Kevät tuntui naiskiekon osalta yllättävän pitkältä. Tämä selittyy sillä, että Naisten Liigan finaalit pelattiin vasta huhtikuun lopulla. Olympiavuonna MM-kisat pelataan vasta elokuussa, mikä mahdollisti sarjan venyttämisen lähes vappuun saakka.
Finaalisarja ratkottiin Kiekko-Espoon ja HIFK:n kesken, kuten jo syksyllä oli povattu. Ratkaisu venyi viidenteen otteluun, mikä oli yllätys. Espoolaiset johtivat ottelusarjaa jo 2–0, mutta HIFK kampesi tasoihin.
Viidennessä finaaliottelussa Kiekko-Espoo pelasi niin kuin on pelannut koko kauden ja voitti Suomen mestaruuden murskalukemin 8–3. Nelli Laitinen ja Elisa Holopainen olivat kotijoukkueen näkyvimpiä hahmoja pudotuspelien ajan. Kumpikin nappasi ratkaisevasta ottelusta tehopisteet 2+1=3.
Oulussa pronssipelissä kohtasivat Kärpät ja TPS. Kotijoukkue oli piirun verran parempi ja näin oululaiset pääsivät juhlistamaan mitaleita muutaman vuoden tauon jälkeen. Ottelun ratkaisijaksi nousi Kärppien vasta 17-vuotias Anna-Kaisa Antti-Roiko, joka aloitti voitonjuhlat ensimmäisessä jatkoerässä. Edellinen mitali on keväältä 2019, joka sekin on pronssinen.
Korona onnistui vaikuttamaan tälläkin kaudella sarjan toimintaan. Otteluita siirrettiin karanteenien sekä olympiaehdokkaiden vuoksi. Kuortaneen koronatilanteen vuoksi muutama ylemmän jatkosarjan ottelu jätettiin kokonaan pelaamatta.
Vedonlyöjille olisi ollut helppoa rahaa
Finalistit olivat pitkälti tiedossa jo ennen sarjan alkamista. Kiekko-Espoo oli vahvistanut joukkojaan entisestään ja kauden suurin kysymysmerkki oli se, voittaako joukkue kaikki ottelunsa. Alkusarjasta mukaan lähti täydet pisteet.
Kiekko-Espoo koki ensimmäiset tappionsa vasta ylemmässä jatkosarjassa. Tappioita tuli myös pudotuspeleissä, aina silloin kun joukkueella olisi ollut mahdollisuus katkaista sarja.
HIFK oli toinen ennakkosuosikki. Helsinkiläiset pystyivät ainoana joukkueena aidosti haastamaan Kiekko-Espoota, mutta se ei aivan riittänyt loppuun asti. HIFK teki useita onnistuneita ulkomaalaisia pelaajahankintoja ja ryhmä pelasi loistavan kauden.
Edellisen kauden hopeajoukkue KalPa jäi alempaan jatkosarjaan, mutta se oli odotettavissa jo ennen kauden alkua. Joukkueen ylivoimaiset maalitykit Matilda Nilsson ja Holopainen siirtyivät pääkaupunkiseudulle, eikä kukaan pystynyt nousemaan samalle tasolle.
HPK:n jääminen alempaan jatkosarjaan oli ainoa asia, jota voisi pitää yllätyksellisenä. Joukkue vahvistui syyskaudelle Noora Rädyllä, mutta edes hänen huipputorjuntansa eivät saaneet joukkuetta nostettua ylempään jatkosarjaan. Alemmassa jatkosarjassa HPK oli omassa luokassaan ja varmisti helposti pääsyn pudotuspeleihin.
Karsintasarjaan tämänkin kauden päättänyt RoKi säilytti edelleen liigapaikkansa. Sport puolestaan tippui Mestikseen ja vastaavasti edellisellä kaudella tippunut Lukko nousi takaisin Naisten Liigaan.
Legendoilta hokkarit naulaan
Pitkän uran tehnyt Tanja Niskanen ilmoitti olympialaisten jälkitohinoissa lopettavan pelaajauransa. Ilmoituksen jälkeen häntä ei näkynyt hetkeen seurajoukkueensa KalPankaan kokoonpanossa, mutta pudotuspeleissä hän vielä esiintyi.
Finaaliottelun jälkeen Kiekko-Espoon Emmi Leinonen toi julki lopetuspäätöksensä. Mikäs sen hienompi tapa lopettaa ura kuin Suomen mestaruus.
Moni joukkue on jo aloittanut valmistautumisen seuraavaan kauteen. Pelaajarekrytointeja tehdään aktiivisesti ja valmennuspuolta pistetään uusiksi. Osa pelaajista on saanut sopimuksen ulkomaille ja pääsevät pelaamaan ensimmäistä kertaa urallaan ammattilaisina.
Naiskiekkoilun saralla riittää siis mielenkiintoista seurattavaa ennen seuraavan kauden alkuakin.