Kiitos ja hyvästi, KooKoo 2021–22: Sinnikkyys ja sitkeys synnyttivät kiekkoilmiön ja nostivat kouvolalaiset mitalipeleihin

LIIGA / Artikkeli
KooKoon kausi päättyi pettymykseen, mutta käteen jäi myös rutkasti hyvää.
Kuva © Jarno Hietanen
KooKoo lähti kauteen suuren myllerryksen keskeltä, kun joukkueen valmennus vaihtui sekä usea avainpelaaja siirtyi toisaalle. Haastavat lähtökohdat kääntyivät kuitenkin onnistumiseksi, ja joukkue selvitti tiensä Liigan välieriin ensimmäistä kertaa seurahistoriassaan.

Kauden kohokohta: Ylväs nousu mitalipeleihin

KooKoon viime vuosien suoritustaso on ollut seurahistoria tuntien kunnioitettava, mutta siitä huolimatta suuremmat uroteot ja menestystarinat ovat karttaneet kouvolalaisia jääkiekkopiirejä Liigassa.

Päättyneellä kaudella Kouvolassa juhlittiin erityisesti pudotuspeleissä. KooKoo voitti kevään aikana kaksi pudotuspelisarjaa ja kiusasi vielä parhaansa mukaan lopulta liki ylivoimaiseen mestaruuteen jyrännyttä Tapparaa.

Jo erittäin tasainen ensimmäinen pudotuspelisarja tarjosi aihetta riemuun KooKoon nujerrettua Pelicansin lopulta jatko-ottelussa nähdyllä Radek Koblížekin maalilla. Jännitysnäytelmän dramaattinen loppu vahvisti KooKoon uskoa omiin mahdollisuuksiina, mutta nosti myös tunnelmaa kannattajissa, jotka elivät voimakkaasti joukkueen mukana.

Sekä joukkue että kannattajat saivat lisää kierroksia koneisiinsa huikean, seitsemänteen otteluun venyneen puolivälieräsarjan voittamisen jälkeen. Kouvolaan syntyi jääkiekkoilmiö, joka nosti joukkueen hetkellisesti kansallisen tason puheenaiheeksi.

Vaikka KooKoon pelit päättyivätkin tappioon, Kouvolassa ei tarvitse painaa leukaa rinnassaan. Kausi oli menestys joukkueelle, jota ei olla totuttu näkemään mitaliotteluissa saati parrasvaloissa.

Joukkue sekä kannattajat olivat samaa mieltä, sillä KooKoo juhli kauden päätöstään ja kapteeninsa Aleksander Bonsaksenin viimeistä Liiga-ottelua pitkään ja hartaasti tappioon päättyneen pronssiottelun jälkeen.

Kauden synkin hetki: Sydäntalven synkkä taival

Vaikka KooKoo pelasi pääsääntöisesti voittajaa jääkiekkoa pitkin kautta, joulukuun ottelurupeama oli yhtä tervanjuontia. Kymmenestä ottelusta KooKoo voitti ainoastaan kaksi, minkä seurauksena joukkueen sijoitus tippui jyrkästi. Hetken aikaa näytti, että Kouvolan kupla puhkeaa ja pudotuspelit jäävät haaveeksi.

Joulukuisen korpivaelluksen jälkeen joukkuetta koeteltiin vielä koronakurimuksella, jonka takia joukkueen otteluita siirrettiin kerta toisensa jälkeen. KooKoo pelasi tammikuun aikana ainoastaan yhden ottelun, josta kouvolalaisille kirjattiin tappio.

Helmikuun koittaessa joukkue nosti kuitenkin tasoaan ja alkoi jälleen voittaa otteluita samaan tahtiin kuin syksyllä.

Mitä kesän aikana on tehtävä?

KooKoo kärsii vielä kasvukivuista Liiga-seurana. Joukkue on osoittanut voivansa kilpailla uskottavasti Liigassa, mutta sillä on vielä omat haasteensa kilpailla lahjakkaimmista pelaajista sarjan suurien seurojen kanssa.

Kentien paras – ja kirvelevin – esimerkki tästä on Liigan parhaimipien puolustajien kaartiin nousseen Peetro Seppälän menettäminen Ilveksen kautta Seattle Krakeniin. Liiga-joukkueet eivät pysty kilpailemaan NHL-seurojen kanssa pelaajista, mutta huippupuolustajan Ilveksen kanssa tekemä sopimus harmittaa takuulla Kouvolassa.

Pelaajamarkkinoiden armottomuuden takia sarjan parhaiden urheilujohtajien kastiin noussut Jarno Kultanen joutuu jälleen käärimään hihansa ja etsimään markkinoilta uusia vastuunkantajia niin puolustukseen kuin hyökkäykseenkin.

KooKoon nousu Liiga-mitalistiksi on pitkälti kiinni siitä, saako se houkuteltua Liigan mittapuulla absoluuttisia huippupelaajia Sumulaaksoon.

Vaikka joukkueella onkin tällä hetkellä merkittäviä puutteita sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa, pitää muistaa, että joukkueella on sinäänsä lupaava tilanne.

Olli Salon ensimmäinen kausi KooKoon päävalmentajana oli menestys, jonka aikana joukkueesta kasvoi inhottava ja sitkeä vastustaja mille tahansa kilpakumppanille. Rohkaisevien otteiden myötä Salo on ansainnut arvostusta, mikä helpottaa osaltaan tulevan kauden konseptien myymistä uusille ja vanhoille pelaajille.

Tämän lisäksi useampi olennainen pelaaja jatkaa Kouvolassa myös tulevalla kaudella. Nick Malík, Eero Teräväinen, Joose Antonen, Teemu Engberg, Heikki Liedes, Kasperi Ojantakanen ja Teemu Rautiainen muodostavat vahvan rungon, joka kannattelee KooKoota myös tulevalla kaudella.

Pronssiottelun tappio ja parhaimmillaan kiitettävä pelaaminen nostavat eittämättä kouvolalaisten odotuksia tulevalle kaudelle. Tulevan kauden menestys ei ole tuulesta temmattua haihattelua, mutta se vaatii nappionnistumisia siirtomarkkinoilla sekä tottumista entisestään kasvaneisiin odotuksiin.

» Lähetä palautetta toimitukselle