotilastosta, sillä Korhonen oli mukavasti plussalla vaikka ei tehnyt erityisemmin pisteitä.
9 ½ Heikki Liedes
67 ottelua, 23+21=44, -16
Liedes oli KooKoolle kaikki kaikessa. Kapteeni sai suurimman vastuun käytännössä tilanteessa kuin tilanteessa ja oli kriittinen palanen KooKoon pudotuspelitaistossa. Teki seitsemään pudotuspeliotteluun viisi pistettä.
7 ½ Emil Molin
51 ottelua, 11+14=23, +3
Molinin kausi lähti hitaasti liikkeelle ja katkesi loukkaantumiseen, mutta alun ja lopun välissä hän löysi pelinsä Anderssonin ja Axel Ottossonin viereltä. KooKoon ruotsalaisketju teki runsaasti tärkeitä pisteitä vuodenvaihteen jälkeen.
7- Kasperi Ojantakanen
64 ottelua, 9+12=21, -7
Edeltävän kauden standardiin nähden Ojantakasen kausi oli pettymys. Ei onnistunut uusimaan viime kevään pudotuspelivirettään. Aiemmin luotettavana kahden suunnan pelaajana tunnettu keskushyökkääjä vuoti omiin päin totuttua enemmän.
8 ½ Axel Ottosson
44 ottelua, 12+17=29, +7
Ottosson loukkaantui välittömästi kauden alussa, mutta palatessaan hänen positiivinen vaikutuksensa näkyi heti. Nopeajalkainen ja näppäräkätinen hyökkääjä lisäsi KooKoon hyökkäykseen paljon kaivattua luovuutta ja veti erityisesti runkosarjan lopulla kaneja hatusta silloin, kun joukkue niitä tarvitsi.
8- Samuli Ratinen
44 ottelua, 10+8=18, +6
Toinen alkukaudesta loukkaantunut pelaaja, jonka paluu näkyi välittömästi kuntopuntarissa. Parhaimmillaan Ratinen toi energiaa KooKoon vastahyökkäys- ja karvauspeliin.
7 ½ Teemu Rautiainen
65 ottelua, 7+27=34, -19
Rautiainen teki hyvin pisteitä, mutta joukkueen miinusparoni on aina joukkueen miinusparoni. Astui runkosarjan lopulla esiin ja teki tärkeitä pisteitä KooKoon pudotuspelitaistelussa.
7+ Miska Siikonen
67 ottelua, 9+12=21, +2
Siikosen kauden suurin onnistuminen oli henkilökohtainen, sillä hän palasi vammansa jäljiltä onnistuneesti kiekkokaukaloihin. Kentällä häntä käytettiin monissa eri rooleissa, etenkin alivoimalla.
7- Toni Suuronen
31 ottelua, 6+40=10, -2
Suurosen kaudesta ei jäänyt paljoa kommentoitavaa. Satunnaista pohjaketjujen roolia ja tasapaksua suorittamista.
7- Matic Török
16 ottelua, 2+1=3, -2
Pääosin junioreissa pelannut Török sai vastuuta kun edestä loukkaantui pelaajia, mutta suoriutui lupaavasti. Seuraava kausi tulee määrittämään pitkälti niin Törökin roolia kuin tulevaisuuttakin Liiga-pelaajana.
6 ½ Samuel Valkeejärvi
51 ottelua, 1+3=4, -9
Valkeejärvi sai pidettyä pelipaikkansa Liigassa, mutta epäonnistui ottamaan urallaan seuraavaa kehitysaskelta. Valkeejärven kausi ei ollut järkyttävä, mutta hän ei varmasti saavuttanut sitä henkilökohtaista kehitystä, jota lähti Kouvolaan hakemaan.
Listalta puuttuvat alle kymmenen ottelua pelanneet Väinö Liikonen, Saku Vesterinen, Terry And ja Jesse Nurmi.
