Kauden kohokohta: Sata kertaa kiitos
TPS:n alkukausi käynnistyi tuloksellisesti varsin positiivisesti, sillä syyskuun loppupuolella turkulaiset olivat sarjataulukon piikkipaikalla. Juhlaotteluun lähdettäessä TPS oli kuitenkin tuskaillut tuloksenteon kanssa, ja se varmasti nosti tummia pilviä juhlaottelun ylle.
Gatorade Centeriin oli pakkautunut kauden ennätysyleisö (9285 katsojaa), ja ennen ottelua nähtiin paljon näyttäviä juhlallisuuksia. Paikalla oli seurahistorian merkittävimpiä henkilöitä, entisajan tähtipelaajia sekä menestyksekkäitä valmentajia.
Itse ottelu ei varsinaista maali-iloittelua tarjonnut, sillä tiukka koitos eteni maalittomissa tasalukemissa aina jatkoajalle asti. Arttu Ilomäen vahva karvauspelaaminen antoi vapaat kädet Jonne Tammelalle, joka tyylikkäästi siirsi kiekon ohi Ilves-vahti Marek Langhamerin. Maali kruunasi koko syksyn kestäneen seurahistorian juhlinnan ansaitsemallaan tavalla.
Kauden synkin hetki: Hei hei, kotietu!
Runkosarjan päätöskierros tarjosi jännittäviä tilanteita pudotuspelien suhteen, ja Turussa pelattiin monestakin asiasta. TPS oli jo varmistanut ensimmäisen kierroksen pudotuspelisarjansa Ässiä vastaan, mutta joukkueilla oli viimeisen kierroksen panoksena kotietu.
Kotiedun menettäminen Ässille olisi äärimmäisen paha asia Palloseuralle, sillä pudotuspelit Porissa ovat vierasjoukkueelle äärimmäisen vaikeita, ja Isomäki on armoton paikka pelata.
Viimeisiin otteluihin lähtiessä TPS oli viittä vaille sinetöinyt kotiedun voittamalla HIFK:n vieraskentällä vain päivää aiemmin. Samaan aikaan Ässät hävisi Sportille murskaavasti, joten vain Ässien varsinaisen peliajan voitto ja TPS:n varsinaisen peliajan tappio olisi voinut kääntää joukkueiden sijoitukset toisin päin. Myös Turkuun vieraaksi saapunut KooKoo taisteli omasta pudotuspelipaikastaan.
Palloseura päätti lepuuttaa ykkösmaalivahti Lassi Lehtistä, joten Eetu Anttila sai torjuntavastuun. Anttila sai kerätä kiekon selkänsä takaa kuudesti ottelun ensimmäisen puolen tunnin aikana, ja KooKoo marssi vakuuttavasti pudotuspeleihin. Porissa Ässät piti pintansa, ja varasti kotiedun joukkueiden väliseen pudotuspelisarjaan.
Sarja venyi kolmanteen ja ratkaisevaan otteluun, jossa Palloseura oli kahdeksan minuutin päässä puolivälieräpaikasta. Derek Barachin tasoitusmaali antoi Ässille momentumin, ja Pata-kapteeni Jesse Joensuun loppuhetken ohjausmaali päätti Palloseuran kauden.
Mitä kesällä on enää tehtävissä?
TPS-organisaatiossa kuohuu sisältäpäin. Useat lähteet kertovat, että niin osa sopimuspelaajista kuin sopimuksensa päättävistä pelaajista haluaisi jättää Turun taakseen.
Isoimman menetyksen Palloseura koki, kun seurajohto päästi superlupaus Aron Kiviharjun menemään. Kiviharjun ääni uuden sopimuksen allekirjoittamisesta muuttui täysin kauden aikana, joka antaa ulkopuolisten ymmärtää, että organisaatiossa ei ole kaikki hyvin.
Syitä turkulaisen kruununjalokiven lähtöön voi vain arvailla, mutta todellisuudessa syntipukkina ulos potkitun päävalmentaja Jussi Ahokkaan tarjoama peliaika ei miellyttänyt nuorta Kiviharjua.
Tulen alla ollut urheilutoimenjohtaja Rauli Urama kävi kauden päättymisen jälkeen seuran Hunajacast-podcastissa selittämässä ympäripyöreitä, joka närkästytti Palloseuran kannattajat. Urama ei näyttänyt asettavan vastuuta itsensä, tai muun seurajohdon niskoille ollenkaan.
Ympäripyöreä selittely on verrattavissa lääkäriin, joka asettelee potilaalle laastaria aivoverenvuodon pysäyttämiseksi.
Ahokkaan tilalle TPS:n penkin taakse värvättiin viimeiset neljä kautta KalPaa luotsannut, ja TPS-paidassa vuosituhannen vaihteessa pelannut Tommi Miettinen. Miettinen on päävalmentajan paikalle varsin oiva palkkaus, mutta vielä pitäisi kasata joukkue.
"Ympäripyöreä SELITTELY ON VERRATTAVISSA LÄÄKÄRIIN, JOKA ASETTELEE POTILAALLE LAASTARIA AIVOVERENVUODON PYSÄYTTÄMISEKSI".
Joukkue tarvitsee selkeän tähden ykkössentteriksi, sillä huhuissa Turusta poistuva Arttu Ilomäki ei ollut paras mahdollinen vaihtoehto rooliin. Kärkiketjuissa tulosvastuu on suuri, ja Ilomäki ei onnistunut ottamaan sitä.
Aarne Intosen johtama ketju Mikael Pyyhtiän ja Sebastian Stålbergin oli kevättä kohden selkeästi joukkueen paras, mutta ensin mainitun NHL-debyytti runkosarjan lopussa ei lupaa hyvää paluulle Turkuun. Myös Stålberg palaa lainaltaan Vaasaan.
Sopimuksensa Ruotsissa päättävä Mikael Ruohomaa voisi tuoda veteraanimaisuutta johtajuutta pukukoppiin, ja kaksi tilastollisesti vahvaa kautta Leksandsissa eivät näytä merkkejä hidastumisesta.
Mikäli Teemu Kivihalme jättää Turun taakseen, tarvitsee puolustus uuden kiekollisen moottorin. Kiviharjusta TPS olisi varmasti saanut tulevaisuudessa itselleen kärkipuolustajan.
Vastikään sopimuksensa julkaissut Oliver Lauridsen on premium-versio Helsinkiin matkalla olevasta Aleksi Anttalaisesta. Lauridsenin kaltaisia lujia puolustajia tarvitaan myös, mutta menneen kauden puolustuksessa oli liiaksi "peruspakkeja".
Jos Lehtinen jättää TPS-veräjän yhden kauden jälkeen, on Palloseuralla iso ongelma. Tilastollisesti yksi menneen kauden parhaista maalivahdeista olisi suotavaa pitää uudelleenrakennetun puolustuksen takana, mutta mikäli se on mahdotonta, on uuden ykkösvahdin tarve akuutti.
Ruotsista Liigaan ensi kaudeksi huhuiltu HV71-maalivahti Jonas Gunnarsson on herättänyt kiinnostusta TPS-kannattajien huulilla, mutta tilastollisesti keskiverron kauden pelannut 31-vuotias ei ole lähellekkään Lehtisen tasoinen korvaaja.
Ensi kaudeksi Pyyhtiän tulosvastuun niskoilleen ottaa Turkuun yhden AHL-kauden jälkeen palaava Markus Nurmi. Erinomainen hankinta, mutta uudet ketjukaverit jättävät epäilemisen varaa, tuleeko tulosta viime kauden tavoin? Tulivoimaa tuo myös vielä Hämeenlinnasta saapuva Jere Jokinen, mutta hänen niskaansa ei ole suotavaa kasata liikaa odotuksia.
Kauden hahmot: Lassi Lehtinen & Rauli Urama
TPS eli ja kuoli Lehtisen käsissä päättyneellä kaudella. Venäjälle takaisin palanneen Andrei Karejevin korvaajaksi Lukosta värvätty Lehtinen oli sarjan ehdotonta eliittiä.
Näyttäviä torjuntoja ja itsevarmoja otteita esittänyt Lehtinen kantoi joukkueensa pudotuspeleihin. Kun Lehtinen sai levätä, hyppäsi Anttila tolppien väliin ja joukkueen epävarmuus korostui huomattavasti, kun maalilla ei torjunutkaan enää Lehtisen tasoinen maalivahti.
Anttilan heikot otteet runkosarjan loppupuolella Tapparaa ja KooKoota vastaan tekivät hallaa Palloseuran runkosarjan sijoitukselle. Arvailuksi jää, olisiko Lehtinen näissä otteluissa pelaamallaan voinut torjua tärkeät voitot TPS:lle.
Se on loppujen lopuksi kuitenkin turhaa jossittelua, sillä joka tapauksessa 52 ottelua runkosarjassa pelannut Lehtinen ansaitsi leponsa.
Kannattajat omaksuivat Lehtisen välittömästi yhdeksi suosikeistaan, ja Lehtinen näytti pitkin kautta nauttivan suuresta vastuusta.
Pudotuspeleissä Ässiä vastaan Lehtinen joutui jo miltei seisomaan päällään, ja täpötäyden Isomäen hornankattilaan luistelu olisi tuhonnut kokeneemmankin maalivahdin itsevarmuuden. Lukko-kasvatti oli kuitenkin jo pään sisään pyrkiviin Pata-kannattajiin tottunut, ja antoi piikkiä takaisin Jatkoajan haastattelussa.
Ensimmäinen kausi kiistattomana ykkösvahtina jää myös mitä todennäköisimmin viimeiseksi Turussa, sillä huhut vievät jo muualle. Erinomaisen kauden jälkeen suuntia vastikään 24 vuotta täyttäneelle Lehtiselle on monia. Mikäli hän karistaa pölyt Suomesta, SHL ja Sveitsi ovat täysin varteenotettavia vaihtoehtoja.
Organisaatiosta löytyy kuitenkin myös susi lampaan vaatteissa. Urheilutoimenjohtaja Urama. Juhlakausi ja kaksi finaalivisiittiä edeltävillä kausilla loivat kovia odotuksia Aurajoen ympärille.
Joukkueen rakentaminen ei varsinaisesti onnistunut, sillä miljonääriomistajien joukkueessa ei kuuluisi pelata pudotuspelejä puolustuksen kärkiparilla Valtteri Pulli-Antti Tuomisto. Tämäkään ei varsinaisesti kerro suoraan, että syy olisi Uramassa, mutta koska Turkuun saapui ison statuksen Michael Dal Colle, oletettavasti tuhdilla palkkapussilla, on joukkueen rakentaminen tuskin jäänyt kiinni tiukoista rahahanoista.
Huhut kertoivat myös seurajohdon tarjonneen Liigan arvokkaimmalle pelaajalle Michael Jolylle täysin mottipäisen sopimustarjouksen, mutta pistepörssin selkeä voittaja valitsi Sveitsin, osittain kuultuaan nimettömänä pysyvältä TPS:n ulkomaalaisvahvistukselta, ettei hänen kannata saapua Turkuun.
Osasyynä Jolylle annetulle ohjeelle on seuran fysiikkavalmennus. Fysiikkavalmennuksen kerrotaan olleen täysin kohtuutonta jopa miesten pääsarjatasolle, ja sen kerrotaan johtaneen suurimpaan osaan kevään loukkaantumisista, jotka veivät huomattavasti tärkeää tulivoimaa Palloseuran riveistä Ässät-sarjassa.
Fysiikkavalmennuksellahan on yhtä paljon tekemistä Uraman kanssa, kuin maalinteolla. Mutta negatiivisesta valosta pois pääsemistä ei auta se, että seuran urheilujohtaja ja seurajohdon julkiset kasvot käy selittämässä täysin ympäripyöreää jargonia seuran omassa podcastissa.
Nurmen naaraus takaisin Pohjois-Amerikasta oli kiitettävä peliliike, mutta Uramalla on paljon töitä pelastakseen imagonsa Turussa, joka muistuttaa tällä hetkellä uppoavaa laivaa.
