Arizona Coyotesin kesä oli jo toista vuotta peräkkäin suurta myllerrystä, ja joukkue lähtee ammentamaan vahvasti mennyttä loppukautta uuteen kauteen. Nuoret lupaukset ovat vuotta vanhempia ja päävalmentaja Rick Tocchetin koeaika on ohitse.
Maalivahdit
Keväällä kolmivuotisen jatkosopimuksen tehnyt Antti Raanta jatkaa aavikolla itseoikeutettuna ykkösmaalivahtina. Suomalaisvahdin alkukausi oli loukkaantumisten siivittämä, mutta kauden toisella puolikkaalla Raanta oli koko NHL:n ehdotonta parhaimmistoa − 47 pelaamassaan ottelussa miehen torjuntaprosentti oli 93,0 ja päästettyjen maalien keskiarvo 2,24.
Kakkosmaalivahtina Coyotesin veräjää vartioi helmikuussa seuraan Los Angeles Kingsistä siirtynyt Darcy Kuemper. 28-vuotiaan kanadalaisvahdin kausi alkoi Kingsissä vakuuttavasti, mutta kojoottipaidassa pelatuissa kymmenessä ottelussa ei ollut kehumista torjuntaprosentin jäädessä lukemaan 89,9. Lähtökohtaisesti Kuemper on kuitenkin täysin pätevä vaihtoehto varamaalivahdiksi.
Ideaalitilanteessa Raanta tulee pelaamaan tulevalla kaudella 55-60 ottelua. Kuemperista ei mitä todennäköisimmin ole ykköstorjujaksi, joten mikäli aavikolla haaveillaan pudotuspeleistä, on Raannan pysyttävä terveenä ja jatkettava siitä, mihin viime kaudella jäi.
Puolustus
Coyotes vahvisti kesällä puolustajaosastoaan Chicago Blackhawksista siirtyneellä Jordan Oesterlella sekä KHL-seura Lokomotiv Jaroslavlista Amerikan mantereelle lähteneellä Ilja Ljubushkinilla. Kaksikosta molemmat ovat esiintyneet harjoitusotteluissa edukseen, ja näin ollen he vähintäänkin tuovat syvyyttä joukkueen siniviivalle.
Seura kiinnitti kesällä myös joukkueen ykköstähti Oliver Ekman-Larssonin kahdeksan vuoden sopimukseen sekä maanmies Niklas Hjalmarssonin kaksivuotisella jatkosopimuksella riveihinsä. Lisäksi Ekman-Larsson nimettiin hiljattain Coyotesin seurahistorian neljänneksi kapteeniksi.
Seuran puolustuslinjoilla jatkavat myös Jakob Chychrun, Alex Goligoski, Jason Demers ja Kevin Connauton.
Kokonaisuudessaan joukkueen puolustusosasto on viime kauteen nähden syvempi ja muihin NHL-seuroihin verratessa täysin kilpailukykyinen.
Kokonaisuudessaan joukkueen puolustusosasto on viime kauteen nähden syvempi ja muihin NHL-seuroihin verratessa täysin kilpailukykyinen. Myös tulevaisuutta ajatelleen seuran junioriosastolla luistelee muun muassa vuoden 2017 varaustilaisuuden ykköskierroksella varattu Pierre-Olivier Joseph, josta saattaa olla potentiaalia vakituiseksi NHL-pelaajaksi jo kaudella 2019-20.
Hyökkäys
Coyotes vahvisti kesällä hyökkäysosastoaan kolmella nimellä. Näistä suurin vahvistus on ehdottomasti Alex Galchenyuk, joka siirtyi aavikolle vaihtokaupassa Max Domiin. Muita vahvistuksia joukkueelle olivat Chicago Blackhawksista Marian Hossa -kaupassa siirtynyt Vinnie Hinostroza sekä vapaiden agenttien markkinoilta kalastettu Michael Grabner.
Kertaalleen 30 maalin rajapyykin NHL-urallaan rikkonut Galchenyuk on erittäin kaivattu lisä maalintekovaikeuksista viime kaudet kärsineelle Coyotesille. 24-vuotiasta hyökkääjää tullaan kokeilemaan ainakin aluksi kakkossentterin tontilla. Kyseisestä paikasta taistelevat myös nuoret Christian Dvorak ja Dylan Strome, joten Galchenyuk voidaan tarvittaessa hyvinkin sijoittaa myös laidalle, mikäli pelaaminen keskushyökkääjän tontilla ei syystä tai toisesta luonnistukaan.
Hinostroza alkoi lyödä itseään läpi viime kaudella tehden Blackhawks-paidassa 50 ottelussa 25 (7+18) tehopistettä. Coyotesissa hän saa elämänsä tilaisuuden pelata itsensä vakituiseksi NHL-hyökkääjäksi. Joukkueessa on suuri vajaus oikea käsi alhaalla pelaavista hyökkääjistä, joten 24-vuotias yhdysvaltalaislaituri tulee jo kätisyytensä puolesta saamaan mahdollisesti jopa kakkosketjun vastuuta.
Grabner tulee olemaan kova vahvistus joukkueen alempiin ketjuihin ja alivoimakentällisiin. Yksi NHL:n nopeimmista luistelijoista on tehnyt kahdella viimeisellä kaudellaan yhteensä 54 maalia, joten on sanomattakin selvää, että itävaltalaislaiturin odotetaan ottavan myös maalintekovastuuta.
Viime kaudella Coyotesin tehoista vastasi suurimmaksi osaksi Calder Trophy -finalisti Clayton Keller yhdessä ketjukavereidensa Derek Stepanin ja Richard Panikin kanssa. Keller on nuoresta iästään huolimatta joukkueen ykköstykki, eikä hänellä ole varaa kärsiä toisen kauden kirouksista. Tasaisesti koko uransa suorittanut Stepan on pätevä ykkössentteri ja yhteinen kemia Kellerin kanssa toimii. Kesken kauden Coyotesiin siirtynyt Panik pelasi vakuuttavasti loppukauden ykkösketjussa, ja todennäköisesti mies pystyy jatkamaan tontillaan myös tulevalla kaudella.
Coyotesin nuoriso-osastosta läpimurtoa eniten odotetaan jo aikaisemmin mainitulta Dylan Stromelta. Vuoden 2015 varaustilaisuudessa kolmantena huudettu kanadalaissentteri ei ole vieläkään onnistunut vakiinnuttamaan paikkaansa NHL-kokoonpanosta. Viime kauden lopulla mies esiintyi edukseen saatuaan mahdollisuuden ylhäältä, ja tästä on jatkettava heti uuden kauden alusta. Mikäli Strome ei vielä tulevallakaan kaudella onnistu pelaamaan odotusten mukaan, on hän suuressa vaarassa jo tulla kaupatuksi.
mikäli Strome ei vielä tulevallakaan kaudella onnistu pelaamaan odotusten mukaan, on hän suuressa vaarassa joutua kaupatuksi.
Muita läpimurron partaalla olevia nuoria Coyotes-hyökkääjiä ovat Brendan Perlini, Christian Fischer ja Lawson Crouse, joiden on löydettävä uusi vaihe peliinsä, mikäli joukkue haluaa taistella pudotuspelipaikoista kovasti vahvistuneessa Tyynenmeren divisioonassa.
Keskeiset kehityskohteet viime kaudesta
Coyotesin suurimpana ongelmana on viime vuosina ollut sentteriosaston kapeus. Viime kaudeksi seura löysi pätevän ykkössentterin Derek Stepanista, mutta nyt myös syvyyteen on panostettu huolella.
Stepanin takana sentterin paikoista taistelevat Galchenyuk, Dvorak, Strome, Brad Richardson ja Nick Cousins. Paikkoja ei siis tule riittämään jokaiselle, joten kyseessä on oikeastaan positiivinen ongelma.
Coyotesin viime kauden alku oli totaalinen pohjanoteeraus. Syyttävä sormi osoittaa päävalmentaja Tocchetin suuntaan, joka ei saanut siirrettyä pelifilosofiaansa pelaajien päihin. Loppukausi antoi kuitenkin toivoa paremmasta huomisesta − nyt Tocchetin koeaika on ohitse ja kehitystä on tapahduttava.
Joukkueen maalivahtitandemi on myös kakkosmaalivahdin osalta jokseenkin parantunut viime kaudesta. Mikäli Raanta ei pysy terveenä, Kuemper on ainakin lähtökohtaisesti luotettavampi vaihtoehto tolppien väliin kuin Tampa Bay Lightningiin kesken kauden siirtynyt Louis Domingue. Toivoa kuitenkin sopii, että suomalaisveskarin loukkaantumishuolet on lopullisesti selätetty.
Arvio: Coyotes tulee parantamaan viime kaudelta, mutta pudotuspelit jäävät näillä näkymin vielä haaveeksi. Joukkue sijoittuu Tyynenmeren divisioonassa sijalle 4-6.