2010-luvun menestyjä Los Angeles Kings on jäänyt kahdella edellisellä kaudella pudotuspelien ulkopuolelle. Organisaatio on ollut uudistumisvaiheessa, ja umpisurkeanakin ajoittain näyttäytynyt Kings on matkalla kohti nykyajan pelillisiä vaatimuksia.
Päävalmentaja Todd McLellanin johdolla Kings on nyt romuluisuuden sijaan aiempaa liikkuvampi ja kiekollisempi, mutta menestystä ei ole vielä syytä odottaa.
Maalivahtiosasto
Kingsin maalivahtiosasto koostuu joukkueen monivuotisesta ykkösvahdista Jonathan Quickista ja vielä melko kokemattomasta Cal Petersenistä. Joukkueen tolppien välissä on siis todellinen sekoitus kokemusta ja kokemattomuutta, mutta laadukas se ei kuitenkaan ole.
Pian 35 vuotta täyttävän Quickin parhaat vuodet ovat jo takanapäin, eikä Petersen välttämättä yllä aiemmin kakkosvahtina toimineen Jack Campbellin tasolle. Toisaalta Quickin kanssa Petersenillä on aito mahdollisuus lyödä kollegansa taistelussa pelaavan maalivahdin paikasta. Tilanne ei ole silti erityisen mairitteleva Kingsin osalta. Jos Quick pelaa suurimman osan peleistä, ei joukkue saa maalilla paljoakaan etua suhteessa vastustajaan.
Viime kaudella Kings päästi tasaviisikoin maaliodottamaa hieman keskitasoa menestyksekkäämmin, joten viisikkopelaamisen eheys voi kompensoida puutteita tolppien välissä. Toisaalta jos Quick torjuu viime kauden tasollaan eikä valahda toissa kaudella kokemaansa kurimukseen, ei Kingsin pudotuspelipaikan tavoittelun pitäisi olla kiinni maalivahdeista.
Puolustus
Kingsin sopimuksen alaisista puolustajista ainoa uusi lisäys on suomalainen Olli Määttä. Puolustuksen johtohahmo Drew Doughtyn jälkeen puolustus on kasattu verrattain edullisesti. Kysymysmerkit liittyvätkin siihen, onko joukkueen alakerta tarpeeksi tasapainoinen ja iskukykyinen.
Kings kauppasi viime kaudella Alec Martinezin Vegas Golden Knightsiin, joten uusien kasvojen esiinnousu on nyt aiempaa tärkeämpää. 21-vuotias Mikey Anderson ja 19-vuotias Tobias Björnfot voivat parhaimmillaan raivata paikan kokoonpanosta, mutta katseet kohdistuvat puolustuksen onnistumisen kannalta Doughtyn lisäksi Määttään, Sean Walkeriin ja Matt Royhin.
Nykyisellään Kingsin puolustuksessa on suuria tasoeroja: Doughty johtaa edestä, sen jälkeen tulevat muut runkopelaajat, jotka ovat tasoltaan parhaimmillaan liigan keskitasoa. Kale Clague ja SaiPaakin edustanut Jacob Moverare voivat tuoda leveyttä, mutta puolustus on kokonaisuudessaan kapea ja sen onnistumiseen liittyy kosolti kysymysmerkkejä.
Hyökkäys
Joukkueen hyökkäysketjut rakentuvat luonnollisesti Anze Kopitarin ympärille, mutta Gabriel Vilardin esiintulon myötä keskikaista saa tarvittavaa terävyyttä ja leveyttä. Vakavan selkävamman selättänyt Vilardi tuli viime kaudella NHL:ään näyttävästi tehden kymmeneen otteluun seitsemän tehopistettä.
Kopitarin ja Vilardin johtamissa kärkiketjuissa pelaavat kokeneet Jeff Carter ja Dustin Brown. Adrian Kempe ja Alex Iafallo edustavat Kingsin hyökkäyksen nuorempaa osastoa. Carter on viime kausina taantunut NHL-uransa huippuvuosista, mutta parhaimmillaan hän voi iskeä lyhennetyssä, 56 ottelun runkosarjassa yli 30 tehopistettä.
Lisäksi Kempen ja Iafallon onnistuessa Kingsin kärkiketjut olisivat hyvissä kantimissa. Tutuista nimistä Trevor Lewis vaihtoi maisemaa, Tyler Toffoli, Kyle Clifford ja Ilja Kovaltšuk tekivät sen jo aiemmin viime kaudella. Toissa kaudella 30 maalia tehnyt Andreas Athanasiou puolestaan toi täydennystä, mutta hän ei ole aiemmista maaleista huolimatta takuuvarma suorittaja.
Lähtijöistä johtuen Kingsin alaketjut ovat nuorentuneet merkittävästi. Paikkoja on tarjolla Samuel Fagemolle, Lias Andersonille ja Jaret Anderson-Dolanille, joista Fagemo voi aikanaan nousta joukkueen kantaviksi maalintekijöiksi. Austin Wagner lienee vakiinnuttanut paikkansa pelaavassa kokoonpanossa. Myös Carl Grundström voi nousta haastamaan pelipaikoista.
Kokonaisuudessaan Kingsin hyökkäys on sekoitus jotain uutta ja jotain vanhaa. Käynnissä oleva osittainen nuorennusleikkaus on viemässä Kingsiä kohti pelinopeampaa suuntaa. Kingsillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet pelata raskasjalkaisuuden sijaan nopeasti ja liikuttaen pelivälinettä omilla ehdoillaan. Kingsin tulevaisuuden menestymishaaveita avittavat erityisesti keskushyökkääjät Quinton Byfield ja Alex Turcotte, jotka voidaan nähdä kokoonpanossa jo tällä kaudella.
Korona-aika ei ole armollinen: Missä Kings menee tällä hetkellä?
Korona-aika on pakottanut monet organisaatiot pohtimaan tulevaisuuttaan ja vaihtoehtojaan. Kingsiä erikoiset ajat ovat voineet hyödyttää, sillä joukkue on muutenkin muutostilassa eikä lisää eroa muihin joukkueisiin ole ainakaan päässyt syntymään. Muutkin joukkueet ovat joutuneet olemaan kärsivällisiä ja omaksumaan pitkäjänteistä ajattelua.
Kingsin kannalta lyhyt runkosarja on tilaisuus yllättää. Uusilla ja vanhoilla nimillä höystetty joukkue lähtee altavastaajana, mutta joukkue on parantanut tulevaisuuden näkymiään viime aikoina merkittävästi. Se näkyy jo osittain Kingsin kokoonpanossa uusien, tulosyksikön paikkaa kärkkyvien nuorten pelaajien muodossa.
Lännen divisioonassa on monta vahvaa joukkuetta, joten kärkisijojen tavoitteleminen on haihattelua. Kingsin tapauksessa ankara realismi on vielä tarpeellista. Joukkue pelaa divisioonassaan sijoista 7−8.