KeuPa ei aio sokaistua IPK:n vaatimattomalle kevätvireelle ja myöntyy altavastaajan asemaan kotiedusta huolimatta

MESTIS / Artikkeli
Onko Otto Huttusen pelikunto sarjan ratkaiseva palanen?
Kuva © Antti Varonen
Samoihin lähtökohtiin erilaisilla nyansseilla päätyneet KeuPa ja IPK kohtaavat ikäväkseen toisensa Mestiksen puolivälierissä. Kuoleman parina pidettyyn ottelusarjaan voi varata suosiolla kolme ottelua. Mutta kumpi sarjan vie? Ratkaiseeko IPK-ikoni Otto Huttusen pelikunto sarjan kohtaloa suuntaan tai toiseen?

KeuPa HT (4.) ja IPK (5.) kohtaavat Mestiksen pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. Suorasta pudotuspelipaikasta huolimatta joukkueet eivät saaneet helpointa reittiä seuraavalle kierrokselle. Joukkueet ylsivät perättäisille sijoille hyvin erilaisella tarinalla.

Runkosarjan lohkojaon vuoksi KeuPa ja IPK kohtasivat ensimmäisen kerran tällä kaudella vasta helmikuussa. Kummatkin joukkueet pääsivät juhlimaan voittoa omalla kotikentällään. Keuruulaiset pelasivat kaksikosta vahvemman runkosarjan lopun, jonka siivittämänä KeuPan pistekeskiarvo oli niukasti parempi kuin iisalmelaisilla.

− Henkisesti vaikea kausi. Pelattiin alku vain samoja joukkueita vastaan, johon hieman turtui. Piti hieman väkisin kaivaa mielenkiinto pelaamiseen. Koronatauon aikana tehtiin harjoittelussa virheitä. Pelilliset asiat pääsivät unohtumaan ja niitä on nyt harjoiteltu uudestaan, kommentoi IPK:n päävalmentaja Niko Härkönen.

− Ollaan pelattu hyvää kiekkoa, mutta pelit ovat vain kääntyneet kaverille. Ehkä peli on mennyt varmisteluun ja raikkaus ei ole pysynyt etenkään johtoasemassa, pääkäskyttäjä jatkaa.

KeuPan päävalmentaja Tomas Westerlund puolestaan voi iloita siitä, että hänen joukkueensa kehityskäyrä on mennyt toiseen suuntaan.

− Meillä oli vaikeampi jakso kauden alkuun. Sen jälkeen parannettiin arkitekemistä ja nostettiin vaatimustasoa aamu- ja päivätreeneissä. Joidenkin vanhojen pelaajien rooli on kasvanut ja jokaisen pelaajan on pitänyt ottaa steppi urallaan, Westerlund pohtii nousijohteisuutta.

Kunto vastaan materiaali

Materiaaliltaan IPK on niukasti laadukkaampi ja laajempi. Peli-Karhuilla on peräti seitsemän yli 20 pistettä tehnyttä pelaajaa, KeuPalla vastaava luku on neljä. Puolustuksessa IPK tekee nimillä jonkin verran eroa, mutta sen sijaan keuruulaisten maalivahtiosasto on ollut läpi kauden huomattavasti stabiilimpi. Westerlund kokee keuruulaisten lähtevän altavastaajana ottelusarjaan.

− Siellä on neljä hyvää kenttää. Ei heidän tuloksellisesti huonoon jaksoon voi sokeutua. Heille tuli tauon aikana uusia pelaajia, jotka sekottivat varmasti pakkaa. 

− Kahdessa pelissä kuka tahansa voi voittaa kenet tahansa. Hyvä, että tulee kova vastustaja heti alussa vastaan, Westerlund summaa.

Sarjan eniten voittaneella maalivahdilla, Samuli Tervolla, on pelituntuma kohdillaan. Tervo on pelannut 25 KeuPan 31 ottelusta. IPK:n osalta aloittava maalivahti on sen sijaan pieni kysymysmerkki. Henrik Tikkanen, Teemu Kettunen ja Samu Pakarinen ovat pelanneet runkosarjassa lähes yhtä paljon. Tilastojen valossa Pakarisella on hienoinen etu, mutta yleisesti Tikkasta pidetään joukkueen ykkösmaalivahtina. Härkösen mukaan valintaa määrittävät tilastot, oma kutina ja muiden valmentajien mielipiteet.

− Jokaiseen minulla on vahva luotto, en usko että siihen meidän peli kääntyy. En ole tehnyt vielä lopullista päätöstä, mutta Tikkanen tai Pakarinen tällä hetkellä.

Samuli Tervo on KeuPan selkäranka.

KeuPan hyökkäyspään moottoreina toimivat pistepörssin voittanut Joonas Larinmaa, paluumuuttaja Samuel Salonen ja vauhtikone Janne Kumpulainen. Hyvää tulitukea antavat läpimurtokautensa pelanneet Oula Kuure, Juho Koivusaari ja Tommi Niskanen. KeuPa pääsee terveellä miehistöllä kauden jännimpään vaiheeseen.

− Meillä on kaikki kunnossa, paitsi Juho Koivusaaren tilanne on auki. Hän saattaa huilata tuon ensimmäisen kierroksen. 13 hyökkääjää ja 7 pakkia meillä on käytettävänä, kertoo Westerlund.

Puolustuksessa KeuPa koki massiivisen menetyksen, kun Sakari Turtiainen jätti joukkueen koronatauolla. Suurinta vastuuta peräpäässä kantavat tehotilaston voittaja Olli Aitola, Eetu Pylkkänen ja SaPKosta siirtynyt Aleksi Ek. Joukkueen varakapteenilla ja alivoiman erikoismiehellä Mikko Lahtisella on myös valtava rooli. IPK-luotsi Härköselle joukkueessa on runsaasti tuttuja pelaajia, kuten joukkueen syömähampaat Salonen, Kumpulainen ja Tervo.

− Kyllä minulla on muutama idea, miten tuttuja pelaajia voitaisiin henkilökohtaisella tasolla horjuttaa, kertoo Härkönen.

Westerlundille karhupaidoissa ei liiemmin ole tuttuja pelaajia, eikä hän ole uhrannut ajatuksia tähtipelaajien pimentämiseen.

− IPK:ssa olisi paljon pimennettäviä pelaajia. Siellä on neljä laadukasta kenttää, ei auta jos me yksi pimennetään, kun kolme jää jäljelle. Yritetään löytää ennemmin Härkösen pelitavasta heikkoja kohtia.

IPK on pystynyt läpi kauden rullaamaan tasaisesti neljällä ketjulla, mutta suurimmat tulospaineet on kasattu laitahyökkääjien Matias Lainion, Mikko Juusolan, Bastien Maian ja Janne Hämäläisen harteille. Keskushyökkääjistä Tatu Kokkolalla ja Niki Koskisella on myös valtava rooli tuloksellisesti, mutta heidän työnsä puolustajien tukena korostuu pudotuspeleissä.

Puolustuksen osalta IPK:n kausi ollut hyvin kaksijakoinen. Hugo Gallet ja Roope Laavainen jättivät laivan kesken kauden, ja tilalle tuli Otto Huttunen ja Joona Erving. Myös joukkueen kapteenilla Ville Järvisellä on suuri rooli puolustus- ja alivoimapelissä. Aapo Ahola ja Juho Korhonen ovat myös saaneet paljon vastuuta.

Huttunen sai runkosarjan viimeisessä pelissä Kiekko-Poikia vastaan mailan silmäänsä. Hänen tervehtymisen merkityksellä on valtava merkitys voimasuhteisiin. Muita suuria loukkaantumishuolia IPK:lla ei ole.

− Samuel Timonen on pelikunnossa, mutta Kalle Sippala ei vielä. Huttusen tilannetta seurataan päivä kerrallaan. Se oli aika kova osuma silmään. Ollaan onnellisisa, ettei näkö lähtenyt, mutta silmä on turvoksissa.

Edistyneet tilastot antavat osviittaa marssijärjestyksestä

Joukkueiden alivoima- ja ylivoimapelaaminen ovat hämmentävän identtisiä tilastollisesti. Alkukauden osalta ylivoimaisena pelaaminen oli molemmilla paremmissa kantimissa, mutta koronatauon jälkeen vaikeutta on ollut saada kiekkoa maaliin. Alivoimapelaaminen on ollut kummallakin melko hyvällä tolalla läpi kauden.

− Alivoimapeliin olen tyytyväinen, ylivoimalla tulos puuttuu. Ylivoimassa on hyviä aihioita, mutta viimeinen rutistaminen maalinteossa puuttuu. Se on myös näkynyt 5 vs. 5 -pelissä, Härkönen kommentoi omiensa otteita.

Pudotuspeleissä ratkaisevaan rooliin nousee kiekolla pelaaminen ja sen hallinta. Etenkin aloitustilanteista voitettu kiekko on klassisesti pois myös vastustajalta. Aloitustilanteissa IPK on poistunut useammin voittajana kuin KeuPa HT. Karhupaidoilta etenkin Tatu Kokkola ja Aleksi Hämäläinen ovat olleet erinomaisia aloitusympyrässä. KeuPan parhaita ovat olleet Jani Siekkinen ja Atte Antinaho, mutta kaksikon luvut ovat jonkin verran heikompia.

KeuPan ehdoton vahvuus tällä kaudella on ollut maalipaikkojen hyödyntäminen. KeuPa on viimeistellyt peräti kolme prosenttiyksikköä paremmin kuin IPK lauotuista laukauksistaan tasakentällisin. Keuruulaisten maalinestämispeli on toiminut hieman yli kaksi prosenttiyksikköä paremmin kuin ajottain sekaisin olevalla IPK-viisikolla.

Suurin ero joukkueiden välillä tulee corsi-tilastossa, mikä mittaa laukauksia vastustajan maalia kohti suhteessa omaan päähän tulleista. IPK:n otteluissa tasaviisikoin lauotuista laukauksista 56,2% on suuntautunut vastustajan päähän. KeuPalla vastaava luku on 44,2%. IPK on tilaston ykkönen ja KeuPa sen sijaan koko sarjan viimeinen.

− Mielenkiintoinen tilasto. Ajatellaan Westerlundin kanssa jääkiekosta samalla lailla, joten en usko, että meidän pelityylimme eroavat toisistaan niin paljoa. Uskon, että aika hyökkäysvoittoista peliä nähdään. Kahden pelin perusteella KeuPa on meille hyvä vastustaja, että ei me missään nimessä olla alakynnessä, IPK-luotsi Härkönen summaa.

− Meidän puolustapa on sellainen, että puolustetaan keskustaa ja annetaan vastustajien laukoa kulmista. Mutta kyllä meidänkin pitäisi enemmän laukoa, eikä hakea liikaa huippupaikkaa, pohtii Westerlund tilaston jakaumaa.

» Lähetä palautetta toimitukselle