BOSTON, MASSACHUSETTS - APRIL 23: Jake Muzzin #8 of the Toronto Maple Leafs reacts after the Maple Leafs lost 5-1 to the Boston Bruins during the third period of Game Seven of the Eastern Conference First Round during the 2019 NHL Stanley Cup Playoffs at
Kuva © Getty Images

Kahden kastin kanadalaiset: Maple Leafs nousi täsmähankinnoilla suosikkien joukkoon, Patrik Laineen Jets ei pystynyt korjaamaan edes ainoaa ongelma-aluettaan

Artikkeli
Toronto Maple Leafs ja Montréal Canadiens tekivät fiksuja hankintoja ja parantelivat asemiaan. Vancouver Canucks ja Winnipeg Jets sen sijaan epäonnistuivat ainoissa tavoitteissaan kokoonpanon vahvistamiseksi.

Vancouver Canucks oli päättyneen NHL-kauden paras kanadalaisjoukkue. Pääsy Läntisen konferenssin finaaleihin jäi kiinni yhdestä pelistä, kun seiskapelissä Vegas Golden Knightsia vastaan joukkue jäi − pelitapahtumiin nähden toki ansaitusti − nollille.

Ottawa Senators oli ainoa kanadalaisjoukkue, jonka kausi päättyi runkosarjaan, mutta Winnipeg Jets, Edmonton Oilers ja Toronto Maple Leafs pysähtyivät jo karsintakierrokselle ja Montréal Canadiens sekä Calgary Flames hävisivät pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella.

Oilers on viime kaudesta vahvistunut, mutta muuttumaton maalivahtiosasto lyö hankintapolitiikkaan ison tahran.

Tämäkään kausi ei ollut se, kun Stanley Cupista taisteltaisiin Kanadassa − muuten kuin pelipaikkojen osalta. Canucks on viimeisin Stanley Cup -finalisti keväältä 2011 ja Canadiensin mestaruudesta tuli jo 27 vuotta!

Oilers oli runkosarjassa kanadalaisjoukkueista paras, mutta pudotuspeleissä Canucks yllätti edellisen mestarin St. Louis Bluesin erinomaisella maalivahtipelillään ja kärkiyksilöidensä viimeistelykyvyllä. Kauden päätyttyä alkaneilla pelaajamarkkinoilla kanadalaisseurojen suoriutuminen on ollut vielä kahtiajakautuneempaa kuin peliesitykset kentällä.

Jatkoaika kävi läpi jokaisen kanadalaisjoukkueen liikkeet kauden jälkeen ja arvioi seurojen tulevaisuuden suuntaa.

Jacob Markström siirtyy Calgary Flamesin ykkösmaalivahdiksi.
Kuva © Getty Images

Calgary Flames

Flames menetti pitkäaikaisen luottopuolustajansa T.J. Brodien Maple Leafsiin, myös kesken viime kauden hankittu Erik Gustafsson siirtyi vapaana agenttina Philadelphia Flyersiin. Lisäksi toinen luottopuolustaja Travis Hamonic on toistaiseksi ilman seuraa, kuten myös pieneen rooliin jäänyt Michael Stone.

Chris Tanev oli kelpo hankinta vapaiden agenttien markkinoilta, mutta neljän vuoden sopimus 30-vuotiaalle melko yksiulotteiselle puolustajalle voi vielä kostautua. Viime kaudella runkopuolustajaksi noussut Oliver Kylington odottelee vielä jatkosopimusta, mutta tämän lisäksi puolustus kaipaa lisähankintoja.

Tärkein värväys olikin maalinsuulle. Kun Cam Talbot lähti vapaana agenttina Minnesota Wildiin, niin Flames saalisti maalivahtimarkkinoiden halutuimman vonkaleen eli Canucksissa NHL:n huipulle nousseen Jacob Markströmin. Kuusivuotinen sopimus ja täysi siirtämisen estävä pykälä 30-vuotiaalle torjujalle on todennäköinen riski sopimuksen loppupuolella, mutta lähikausina Flamesin maalivahtipeli on kunnossa.

Murrayn hankinta tuo Senatorsin jälleenrakentamiseen uskottavuutta, mutta Harmittavasti uskottavuus mureni, kun sopimuksessa on kovempi palkka, mitä Flames maksaa Markströmille.

Hyökkäyksestä Flames on menettänyt Tobias Riederin ja Austin Czarnikin kaltaisia roolipelaajia eikä ole toistaiseksi tehnyt hankintoja. Andrew Mangiapanen jatkosopimus on välimiesoikeuden käsiteltävänä, mutta viime kaudella viimeistelyongelmista kärsinyt kokoonpano kaipaa edelleen vahvistuksia.

Palkkakatossa Flamesillä on tilaa vajaat kuusi miljoonaa dollaria, mikä ei isoa pelivaraa anna. GM Brad Trelivingin olisikin syytä keksiä, kuinka päästä eroon Milan Lucicin kammottavasta sopimuksesta − ulosostokaan ei tarjoa suurta helpotusta.

Arvio: Puolustuksen osalta Flames on heikentynyt, mutta maalivahtipelaamiseen seura sai merkittävän kohennuksen. Sekä puolustuksen että hyökkäyksen rivit ovat vielä vajaat, ja molempiin olisi edelleen tarvetta selvälle vahvistukselle.

Palkkakatossa ei kuitenkaan sellaista tilaa ole, joten Markströmille tuttu asetelma säilyy − maalivahdilta odotetaan venymistä joka pelissä, ja kärkihyökkääjien pitäisi onnistua viimeistelyssä. Flamesin seuraava kausi ei yhdestä huippuhankinnasta huolimatta vaikuta merkittävästi lupaavammalta.

Liigan pistepörssin kakkossija ja tuore NHL-sopimus pistävät "Puljun" hymyilemään.
Kuva © Joonas Kämäräinen

Edmonton Oilers

Kun joukkueen tuntuvin menetys on peruspuolustaja Matt Benning, ovat mahdollisuudet kokoonpanoon kehittämiseen suuret. Oilers-GM Ken Holland onnistuikin järkevillä sopimuksilla vahvistamaan sekä puolustusta että hyökkäystä.

Oikealta laukova hyökkäävä puolustaja Tyson Barrie siirtyi Oilersiin maltillisella vuoden sopimuksella ja 3,75 miljoonan dollarin palkalla. Kanadalaisen viime kausi Maple Leafsissa oli totuttuun tasoon verrattuna heikompi, mutta viime kaudenkin pistesaldollaan Barrie olisi ollut Oilersin tehokkain puolustaja. Oscar Klefbomin loukkaantumisesta huolimatta puolustus on pitkästä aikaa Oilersilla kunnossa.

Jesse Puljujärven sopimus on todella mielenkiintoinen muutos. Hyvien Liiga-otteiden jälkeen neljän vuoden takaiselta kärkivaraukselta odotetaan nyt sitä läpimurtoa myös NHL-tasolle. Kokenut Ryan Nugent-Hopkins ja viime kaudella esiin nousseet Kailer Yamamoto sekä halvan jatkosopimuksen tehnyt Tyler Ennis ovat kuitenkin todennäköisempiä laitureita aloittamaan kärkiketjuissa, joten Puljujärvi saa rauhassa ottaa paikkansa.

Oilers hankki toisenkin Liigasta tutun hyökkääjän eli Nashville Predatorsin ulosostaman Kyle Turrisin. 31-vuotias kanadalainen on taantunut kauas parhaiden vuosiensa tasosta, mutta kun ylihintainen ja ylipitkä sopimus vaihtui kaksivuotiseen ja 1,65 miljoonan dollarin arvoiseen sopimukseen, voi Turrisia pitää hyvänä syvyyshankintana.

Kriittisin osa-alue eli maalivahtipeli jäi kuitenkin hoitamatta kuntoon. Oilers teki vuoden jatkosopimuksen 38-vuotiaan Mike Smithin kanssa, joten viime kaudella vaikeuksissa ollut kaksikko jatkaa. Smithin palkanalennuksen myötä Mikko Koskinen saa todennäköisesti enemmän vastuuta, mutta kyky pelata NHL-tasolla ykkösvahtina on toistaiseksi arvoitus.

Oilersin epäonnistumista korostaa vielä se tosiasia, että maalivahteja oli poikkeuksellisen paljon tarjolla sekä vapaina agentteina että vaihtokaupattavana − esimerkiksi Thomas Greiss tai Corey Crawford olisivat tehneet maalivahtikaksikosta jämäkämmän.

Arvio: Puolustuksen ja hyökkäyksen osalta Oilers on viime kaudesta vahvistunut, mutta muuttumaton maalivahtiosasto lyö Oilersin hankintapolitiikkaan ison tahran. Tasapainoisempi kenttäkokoonpano voi toki helpottaa myös maalivahtien pelaamista.

Vaarallisena maalintekijänä tunnettu Tyler Toffoli tuo Canadiensiin kaivattua tehokkuutta.
Kuva © Getty Images

Montréal Canadiens

Canadiens aloitti ensi kauden joukkueensa rakentamisen vaihtokaupoilla ja jatkosopimuksilla jo ennen vapaiden agenttien markkinoiden avautumista. GM Marc Bergevin sai hankittua muutamalla varausoikeudella maalivahti Jake Allenin sekä puolustaja Joel Edmundsonin ja teki molempien kanssa myös jo jatkosopimukset.

Allenin palkka putoaa lähes puolitoista miljoonaa ensi kauden jälkeen, mutta neljän vuoden sopimusta peruspuolustaja Edmundsonille voi vähän kyseenalaistaakin. Myös monivuotinen kärkipuolustaja Jeff Petry sai neljän vuoden jatkosopimuksen, joka alkaa vasta ensi kauden jälkeen.

Petry on sopimuksen loppuessa jo 37-vuotias, joten viimeisinä kausina yli kuuden miljoonan dollarin palkkakattovaikutus tuskin on perusteltua. Lievästi ironista onkin, että vain pari viikkoa Petryn jatkosopimuksen jälkeen Bergevin osti ulos Karl Alznerin sopimuksen. Kesällä 2017 vapaana agenttina hankittu puolustaja pelasi Canadiensissa vain yhden kauden − kaksi viime kautta kului AHL:ssä.

Taitohyökkääjä Max Domista luopuminen kirpaisi, vaikka vaihdossa Canadiens sai Josh Andersonin, josta tulikin seitsemänvuotisen sopimuksensa myötä Canadiensin pisimpään kiinnitetty pelaaja. Pelaajatyyppinä isokokoinen voimahyökkääjä on täsmälääke Canadiensille, mutta 26-vuotiaalla Andersonilla on allaan vasta kolme täyttä NHL-kautta ja viime kaudella paha olkapäävamma, joten pitkässä sopimuksessa on riskinsä.

Vapaiden agenttien markkinoilta Canadiens täydensi rivejään maalitykki Tyler Toffolilla. Stanley Cupin Los Angeles Kingsissä voittaneen kanadalaisen suoritustaso on vaihdellut, mutta 30 maalin rajapyykki on rikkoutunut yhdellä kaudella ja 20 maalin raja kolmesti. Toffoli siirtyi kesken viime kauden Canucksiin, jossa hän pelasikin todella tehokkaasti, mutta kärsi myös loukkaantumisista.

Tätä kirjoittaessani Canadiens julkaisi kuuden vuoden jatkosopimuksen hyökkääjä Brendan Gallagherin kanssa. Ensi kauden jälkeen voimaan astuva sopimus kestää kauden 2026−27 loppuun asti, kuten Andersonillakin. Gallagher saa kahden ja puolen miljoonan dollarin vuotuisen korotuksen ja muodostaa joukkueen pitkäaikaisen rungon yhdessä Andersonin, Shea Weberin, Petryn ja Carey Pricen kanssa.

Arvio: Canadiensin pärjäämisen kannalta tärkeimmät vahvistukset olivat kilpailukykyinen kakkosmaalivahti Pricelle ja laadukkaat hyökkääjähankinnat Anderson sekä Toffoli. Joel Armian ja Artturi Lehkosen johdolla joukkueessa riittää työmyyriä, mutta ratkaisijoita kaivataan.

Puolustus on Weberin ja Petryn jälkeen tasapaksu, joten vahvistukselle olisi tilausta, mutta palkkakatto on täynnä. Alkavaan kauteen Canadiens lähtee kuitenkin selvästi vahvemmalla kokoonpanolla ja on odotusarvollisesti pudotuspelijoukkue.

Matt Murrayn odotetaan Senatorsissa koppaavan kiekkoja yhtä hyvin kuin Penguinsin Stanley Cup -kausina.
Kuva © Getty Images

Ottawa Senators

Viime kausi oli Senatorsilta yhtä tuskaista kuin kaksi edeltävääkin − moni kärkipelaaja kaupattiinkin muualle jo kauden aikana. Merkittävin menetys kauden jälkeen oli uransa tehokkaimman kauden pelannut Anthony Duclair, jonka palkkapyyntöön GM Pierre Dorion ei suostunut. Duclair ei ole toistaiseksi löytänyt uutta työnantajaa.

Ylivoimaisesti merkittävin hankinta on ollut Pittsburgh Penguinsissa kaksi Stanley Cupia torjunut Matt Murray. 26-vuotiaan kanadalaisen taso on ollut laskusuunnassa, mutta potentiaali on kaikkien tiedossa. Lisäksi Murrayn hankinta tuo Senatorsin jälleenrakentamiseen uskottavuutta.

Harmi vain, että se uskottavuus mureni, kun Murraylle annettiin nelivuotinen sopimus kovemmalla vuosipalkalla, mitä Flames maksaa Markströmille. Jos Murray ei onnistu − mikä on heikkotasoisessa joukkueessa hyvin mahdollista − on Senatorsilla taas käsissään yksi ongelmasopimus, kun Bobby Ryan on juuri ulosostettu.

Vahvistuneeseen kokoonpanoon vielä kannua jahtaava Thornton, niin Maple Leafsistä aletaan puhua mestarisuosikkina.

Muita hankintoja Senators on tehnyt kauppaamalla varausoikeuksiaan. Austin Watson on nuoreen kokoonpanoon hyödyllinen konkari, mutta neljä miljoonaa dollaria tienaava Erik Gudbranson on sen sijaan silkkaa rahantuhlausta. Senatorsilla on toki palkkakatossa tilaa yllinkyllin, mutta esimerkiksi varausoikeuksilla voisi hankkia pelaajia, jotka oikeasti auttavat joukkuetta.

Vapaiden agenttien markkinoilta Senators onnistui nappaamaan hämmentävänkin ison saaliin, kun kolmen viime kauden aikana yhteensä 81 maalia tehnyt Jevgeni Dadonov siirtyy Kanadan pääkaupunkiin kolmen vuoden sopimuksella ja viiden miljoonan dollarin keskimääräisellä vuosiansiolla.

Keskinkertaiseen hyökkäykseen Dadonov on huikea vahvistus, mutta toisaalta on kysymysmerkki, mihin venäläinen kykenee, kun rinnalla ei ole Aleksander Barkovia. Joka tapauksessa näin tasokkaan ja halutun pelaajan hankkiminen on Senatorsin olemassaolon kannalta elintärkeää.

Mahdollisesti Senatorsin hyökkäyksessä nähdään ensi kaudella myös äskettäin varaustilaisuuden kolmantena poimittu saksalaistaituri Tim Stüzle.

Arvio: Senatorsin keinot joukkueen vahvistamiseen ovat rajalliset, joten Murray on maalinsuuta vakauttavana elementtinä tärkeä hankinta. Sopimus on kuitenkin räikeästi ylihintainen nykytasoon nähden. Dadonovin sopimus on sekä imagollisesti että pelillisesti lähes yhtä tärkeä ja tämän lisäksi kokonaisuutena onnistuneempi.

Senatorsilla olisi palkkakatossa tilaa vaikka millaisiin hankintoihin, mutta seura jälleenrakentaa pitkäjänteisesti nuorten kautta − eikä keskeneräiseen kokoonpanoon tähtipelaajia saisikaan hankittua. Tämän faktan varjolla sopisi tosin jättää hankkimatta myös roskaa.

Irtoaako vahvistuneesta Maple Leafsistä paikkaa edes Mikko Lehtoselle?
Kuva © Joonas Kämäräinen

Toronto Maple Leafs

Maailman suurin kiekkoseura on ollut Auston Matthewsin, John Tavaresin ja kumppaneiden takia paljon otsikoissa, mutta isojen tähtien takana kokoonpanossa on ollut merkittäviä aukkoja. Edes Mike Babcockista ei ollut luotsaamaan Maple Leafsia menestykseen, ja hänen tilalleen noussut Sheldon Keefe saikin viime kaudella joukkueen pelin rullaamaan paremmin.

Lisäksi GM Kyle Dubas on oikeasti alkanut tilkitä joukkueen ongelmakohtia. Yksi keskeisimmistä hankinnoista tehtiin jo kesken viime kauden, mutta pätevän kakkosmaalivahdin Jack Campbellin arvo nähdään paremmin ensi kauden aikana.

Huippulupauksena aikanaan pidetyn Campbellin lisäksi Maple Leafsin maalinsuuta täydennettiin San Jose Sharksin monivuotisella kakkosmaalivahdilla Aaron Dellillä. Enää Frederik Andersenin ei siis tarvitse urakoida kohtuuttomia pelimääriä.

Toinen ongelma-alue on ollut puolustus ja erityisesti sen oikea puoli. Tyson Barrien odotettiin korjaavan tämä viime kaudella, mutta kävikin päinvastoin. Nyt Maple Leafs nappasi vapaiden agenttien markkinoilta Flamesin monivuotisen luottopuolustajan T.J. Brodien, joka pelaa erinomaisesti kahteen suuntaan ja saa lähtökohtaisesti pelipaikkansa Morgan Riellyn rinnalta.

Tampa Bay Lightningin mestarijoukkueesta Dubas nappasi oivan syvyyshankinnan Zach Bogosianin, joka tuo Maple Leafsin kokoonpanoon kokemusta ja kovuutta. Tämän lisäksi Jokereissa pelaa lainalla Euroopan paras puolustaja Mikko Lehtonen, joten puolustukseen on hankittu kokemusta, laatua, syvyyttä ja potentiaalia.

Hyökkäyksessä Maple Leafsilla on ollut fantastinen kärkinelikko Matthews, Tavares, Mitch Marner ja William Nylander. Palkkakatto-ongelmien vuoksi GM Dubas joutui kauppaamaan Kasperi Kapasen ja Andreas Johnssonin. Tilalle Maple Leafs hankki halvemmilla sopimuksilla Jimmy Veseyn ja Wayne Simmondsin.

27-vuotias Vesey on parhaalla kaudellaan tehnyt 35 pistettä ja tuo kaivattua hyökkäysosaamista alempiin ketjuihin. Simmonds puolestaan on hyytynyt pahasti tehokkaimmista kausistaan, mutta Maple Leafs kaipaa ennen kaikkea isokokoisen hyökkääjän johtajuutta ja kovuutta. Lisäksi Simmondsia voi edelleen peluuttaa ylivoimalla maskimiehenä.

Jason Spezza jatkaa minimisopimuksella, minkä lisäksi Joe Thorntonia huhutaan Maple Leafsiin. Palkkakatossa ei juuri pelivaraa ole, ja hyökkääjä Ilja Mihejev sekä puolustaja Travis Dermott ovat vielä ilman sopimusta. Nykyisilläkin siirroilla Maple Leafs kuitenkin näyttää monta pykälää uskottavammalta pudotuspelijoukkueelta.

Arvio: Brodie oli isoin kaappaus vapaiden agenttien markkinoilta − neljä vuotta 30-vuotiaalle puolustajalle täydellä siirtämisen estävällä pykälällä on seuralle enemmän uhka kuin mahdollisuus, mutta menestymisen eteen on otettava myös riskejä. Simmonds, Vesey ja Bogosian ovatkin sitten yhden vuoden sopimuksina käytännössä riskittömiä.

Mikä tärkeintä, Maple Leafs on paitsi tilkinnyt kriittisimpiä aukkojaan puolustuksessa sekä maalinsuulla ja on myös pitänyt hyökkäyskalustonsa kilpailukykyisenä fantastisen kärjen takana. Tähän kokoonpanoon vielä pitkän uransa kruunuksi kannua jahtaava Thornton, niin aletaan puhua jo mestarisuosikista.

Kaikki kunnia Nate Schmidtin tasoiselle puolustajavahvistukselle, mutta Canucks kaipasi ennen kaikkea ykkösmaalivahtia.
Kuva © Getty Images

Vancouver Canucks

Canucks suuntasi vapaiden agenttien markkinoille tavoitteena tehdä jatkosopimus ykkösmaalivahti Markströmille − lisäksi seura halusi pitää kiinni myös Toffolista. Kumpikaan tavoite ei toteutunut, ja lisäksi puolustuksesta lähtivät Tanev ja Troy Stecher.

Maalinsuulle GM Jim Benning hankki kokeneen Braden Holtbyn sparraamaan lupaavaa Thatcher Demkoa. Kaksivuotinen sopimus on esimerkillisen mittainen, mutta Demkon potentiaaliin nähden 4,3 miljoonaa dollaria kaudessa voi olla ylihintaa. Detroit Red Wingsin hankkima Greiss olisi ollut tasoltaan ja kustannukseltaan Canucksille optimaalisempi.

Puolustukseen Canucks sai yhden vahvistuksen edullisesti, kun Vegas Golden Knights tarvitsi palkkakattotilaa hankittuaan Alex Pietrangelon. Canucks nappasi kolmannen kierroksen varausoikeudella mainion Nate Schmidtin, joka ottanee paikkansa Quinn Hughesin viereltä. Olli Juolevilla voisi olla ensi kaudella mahdollisuus taistella pelipaikasta Canucksin kokoonpanossa puolustuksen kärsittyä menetyksiä.

Hyökkäyksessä Canucksilla on huipputaitoa, mutta kuten pudotuspeleissä nähtiin, kapea kärki on mahdollista puolustaa tehottomaksi. Canucksin ongelma onkin täyteen ahdettu palkkakatto ja useat ylihintaiset sopimukset: Loui Eriksson, Brandon Sutter, Sven Bärtschi, Antoine Roussel ja Jay Beagle ainakin kuluttavat suoritustasoonsa nähden aivan liikaa joukkueen palkkakattoa.

Jets todennäköisesti viimeistelee kovalla prosentilla, mutta myös omissa kolissee usein.

Sutterin ja Bärtschin sopimukset sentään loppuvat ensi kauden jälkeen, jolloin Elias Petterssonille ja Hughesille pitää tehdä pitkät ja arvokkaat jatkosopimukset.

Arvio: Canucks ei onnistunut tavoitteessaan kiinnittää Markström ja on pelaajamarkkinoiden häviäjiä. Liki ilmaiseksi hankittu Schmidt oli balsamia haavoille, mutta maalivahtitilanne on enemmän kysymysmerkki kuin viime kauteen lähdettäessä. Lisäksi sekä puolustukseen että hyökkäykseen kaivataan vahvistuksia, mutta GM Benning tuskailee aiempien virheidensä kanssa.

Joukkueen nuori ydin on erinomainen, mutta tukeva runko pitää saada rakennettua nykyistä kustannustehokkaammin. Canucks haisteli pitkästä aikaa pudotuspelitunnelmaa, mutta taso oli vielä liian kova, eikä kokoonpano ole viime kaudesta vahvistunut − vaan päinvastoin heikentynyt.

Patrik Laineen on osuttava Paul Stastnyn syötöistä jumalaisesti, sillä Jetsin puolustus on edelleen umpisurkea.
Kuva © Getty Images

Winnipeg Jets

Jos oli Canucksilla selvät askelmerkit neuvotella jatkosopimus ykkösmaalivahdille, yhtä kiistattomasti Jetsin olisi pitänyt vahvistaa puolustustaan. Huhuissa pyöriteltiin jopa Patrik Laineen kauppaamista huippupuolustajan saamiseksi.

Toisin kuitenkin kävi, kun Golden Knights tarvitsi palkkakattotilaa, ja Jets sai mieluisan paluumuuttajan: Paul Stastny vaihdossa varausoikeuteen ja puolustaja Carl Dahlströmiin. Joukkueella on nyt kaksi erinomaista hyökkäysketjua − ja toimiva sentteri Laineen rinnalle − mutta puolustus ei ole NHL-tasoa.

Dylan DeMelon jatkosopimus oli loistava siirto, ja Jetsillä on heittää jäälle edes yksi kelvollinen pakkipari: DeMelo-Josh Morrissey. Taustalla on kuitenkin Nathan Beaulieun ja Luca Sbisan kaltaisia parempien joukkueiden ylijäämäpuolustajia, eikä ainoa pakkihankinta Derek Forbort kallista vaakaa parempaan suuntaan.

Jets ei toisaalta kärsinyt merkittäviä menetyksiäkään, mutta ei myöskään onnistunut korjaamaan suurinta heikkouttaan. Ostamalla ulos esimerkiksi jyrkästi taantuneen Mathieu Perreaultn sopimuksen Jetsille olisi vapautunut ensi kaudelle 2,67 miljoonaa dollaria, jolloin joukkue olisi ainakin taloutensa puolesta pystynyt kilpailemaan laadukkaamman puolustajan kiinnittämisestä.

Arvio: Jets valitsi radikaalin strategian vahvistaa entisestään hyvää hyökkäyskalustoaan, mutta jätti samalla akilleenkantapäänsä paljaaksi. Joukkue todennäköisesti viimeistelee kovalla prosentilla, mutta myös omissa kolissee usein.

Vezina-voittaja Connor Hellebuyck kannatteli Jetsiä jo viime kaudella, mutta samanlainen suoritustaso ei välttämättä jatku toista kautta putkeen – varsinkaan kun kakkostorjuja Laurent Brossoit ei kuulu sarjan eliittiin. Jetsin on vaikea nähdä parantavan viime kauden suorituksestaan.

» Lähetä palautetta toimitukselle