Jyväskylä Blues: omat juniorit jäävät espoolaisten jalkoihin − Jukka Holtarin JYP matkaa kohti umpikujaa

LIIGA / Artikkeli
JYPin iäkkään liigajoukkueen siirtopoliitikasta löytyy vastapainoksi yllättävän suurta Espoo-keskeisyyttä. Espoolaisuus ja kokemus ovatkin korostuvat teemat urheilutoimenjohtaja Jukka Holtarin kokoamassa joukkueessa.

Who let the dogs out?

Joka kolmas JYPin tällä vuosikymmenellä hankkimista pelaajista on Espoo-taustainen. Parin viime kauden aikana heitä on ollut hankinnoista puolet. Myös urheilutoimenjohtaja Jukka Holtarilla on vahva tausta Espoosta. Nyt 2010-luvun suurseuralla on Liigan iäkkäin joukkue, ja Jyväskylästä lähteneet omat kasvatit kritisoivat Holtarin ratkaisuja sekä työtapoja. Hallitsevan CHL-mestarin menestysikkuna on sulkeutumassa.

Teksti: Jere Korkalainen, @korkalainenJere

Lue myös: Liigan arvostetuin urheilutoimenjohtaja Jukka Holtari vastaa saamaansa rankkaan kritiikkiin – "Haluamme saada JYPin kuntoon"

 

JYP on noussut 2010-luvulla Liigan suurseuraksi. Siitä viimeisin todiste on ensimmäinen suomalaisseuran voittama Champions Hockey Leaguen mestaruus viime kaudella.

Sekä valmentaja- että pelaajapuolen rekrytoinneissa suuressa vastuussa on Jukka Holtari, pitkän linjan toimija suomalaisessa jääkiekkoilussa. Holtari palasi JYPiin pelaajakoordinaattorin tehtäviin 2009, ja vuodesta 2015 eteenpäin tittelinä on ollut urheilutoimenjohtaja.

JYP nousi suureksi pitkälti toimivan junioriputkensa ansiosta. Junioreissa tehtiin hyvää valmennustyötä, lahjakkuudet kypsyivät Mestiksessä akatemiajoukkue JYP-Akatemiassa, josta heitä taas nostettiin rohkeasti edustusjoukkueeseen. JYP tunnetaan melko vahvasti omavaraisena ja -ehtoisena seurana.

Mutta onko maineelle enää katetta? Kuitenkin tämän kauden alussa Jyväskylässä oli keski-iältään Liigan vanhin joukkue. Keski-ikä on 27,34 vuotta. Miten tähän on tultu?

 

Harva oma juniori murtautuu enää Liigaan JYPissä

Jyväskylän juniorituotantoa on laajalti pidetty varsin laadukkaana, vaikka menestys Nuorten SM-sarjassa ei ole ollut kummoista. Siihen yksi suuri syy on siinä, että monet A-ikäiset pelaajat pelasivat monta vuotta JYP-Akatemian mukana Mestistä.

Edellinen suuri meriitti JYPin junioreilta on vuodelta 2011, kun seura saavutti Nuorten SM-liigan kullan. Tuosta joukkueesta 28 pelaajaa on pelannut vähintään yhden Liiga-ottelun ja yhteensä Liiga-otteluja on kertynyt sen joukkueen yksilöille toistaiseksi 3332 kappaletta.

Lukema tekee keskimäärin 119 liigapeliä yhtä pelaajaa kohden. Tuon määrän yläpuolelle on päässyt 13 pelaajaa. Näistä pelaajista vain neljä on pelannut vähintään puolet Liiga-kamppailuistaan Jyväskylässä: Valtteri Hietanen, Markus Nenonen, Valtteri Hotakainen ja Mikko Salmio.

Jos vuosikymmenen vaihteesta poimitaan muita esimerkkiseuroja, silmille pomppaa esimerkillisenä oman pelaajatuotannon hyödyntäjänä pidetty Oulun Kärpät. Vuoden 2010 A-nuorten SM-kullan voittaneesta joukkueesta on tullut seitsemän yli 100 Liiga-ottelua pelannutta pelaajaa, joista kuusi on pelannut vähintään puolet urastaan kasvattajaseurassaan. Heistäkin neljä on pelannut jokaisella liigakaudellaan oululaisseurassa, joten Kärpissä löytyy uskoa omiin junioreihin.

Samaan aikaan JYP-lähtöisistä esimerkiksi nykyään TPS:n, Tapparan ja SaiPan tähtiin lukeutuvat Oula Palve, Valtteri Kemiläinen ja Topi Nättinen ovat suorittaneet ison Liiga-läpimurtonsa muualla kuin Jyväskylässä. Maalivahtirintamalta voidaan huomata, että esimerkiksi Sami Rajaniemi on murtautunut Jukureissa pelipaikkansa eliittiin Liigassa. Hyvistä esityksistä huolimatta peliaika JYPissä jäi vähäiseksi, ja huomattavasti heikomman materiaalin Jukureissa hän yltää lähes samoihin tilastolukemiin paljon suuremmalla otteluotannalla.

Topi Nättinen
  • Paras kausi JYPissä
  • 28 peliä, 14 pistettä
  • Paras kausi muualla, SaiPa 17-18
  • 60 peliä, 42 pistettä
Oula Palve
  • Paras kausi JYPissä
  • 3 peliä, 0 pistettä
  • Paras kausi muualla, HPK/TPS 17-18
  • 55 peliä, 50 pistettä
Sami Rajaniemi
  • Paras kausi JYPissä
  • 17 peliä, 92,7%
  • Paras kausi muualla, Jukurit 16-17
  • 52 peliä, 91.3%

Vuoden 2011 Nuorten SM-finaaleihin liittyy myös se mielenkiintoinen yksityiskohta, että finaaleissa pelanneista Bluesista ja JYPistä tällä hetkellä yhtä moni pelaaja edustaa tämän kauden Liiga-JYPiä. Hurrikaaniryhmään kuuluvat jyväskyläläisiä edustaneista Eetu Laurikainen ja Jaakko Jokinen sekä silloisista espoolaisista Roobert Rooba ja Henri Tamminen.

Tuon finaalisarjan espoolaisille on muutenkin riittänyt Jyväskylässä vastuuta. Rooban lisäksi Juuso Ikonen, Kristian Näkyvä ja Joonas Nättinen ovat pelanneet yli 80 ottelua Liigaa JYPin vahvuudessa. Samaan aikaan JYPin kultajoukkueesta moiseen lukemaan on yltänyt viisi pelaajaa: aiemmin mainittu nelikko saa seurakseen Aleksi Salosen, joka lähti kaudella 2015–2016 lisävastuun toivossa Tapparaan.

Ihastumista espoolaisiin on ilmassa

Espoolaistaustaisten pelaajien määrä on räjähtänyt JYPissä 2010-luvulla käsiin. Espoolaistaustaustaksi katsotaan syntyminen Espoossa, Bluesin edustaminen junioritasolla sekä Bluesin tai Espoo Unitedin aikaisempi edustaminen.

Espoolaiset pelaajat erottuvat tulijoista
JYPin hankkimat pelaajat 2010-luvulla 60
JYPin hankkimat espoolaistaustaiset pelaajat 2010-luvulla 21
JYPin hankkimat pelaajat kevään 2016 jälkeen 30
JYPin hankkimat espoolaistaustaiset pelaajat kevään 2016 jälkeen 13

Espoo-pelaajien määrässä on nähtävissä kasvua. Kevääseen 2016 asti osuus hankinnoista oli 35 prosenttia, sen jälkeen 43 prosenttia. Kyse on poikkeuksellisen yksipuolisesta virrasta suomalaisesta jääkiekkokaupungista toiseen.

Esimerkiksi kaudella 2015–2016 JYP hankki joukkueeseensa täydennystä ulkomailta, mikä hetkellisesti kasvatti joukkueen ulkomaalaispelaajien määrää. 

Tuon jälkeen JYPissä on jälleen luotettu enemmäin kotimaisiin pelaajiin. Tällä hetkellä JYPin ainoat ulkomaalaispelaajat ovat Robert Rooba, David Tomasek ja Eric Perrin.

Lisäksi voidaan havaita, että pelaajien vaihtuvuus on alkanut kasvaa. JYP hankki vuoden 2010 syksyn ja vuoden 2016 kevään välissä ulkopuolelta yhtä monta uutta pelaajaa kuin syksyn 2016 ja nykyhetken välissä. Vertailuajanjaksot ovat siis viisi ja puoli vuotta sekä reilut kaksi vuotta.

Samalla Jyväskylässä ja sen lähialueilla syntyneiden pelaajien määrä edustusjoukkueessa on laskenut. Esimerkiksi vuosina 2010 ja 2015 se oli yhdeksän, tällä kaudella seitsemän.

Joukkueen iäkkyys puolestaan johtuu pitkälti kotiutetuista pelaajista, joilla on merkittävä JYP-tausta ja jotka ovat palanneet ulkomaankiertueeltaan Suomeen. Viimeisimmän kolmen kauden aikana heitä on palannut JYPiin seitsemän kappaletta: Jarkko Immonen, Juha-Pekka Hytönen, Mikko Mäenpää, Ossi Louhivaara, Miika Lahti, Perrin ja Pekka Tuokkola.

Tulleet espoolaiset ja kotiutetut seuraikonit
JYPin hankkimat kotimaiset pelaajat kevään 2016 jälkeen 24
JYPin hankkimat espoolaistaustaiset kotimaiset pelaajat kevään 2016 jälkeen 12
JYPin kotiuttamat kotimaiset seuraikonit kaudesta kevään 2016 jälkeen 6

Kuten taulukoista näkee, tämän ja kahden edellisen kauden aikana JYPin kotimaisista pelaajahankinnoista puolet on espoolaistaustaisia. Jos laskuista jätetään kotiutetut ikonit, "omat pojat" -projektin osalliset, lukema kohoaa jo 66,6 prosenttiin. Tällaisissa lukemissa ei voida puhua sattumasta.

Jäljet johtavat JYPin urheilutoimenjohtajaan Jukka Holtariin. Paitsi että edustusjoukkueen rakentaminen on hänen päätehtävänsä, hänen toinen kotinsa on nimenomaan Espoo. Edesmennyt Blues ja 1990-luvun Kiekko-Espoo ovat JYPin ohella ainoat Liiga-organisaatiot, jossa hän on työskennellyt. Yhteensä niissä kymmenellä kaudella.

Toki on syytä muistaa, että espoolaistaustaisten joukkoon on mahtunut lukuisia JYPin avainpelaajia Arto Laatikaisesta Antti Suomelaan. Bluesin konkurssin – maaliskuu 2016 – jälkeen espoolaistaustaiset konkarit ovat olleet vain pieni osa JYPiin tulijoista. Joukko on koostunut lähinnä nuorista potentiaalisista nimistä.

Holtari on kotimaisen jääkiekkojohtamisen uranuurtajia. Hänet on jo vuosia mielletty Liigan arvostetuimmaksi urheilutoimenjohtajaksi. Mutta nykyisin näin vahvasti vain yhteen kohteeseen lukittunut urheilutoimenjohtaja ei ole häävi urheilutoimenjohtaja.

Halutaanko Jyväskylään tulla, haluavatko omat pysyä?

Kuten taulukoista näkee, lähteminen ei aina ole huono asia. Monille lähtö on ollut ainoa tapa saada tarvitsemansa mahdollisuus, sillä murtautuminen JYPin nimekkääseen Liiga-joukkueeseen on ollut vaikeaa.

Nyt joukkueessa pelaavat ikonit, kuten Hytönen, murtautuivat aikanaan hyvin erilaiseen JYPiin. Ison roolin vakiinnuttaminen tapahtui aikana ennen suuria resursseja, joilla kasata nimekäs joukkue. Tällä vuosikymmenellä omien kasvattien pääsy suureen rooliin on ollut vaikeampaa.

Jatkoajan tietojen mukaan useiden pelaajien lähtöön liittyy myös pienempiä tai isompia ristiriitoja. JYPin organisaatiossa osalle omista junioreista tarjotut sopimukset eivät ole olleet kilpailukykyisiä. Ne on koettu jopa ala-arvoisina. Lisäksi roolitukseen ja peliaikaan liittyen on esiintynyt tyytymättömyyttä.

Jotkut jyväskyläläiskasvatit jopa empivät, haluavatko palata enää kasvattajaseuraansa, koska esimerkiksi juniori-iässä heidän saamansa huomio urheilutoimenjohtajalta ja liigavalmennukselta on ollut niin pientä. Harva on saanut läpimurron kynnyksellä aidon näyttöpaikan.

Jatkoajan tietojen mukaan Holtarilla on lusikkansa sopassa myös sikäli, että hänen kerrotaan olevan varsin aktiivinen peluutukseen liittyvissä asioissa.

"JYPin organisaatiossa varsinkin omille junioreille tarjotut sopimukset eivät ole olleet kilpailukykyisiä, ja ne on koettu jopa ala-arvoisina."

Holtarin kunnioitusta seuran junioripolkua kohtaan on myös kyseenalaistettu, kun omien juniorien hyödyntäminen on ollut vähäistä ja muualta on hankittu pelaajia, jotka eivät paperilla välttämättä näytä tuovan erityistä kilpailuetua.

Muun muassa näiden syiden vuoksi Jyväskylässä esiintyy huolta siitä, että junioripelaajat alkavat lähteä ajoissa pois seurasta, koska edustusjoukkueelle on kehittynyt viime vuosina maine nuorten sorsijana. JYPin junioripelaajat ovat tuttu näky muiden paikkakuntien seurojen eri joukkueiden try out -tapahtumissa.

Juha-Pekka Hytönen on seuran pitkäaikainen kapteeni ja suunnanäyttäjä.

Kova luotto kokeneisiin pelaajiin

Nuorten pelaajien vähäisiin mahdollisuuksiin yksi iso syy on luottamus kokeneisiin pelaajiin. JYP on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana Liigan huipulle selvällä identiteetillä ja nimekkäillä joukkueilla, joiden avainpelaajat ovat olleet konkariosastoa.

Luottamusta kokeneisiin pelaajiin kuvastaa myös se, että siitä lähtien, kun Liigan seuramäärää on alettu laajentaa, mikä on kasvattanut nuorten pelaajien osuutta sarjassa, JYP on aina ollut Liigan viiden vanhimman joukkueen joukossa.

Vanhimpien vastapainoksi tällä kaudella suuressa roolissa vilistävät Jerry Turkulainen, 20, ja Anttoni Honka, 18, jotka ovat piristävä poikkeus. Isoa kuvaa he eivät kuitenkaan muuta. Paljon potentiaalia on jäänyt käyttämättä.

JYPin menestysikkuna on ollut auki jo kymmenen vuotta ja seura voittikin Suomen mestaruuden vuosina 2009 ja 2012. Nyt eletään kuitenkin nykyrungon varmasti viimeisiä menestymismahdollisuuksia. Laitahyökkääjä Ossi Louhivaara on ainoa pelaaja, jonka sopimus yltää yli kahden kauden päähän. Kahden vuoden kuluttua esimerkiksi Turkulaisen ja Hongan voi odottaa pelaavan ulkomailla ja tämänhetkinen kokenut keihäänkärki viettää todennäköisesti jo jääkiekkouran jälkeistä aikaa.

Ikkuna on sulkeutumassa.

Mille tielle JYP lähtee?

Liigassa on perinteisesti ollut kaksi tietä kohti mainetta ja mammonaa. Oma pelaajatuotanto suuriin rooleihin tai kilpailukykyisen joukkueen kasaaminen suurella budjetilla. Ja toki mahdollisesti näiden kahden välimuoto.

JYPin tämänhetkisestä joukkueesta 2020-luvun vastuunkantajat ovat yhden käden sormin laskettavissa. Hippokselle rakennettavaan uuteen areenaan ensi vuosikymmenellä siirtyvä JYP on siis uudelleenrakennuksen kynnyksellä. Omistajapohjasta löytyy JYPin entisistä Liiga-pelaajista Sveitsissä pelaava Harri Pesonen sekä äskettäin aktiiviuransa lopettanut Tuomas Pihlman ja nykyisistä Hytönen sekä Immonen. Positiivista on, että he ovat ensisijaisesti olleet näkemässä, kuinka 2010-luvun menestys on rakennettu. Työsarka on silti valtaisa.

Holtari on saanut jatkuvasti suurempaa vastuuta urheilupuolesta, kun hallituksen puheenjohtaja Jukka Seppänen on vetäytynyt enemmän ja enemmän taustalle. Holtarin nykyinen työsopimuksensa päättyy kuluvaan kauteen. Suomen arvostetuimman jääkiekkotoimenjohtajan asemaa vuosia nauttinut Holtari ei ole saanut mainettaan sattumalta. Hän on ansainnut sen perehtyneisyydellä ja työteliäisyydellä. Viime vuosien ja juuri tämän hetken näytöillään hän olisi kuitenkin kyseenalainen valinta viemään JYP urheilullisesti 2020-luvulle.

» Lähetä palautetta toimitukselle