Kausiennakko: Arvaamattomalta Predatorsilta voi odottaa mitä tahansa jymymenestyksen ja floppauksen väliltä

NHL / Artikkeli
Roman Josi ja Juuse Saros ovat paljon vartijoina Predatorsin takalinjoilla.
Kuva © Getty Images
Nashville Predators on saanut tottua epätasaisiin suorituksiin jo pidemmän aikaa. Kokoonpano on uudistunut melkoisesti, mutta joukkueen elimellisimmät ongelmat vaikuttavat entisiltä. Kokoonpanon jokainen osa-alue tarvitsee tasonnostoa viimekautisesta, mikäli kantrikaupunki mielii haaveilla pudotuspeleistä.

Nashville Predatorsin pari viime kautta ovat sujuneet turbulenssissa. Ajoittain otteet ovat olleet sekä näyttäviä että tehokkaita, toisaalta hyviä jaksoja on seurannut selittämättömiä suvantovaiheita. Kausi 2019−2020 päättyikin heiluriliikkeeseen.

Runkosarja päättyi lupaavasti kun joukkue sai uutta virtaa peliinsä John Hynesin tultua päävalmentajaksi, mutta pudotuspeleissä altavastaajaksi arvioitu Arizona Coyotes osoittautui liian kovaksi palaksi karsintakierroksella.

Lähitulevaisuudessa ei ole nähtävillä merkkejä tilanteen vakautumisesta. Edessä on haastava kausi.

Maalivahtiosasto

Predatorsin suomalaistandemille kausi oli vaikea. Pekka Rinteen otteet haparoivat alusta alkaen ja hänet ykkösmaalivahdin statukselta syrjäyttänyt Juuse Saros pelasi epätasaisen kauden.

Tilastollisesti Saros oli Rinnettä parempi ja lienee selvä valinta ykkösmaalivahdiksi myös alkavalla kaudella. Kautta kokeneempi ja valmiimpi Saros saattaa hyvinkin pelata uransa parhaan kauden, ja sitä tarvitaankin, mikäli Predators aikoo jatkaa pelejään pidemmälle kuin ensimmäiselle pudotuspelikierrokselle.

Puolustus

Menestysvuosina Predators oli tunnettu järkähtämättömästä puolustuspelistään, mutta viime kaudella alkoi murrosvaihe joukkueen alakerrassa. Entisen päävalmentajan Peter Lavioletten kokeilut epäonnistuivat ja Hynesillä on paljon työmaata sopivan koostumuksen rakentamiseksi.

Norris Trophy -voittaja Roman Josi sekä Ryan Ellis muodostavat yhden sarjan parhaista pakkipareista, joka on aito pelote molemmissa päissä. Kolmas kärkipuolustaja on Mattias Ekholm, jonka tilastot notkahtivat hieman edelliskaudesta, toisaalta niin kävi suurimmalle osalle Predators-orkesteria.

Kapteeni Roman Josi oli viime kauden suurin onnistuja Predatorsissa.
Kuva © Getty Images

Mark Borowiecki ja Matt Benning hankittiin korvaamaan Dan Hamhuis ja Matt Irwin, joten fyysinen peruspuolustusosasto on kunnossa. Tarvittaessa Predators-valmennus voi laittaa kaukaloon myös järkälemäisen Jarred Tinordin.

Hyökkäys

Hyökkäyspäässä on potentiaalia, mutta nimekkäiden avainpelaajien Matt Duchenen, Filip Forsbergin, Ryan JohanseninViktor Arvidssonin ja Mikael Granlundin suoritustaso ailahteli viime kaudella liikaa.

Duchenen ketju aloitti runkosarjan terävästi, notkahti koronataukoa edeltävinä viikkoina ja piristyi jälleen pudotuspeleissä. Kokonaisuutena kausi oli kuitenkin pettymys. Duchenen vitjoineen on saatava peli uomiinsa heti alussa. Mikäli onnistumisia tulee, on kantrikaupungin joukkueelle luvassa paljon hyviä asioita talven mittaan.

Minnesota Wildista hankittu Luke Kunin sopisi mainiosti Duchenen laidalle. Oma tapauksensa on sivuraiteille ajautunut Eeli Tolvanen, joka saattaa hyvinkin päästä NHL-pelaamisessa jyvälle Duchenen vierellä. 21-vuotias suomalainen saanee vihdoin näytönpaikan, joka on myös hyödynnettävä.

Eeli Tolvasella alkaa olla käsillään viimeiset hetket NHL-läpimurron suhteen.
Kuva © Getty Images

Viime kaudella Predators oli huonoimpia pudotuspeleihin selviytyneitä ylivoimajoukkueita. Joukkueiden välisessä vertailussa Predators oli ylivoimalla sijalla 24 ja maaliodottamassa sijalla 22. Taso on verrattain vaatimaton joukkueelle, jossa on kuitenkin kaksi toimivaa tulosketjua. Predators oli sarjan kolmanneksi hanakoin laukoja – yrityksissä oli kuitenkin enemmän optimismia kuin laatua.

Tässä on luvassa haasteita tällä kaudella. Duchenen ja Forsbergin lisäksi Johansen ja Arvidsson kantavat vastuun tehoista eikä yksikään heistä ole armoitettu maalinsylkijä. Craig Smithin menetys jättää loven, mutta vaisun kauden pelannutta Kyle Turrisia tuskin tulee suuri ikävä. Sen sijaan Austin Watsonin kaltaista rouhijaa Predators olisi kaivannut.

Uusista hankinnoista Nick Cousins on arvoitus eikä Brad Richardson sanottavasti paranna maalintekomahdollisuuksia, mutta tuo voimaa alempiin ketjuihin. Erik Haulalla on puolestaan potentiaalia hyviin pistelukemiin.

Korona-aika ei ole armollinen: Missä Predators menee tällä hetkellä?

Predators oli verrattain aktiivinen siirtomarkkinoilla, pitkälti pakon edessä. Smith ja Hamhuis ovat vaikeita paikattavia, ja uusien hankintojen ja nuorten pelaajien nimilistaa lukiessa on helppo todeta Predatorsin olleen yksi koronavuoden häviäjistä.

Tilanne ei kuitenkaan ole täysin toivoton eikä syytä ylenpalttiseen huoleen ole, sillä Predatorsin budjettiin on jäänyt hyvin tilaa tulevia hankintoja ja jatkosopimuksia varten.

Tehottomuutensa kanssa tuskaileva Predators taistelee Keskisen divisioonan sijoista 4−5.

» Lähetä palautetta toimitukselle