Kaapo Kakko on löytänyt varjoissa piilotelleen itseluottamuksensa – kehitys enteilee kovia tuloksia

NHL / Artikkeli
Kakolla on meneillään uran kolmas kausi Manhattanilla. Alkukauden kiroukset on selätetty, ja hyökkääjä on ollut viime aikoina yksi Rangersin tehokkaimmista pelaajista.
Kuva © Emilee Chinn
New York Rangersia edustavalla Kaapo Kakolla on meneillään kolmas kausi seuran mukana. Runkosarjaan lähdettäessä nuoreen hyökkääjään kohdistetut odotukset olivat korkealla, mutta kausi Manhattanilla on ollut kahtiajakoinen.

Kesällä 2019 käydyssä varaustilaisuudessa Kaapo Kakon nimi kuulutettiin ilmoille heti ensimmäisenä varatun Jack Hughesin jälkeen. Laitahyökkääjä veti päällensä legendaarisen New York Rangersin peliasun, ja näin ollen Madison Square Gardenin kirkkaat valot kutsuivat suomalaista.

Tällä vuosituhannella Rangers oli päässyt varaamaan pelaajan aikaisimmillaan ennen Kakkoa vuorolla kuusi, kun Al Montoya liitettiin seuran vahvuuteen vuonna 2004. Ennen vuotta 2019 Rangersilta löytyy vain kaksi näin aikaista varausvuoroa ja nekin 1960-luvulta, jolloin NHL:ään varattiin pelaajia monin kerroin vähemmän. Turkulaisen yllä leijuvat sankarihahmotelmat olivat ilmeiset.

Liigassa aika ajoin dominoineen ja maajoukkuepeleissä loistavasti esiintyneen hyökkääjän ensimmäinen kausi ei kuitenkaan sujunut odotuksien mukaisesti. Vastuksen koventuessa hyökkääjän kulmapelivahvuus ja nopeat pienen tilan suunnanvaihdokset eivät enää purreet aikaisempien vuosien tapaan. Suurin totuttelemisen arvoinen asia oli kuitenkin yleisesti NHL:n pelirytmiin, pienempään kaukaloon ja kovempitempoiseen peliin kiinni pääseminen, jossa Kakko oli vielä lapsen kengissä.

Kakon pisin maaliton putki tulokaskaudellaan venyi pahimmillaan jopa 19 ottelun mittaiseksi. Hyökkääjällä oli myös usein vaikeuksia pysyä mukana NHL:n nopeatempoisessa pelissä.
Kuva © Getty Images

Tulokaskaudellaan Kakon sijoittumisessa kentällä ja kiekottomana pelaamisessa saattoi usein havaita toistuvia virheitä. Nuorukainen oli usein puolustusalueen miesvartiointitilanteissa askeleen jäljessä vastustajaa, eikä pysynyt yksinkertaisesti vauhdissa mukana.

Kakolla oli myös tapana pysäyttää vauhti lähes kokonaan, kun oli aika ottaa vastaan vastustajan hyökkäyksiä. Tämä kertoo siitä, että Kakko halusi usein odottaa loppuun asti, mitä vastustaja tekee ja katkaista lähietäisyydeltä mahdollinen syöttö. Kolikolla oli kääntöpuolensa, sillä raskas pelityyli ja uuteen vauhtiin pääsemiseen kuluttivat valtavasti energiaa.

Kakko oli kuitenkin tulokaskaudellaan kiekonriistoja mittaavassa tilastossa joukkueen hyökkääjistä kolmanneksi paras 32 riistollaan. Hänen mailankäyttönsä kiekosta kamppaillessa oli siis erittäin aktiivista ja tulosta tuottavaa. Hän pystyi karvaustilanteissa nostamaan vastustajan mailaa juuri oikealla hetkellä riistäen kiekon itselleen.

Turkulainen pelasi kauden aikana keskimäärin hieman päälle 14 minuuttia ottelua kohden tehden 66 ottelussa kymmenen maalia ja yhteensä 23 tehopistettä. Monet pitivät tätä poikkeuksellisen vaisuna suorituksena näin matalalla varausnumerolla operoivalle pelaajalle, mutta asia ei kuitenkaan ole näin.

Ajassa ei täydy mennä kuin vuosi taaksepäin, kun Andrei Svetšnikov varattiin toisena pelaajana Carolina Hurricanesiin. Venäläinen iski tulokaskautensa 82 ottelussa 37 pistettä. Vuonna 2017 Nolan Patrick varattiin niin ikään toisella varausnumerolla Philadelphia Flyersiin, jossa hän kirjautti ensimmäisellä kaudellaan 73 ottelussa 30 tehopistettä. Pistemäärillä mitattavat suoritukset eivät siis poikkea juurikaan Kakosta.

Rangers-hyökkääjän − kuin myös ykkösvaraus Hughesin − kohdalla odotuksia turhaan nostatti varmasti myös aiempien vuosien kärkivarausten taso, sillä esimerkiksi Connor McDavid ja Auston Matthews olivat heti ensimmäisillä kausillaan poikkeusyksilöitä jopa poikkeusyksilöiden joukossa.

Askel parempaan kokonaisvaltaiseen pelaamiseen

Toisella kaudellaan peliaika pysyi kutakuinkin samoissa lukemissa, mutta tuolloinen päävalmentaja David Quinn halusi selvästikin, että Kakko pystyisi toimimaan kentällä myös puolustussuuntaan paremmin. Ylivoimavastuu putosi yli puolella edellisvuodesta, ja Kakko pelasi toisella kaudellaan ylivoimaa keskimäärin 1.19 minuuttia ottelua kohden.

Päävalmentaja Quinnia kritisoitiin vahvasti juuri tästä syystä. Miksi nuoren ja lupaavan pelaajan vahvuudet riisutaan ja häntä viedään juuri päinvastaiseen suuntaan siitä pelaajatyypistä, millaiseksi hänen pitäisi tulla?

Toisella kaudellaan nuorukaisen puolustuspelaaminen otti askelia parempaan suuntaan, mutta ylivoimavastuu pieneni lähes puolella tulokaskaudesta.
Kuva © Getty Images

Kakon kokonaisvaltainen pelaaminen kuitenkin parantui, ja hän alkoi tiedostaa paikkansa kentällä selvemmin. Tämä johti siihen, että suomalaisesta tuli Rangersille tärkeä palanen osana puolustuspeliä. Kakko ei yrittänyt olla enää varsinkaan juniorivuosiensa kaltainen virtuoosi, vaan tämä puoli laitettiin hetkeksi sivummalle. Nyt oli aika tehdä töitä joukkueen eteen myös toisella tapaa.

Toisen kauden päätteeksi Kakon ollessa jäällä maaliodottamaprosentti (xG%) nousi edelliskauden 39,29 prosentista 55,77 prosenttiin eli puolustustaistelu muuttui pelitapahtumien hallitsemiseksi. Kakko oli myös edelleen yksi Rangersin parhaista hyökkääjistä riistämään kiekkoja vastustajalta.

Kauden päätteeksi pelejä oli kertynyt lyhennetyn runkosarjan takia vain 48. Näissä peleissä Kakko teki 9 maalia ja yhteensä 17 tehopistettä. Eroa tulokaskauden pistemääriin ei juurikaan ollut, mutta nuoresta turkulaisesta oli kasvanut NHL-tason pelaaja − aiempaa kypsempi ja kokonaisvaltaisempi.

Kolmas kausi toden sanoo?

Rangers pelasi tämän kauden ensimmäisen ottelunsa Washingtonissa. Kakko istutettiin toiseen hyökkäysvitjaan yhdessä Ryan Stromen ja tähtihyökkääjä Artemi Panarinin kanssa. Kakon pelissä silmiinpistävää oli se, että hyökkääjä oli kesän aikana saanut selvästi lisää potkua jalkoihinsa ja vauhti kentällä oli lupauksia antavaa.

Uusi päävalmentaja Gerard Gallant antoi Kakolle peliaikaa hieman päälle 17 minuuttia, josta hän pelasi ylivoimaa yli kaksi minuuttia. Kakko pääsi pelissä neljä kertaa vaaralliselle maalintekopaikalle, mutta pistetili ei karttunut Rangersin hävitessä ottelun.

Toisessa ottelussa peliaikaa siunaantui yli 18 minuuttia, ja sen mukana kolme vaarallista maalintekopaikkaa, mutta tehot jäivät jälleen piippuun. Kakon kasvoilta pystyi jo silloin havaitsemaan turhautuneen ilmeen, ja katse suuntautui kohti hallin kattoa. Kolmannessa pelissä Kakko loukkaantui ja oli peleistä pois viikon verran. Eihän tämän näin pitänyt mennä?

Palatessaan kaukaloon näytti siltä, että tuo kesän aikana hankittu luisteluvauhti oli tipotiessään ja Kakon pelistä puuttui rentous. Kauden ensimmäisissä otteluissa havaittu ratkaisuhalukkuus ja rohkea vastustajan haastaminen olivat myös poissa, ja hyökkääjä tyytyi antamaan helppoja syöttöjä pelikavereilleen. Ketjun kemia ei toiminut ja pitkät syöttöketjut loistivat poissaolollaan.

Kauden ensimmäiset kymmenen peliä eivät tuottaneet Kakolle lainkaan tehopisteitä. Kakon prosenttiluku maaliodottamaa tasaviisikoin laskevassa tilastossa (xGF%) oli myös surkea 36,10. Pelaajan itseluottamus oli matalalla ja eleistä paistoi turhautuneisuus. Päävalmentaja Gallant uskoi kuitenkin hyökkääjäänsä ja piti Kakkoa sinnikkäästi samojen ketjukaverien vierellä.

Tämä kannatti, sillä viimeiset seitsemän peliä ovat tuottaneet kolme täysosumaa ja yhteensä kuusi tehopistettä. Kakko uskaltaa jälleen tehdä kiekon kanssa rohkeita ratkaisuja ja hakee ahneesti vapaata paikkaa itselleen maalinedustalta.

Turkulaisen ja koko ketjun maalinodottamatilastoista tasaviisikoin voidaan myös havaita selkeä muutos parempaan päin. Kakon ensimmäisten kymmenen pelin maaliodottamasuhde oli noussut 36,10 prosentista 62,3 prosenttiin, ja kentällisen luku 46,5 oli kohonnut 66,6:een. Laskuista on jätetty pois ottelu, jossa Kakko loukkaantui. Kolmikko on ollut edellisissä otteluissa Rangersin vaarallisin ketjusommitelma.

Yhteispeli tähtihyökkääjä Artemi Panarinin kanssa alkoi vihdoin tuottaa tulosta.
Kuva © Getty Images

New York Islandersia vastaan Kakko istutettiin kuitenkin Chris Kreiderin ja Mika Zibanejadin vierelle. Gallant toivoi varmasti, että vaihdoksen myötä ketjun peliä saataisiin tehokkaamaksi, sillä kumpikin edellä mainituista hyökkääjistä oli tehnyt suurimman osan pisteistään ylivoimalla. Jokainen ketjun pelaajista pääsikin heti ensimmäisessä ottelussaan pisteille pelattuaan yhdessä.

Panarin ja Strome ovat sen sijaan osoittaneet jo aikaisemmillakin kausilla, että he kykenevät hyvään pistetehtailuun myös ilman kärkiketjujen rooliin sommiteltua pelaajaa. Onkin mielenkiintoista nähdä, onko ketjumuutos pysyvä.

Kaapo Kakon tie NHL-kaukaloissa on ollut vuoristoratamainen. Kahdella ensimmäisellä kaudellaan hyökkääjää pompoteltiin paljon kentästä toiseen – usein rangaistuksena henkilökohtaisista virheistään. Gallantin aikana turkulaisen ketju vaihtui, koska hän on nyt yksi joukkueen kuumimmista pelaajista. Pelaajan identiteetti jääkiekkokaukaloissa on ollut koetuksella, mutta hän on vaikeista ajanjaksoista huolimatta noussut aina takaisin pinnalle.

Viime aikojen otteet herättävät tällä hetkellä toiveita pidempiaikaisesta hyvästä jaksosta, mutta otanta on toki vielä pieni. Kakon työmoraali ja henkilökohtainen taitotaso tulevat kuitenkin ajan saatossa muodostamaan laitahyökkääjästä tehokkaan, kokonaisvaltaisen ja pitkäaikaisen kärkiketjujen pelaajan.

Lue myös: Kaapo suuren kaupungin valoissa

Tilastolähteet: Natural Stat Trick

» Lähetä palautetta toimitukselle