Hieman Budapestin ydinkeskustasta etelään, Újbudan kaupunginosassa, kahvilan pöydässä istuu neljä ihmistä. Normaalista arjesta tilanne eroaa siten, että kahvila on jäähallissa, ja ihmiset ovat kotoisin Suomesta ja Ruotsista. He ovat kokoontuneet keskustellakseen jääkiekosta.
Yksi heistä on HK Budapestin ruotsalainen päävalmentaja Jens Brändström. Hän kertoo lopettaneensa pelaajauransa melko aikaisin ja käyneensä läpi lähes kaiken Ruotsissa HockeyEttaniin saakka. Vietettyään parisen vuotta Norjassa GM:nä ja urheilutoimenjohtajana hän etsi uralleen uusia haasteita.
Budapestiin Brändström päätyi hieman vahingossa. Hän etsi töitä Euroopan sarjoista, mutta tarjotuissa mahdollisuuksissa oli aina jotain, mikä ei tuntunut oikealta. Lopulta HK Budapest otti yhteyttä saatuaan Brändströmin yhteystiedot tämän ruotsalaisen kollegan kautta ja yhteisymmärrys löytyi nopeasti.
Alun perin hän tuli yliopistoliiga EUHL:n joukkueen valmentajaksi, mutta hyppäsikin edustusjoukkueen peräsimeen, kun HK Budapest päätti yllättäen vaihtaa päävalmentajaa.
Toinen pöydässä on Brändströmin apuvalmentajana toimiva, varsin värikkään uran pelannut ja viime kauteen aktiiviuransa lopettanut Niko Suoraniemi. Hän syntyi Oulussa mutta muutti jo hyvin nuorena Ruotsiin ja siksi kutsuukin itseään "oikeastaan ruotsalaiseksi". Myös hänen isänsä Kari Suoraniemi, setänsä Seppo Suoraniemi ja serkkunsa Mika Suoraniemi pelasivat pitkät urat muun muassa SM-Liigassa.
Pelaajana Suoraniemi ehti nähdä paitsi Mestiksen ja Allsvenskanin, myös Tanskan, Ranskan, Hollannin, Puolan ja Slovakian sarjoja. Vyöltä löytyy otteluita lisäksi niin Britanniasta ja Australiasta kuin rapakon takaa NCAA:stakin. Budapestiin Suoraniemi saapui alun perin kaudelle 2015−2016 Ferencvárosiin pelaamaan. Siviilielämän käänteiden seurauksena hän jäi kaupunkiin asumaan.
Valmennustrion täydentää maalivahtivalmentaja Aleksi Jääskeläinen. Jo pitkään suomalaisten nuorten parissa toiminut Jääskeläinen lähti kaudeksi 2017−2018 Venäjän toiseksi korkeinta sarjatasoa VHL:ää pelaavan kiinalaisen KRS Heilongjiangin valmentajaksi. Kauden jälkeisenä kesänä hän odotteli jatkosopimusta, mutta kuten hän asian ilmaisee, Kiinassa asiat eivät aina tapahdu hirveän nopeasti.
Odottelun venyessä hän kuuli, että HK Budapest etsii suomalaista maalivahtivalmentajaa. Tarjonnan ja kysynnän kohdatessa Jääskeläinen allekirjoitti sopimuksen ja on viihtynyt Budapestissä erinomaisesti.
Tämän kolmikon valmentamassa joukkueessa pelaa kolme suomalaista ja yksi ruotsalainen. Kuinka pohjoismaalainen ote näkyy joukkueessa, mitä heiltä ja pelaajilta odotetaan ja kuinka erilaista toiminta on Unkarissa? Tästä on ottamassa selvää pöydässä neljäntenä istuva toimittaja.
Kulttuurieroja, onko niitä?
Brändström sanoo jääkiekon olevan kansainvälistä, eikä hän näe merkittäviä eroja itse pelissä eri maiden välillä. Suurimmat erot löytyvät esimerkiksi peliä edeltävistä rituaaleista tai toimintatavoista joukkueen ja toimiston välillä.
Jääkiekollisesti suurimmaksi haasteeksi Unkarissa Brändström mainitsee jääkiekon pelaamisen opettamisen - kuinka olla jääkiekkoilija. Hän tarkoittaa tällä sitä, että unkarilaiset pelaajat saattavat esimerkiksi olla erittäin taitavia, mutta he ovat usein hieman yksiulotteisia.
Suoraniemi on samaa mieltä. Suurimpana kehityksen kohteena hän näkee Brändströmin tavoin jääkiekollisen ajattelun opettamisen. Syyksi tähän Suoraniemi nimeää jääkiekkokulttuurin puuttumisen ja rajallisen osaajien määrän nimenomaan valmennuksessa, etenkin juniorityön osalta.
Pelaajien puolella kilpailun puute näkyy siinä, että esimerkiksi pisteitä tehtailevan tähtipelaajan ei tarvitse opetella puolustuspelaamista tai muita osa-alueita. Suoraniemi ei syytä tästä pelaajia vaan näkee, että tilanne saadaan muutettua paremman valmennuksen ja tietotaidon kasvamisen myötä.
Suoraniemi jatkaa, että perinteisissä jääkiekkomaissa, kuten Suomessa, Ruotsissa tai vaikka Kanadassa, on paljon pelaajia sekä vankkaa ja laajaa osaamista etenkin junioripuolella. Kova kilpailu takaa sen, että lajin perusteet opetellaan hyvin jo nuoresta alkaen.
− Etenkin puolustuksessa meillä [HK Budapestissa] on erittäin taitavia pelaajia, mutta heille pitää opettaa perusteita. Koska kilpailua ei ole ollut, heidän ei ole taitavina pelaajina tarvinnut opetella muuta, Suoraniemi kertoo.
Jääskeläinen lisää vielä, että myös yleiseen urheilullisuuteen on panostettava. Koska jääkiekko on Unkarissa melko pieni laji, pelaajille pitää opettaa, että he ovat huippu-urheilijoita ja millaista elämää huippu-urheilijan pitää elää.
Maalivahtivalmennusta ei Jääskeläisen mukaan ole Unkarissa juuri ollut. Maalivahdit ovat enimmäkseen itseoppineita, ja he ovat erittäin innostuneita ja vastaanottavaisia saadessaan henkilökohtaista valmennusta. Jääskeläisen mukaan yleisesti maalivahtivalmennuksen taso ja saatavuus on kehno, vaikka poikkeuksiakin löytyy, ja osa unkarilaisesta valmennuksesta on laadukasta.
Suoraniemi nostaa positiivisena asiana esille HK Budapestin resurssit. Toiminta on ammattimaista aamutreeneistä lähtien. Perusteet toimivat, eli joukkueella on hyvät varusteet ja harjoittelutilat sekä täyden valmennustroikan lisäksi huoltaja ja kaksi hierojaa.
Paljon puhutut tasoerot
Erste Ligan tasoerot, sekä joukkueiden välillä että niiden sisällä, ovat nousseet esille usein unkarilaisesta jääkiekosta keskustellessani. Tämän allekirjoittavat myös Hokiklubin valmentajat.
Brändström vertaa tilannetta Ruotsin ykkösdivioonaan, HockeyEttaniin, jossa hän valmensi kaksi edellistä kautta. HockeyEttanissa alemmankin budjetin joukkueilla on käytössä hyviä pelaajia, jotka ovat kasvaneet ulos juniorisarjoista, sekä Allsvenskanista palaavia vanhempia pelaajia. Pienen ja suuren budjetin joukkueiden ero on sielläkin suuri, mutta pelit useimmiten pysyvät siitä huolimatta tiukkoina.
Syynä tähän on Brändströmin mukaan pelaajien asenne sekä jääkiekollisten perusteiden ymmärrys, joka on kaikilla pelaajilla hyvällä tasolla.
− Täällä vastaamme saattaa tulla joukkue, jolla on 260 NHL-peliä, 1300 KHL-peliä ja 1200 AHL-peliä. Meidän joukkueellamme on noin 200 [Suomen] Liiga-ottelua. Ilman muuta siinä on suuri ero. Voidaksemme taistella heitä vastaan meidän pitää luoda vahva ryhmä, jossa pelaajat ovat toistensa tukena, Brändström sanoo.
Tästä päästäänkin ulkomaalaisvahvistuksiin. Huippu-urheilijan esimerkki on varmaankin sitä, mitä heiltä odotetaan?
− Sitä heiltä odotetaan, johtajuutta ja esimerkkiä harjoituksissa, mutta heidän pitää olla myös parhaita pelaajia. Siksi heidät on tänne hankittu. Seuramme pitää kovasti pohjoismaisesta tyylistä ja etenkin Suomesta, joten meillä on paljon suomalaisia ja ruotsalaisia joukkueessa, Brändstöm kiteyttää.
Mainitsen kuulleeni, että ulkomaalaispelaajia mitataan Erste Ligassa lähinnä pisteiden kautta eikä kahden suunnan pelaamista ylipäätään osata vielä kovin paljon arvostaa. Kuulostaako tämä valmentajien mielestä uskottavalta?
Brändström on jossain määrin samaa mieltä mutta kertoo, että he yrittävät katsoa muutakin kuin pisteitä. Heidän ajatusmallinsa mukaan pisteiden tekeminen on luonnollisesti tärkeää, mutta esimerkiksi takakarvaus ja laukausten peittäminen ovat arvokasta työtä ja saattavat myös osaltaan johtaa joukkueen tekemään maaliin. Hän lisää, että pisteiden tuijottaminen on enemmän yleiseurooppalainen ilmiö kuin unkarilainen.
Samaa mieltä on Suoraniemi. Hän uskoo kyseen olevan laajemmasta ilmiöstä, jonka takana on NHL. Hän sanoo pisteiden korostuvan ihmisten mielissä, koska NHL:ssä parhaat pelaajat tekevät eniten pisteitä, mutta helposti unohdetaan, että siellä parhaat pelaajat tekevät myös eniten töitä. Koska taso on kova, pisteet erottavat loistavat yksilöt hyvistä. Kun tullaan tasoja alaspäin, sama ei enää päde.
− Olen pelannut joukkueissa, joissa parhaat pelaajat tekivät 45 pistettä ja hieman huonommat pelaajat 70. Sitten pudotuspeleissä nämä [hieman huonommat] pelaajat tekivät yhteensä yhden pisteen, ja parhaat pelaajat tekivät kaiken. Sitä tapahtuu kaikkialla, Suoraniemi kertoo.
− Olen nähnyt, että tässä liigassa pelaajia hankitaan puhtaasti EliteProspectsin perusteella. Yritämme tuoda siihen muutakin taustatietoa. Ja tietysti meillä on kontakteja lähes ympäri maailmaa, joten se on meille myös helpompaa, lisää Jääskeläinen.
Keskustelussa vilahtelee vähän väliä perusteiden, kokonaisvaltaisen pelaamisen ja ammattilaisen konseptin tuominen pelaajien keskuuteen. Pohjoismaiselle osaamiselle on selvästi tilausta.
Organisaatiollinen osaaminen ja kehitys
Aihetta vaihdettaessa organisaation tulevaisuuden tavoitteisiin Brändström kertoo, että yksi tavoitteista on suunnitelmallisuuden kehittäminen. Tällä hetkellä hänellä on hyvä yhteys Hokiklubin U21-joukkueen päävalmentajaan. He ovat yhdessä kehittäneet mallia, jossa edustusjoukkueen pelityyliä aletaan ajaa sisään nuoremmissa joukkueissa, aina soveltavin osin.
Brändström näkee Unkarissa yhtäläisyyksiä Norjan-vuosiensa kanssa. Pelaajilta puuttuu tieto ja osaaminen siitä, kuinka olla huippujääkiekkoilija.
- Tämä on meille vähän uutta. Tämä on vasta organisaation toinen vuosi Erste Ligassa, aiemmin he pelasivat Slovakian kakkosdivisioonaa. Jos me kolme jäämme tänne [seuraaviksi kausiksi], haluamme ajaa sekä organisaatiota että joukkuetta ammattimaisempaan suuntaan. Haluamme luoda suunnitelmat sekä organisaation että yksilöiden kehitykselle, Suoraniemi sanoo.
Suoriutumisen paine ei valmennukselle välttämättä tule toimistolta tai johdolta, vaan heiltä itseltään.
− Meillä on heikompi joukkue ja sitä kehitetään. Mutta valmennuksessa meistä tuntuu, että pystymme puskemaan joukkuetta paremmalle tasolle ja saamaan siitä enemmän irti treenaamalla paremmin ja olemalla ammattimaisempia, Suoraniemi jatkaa.
Hän muistuttaa, että moni suomalaisille ja muille jääkiekkokansoille selvä asia ei välttämättä ole automaattista muualla. Aiemmin esimerkiksi vieraspelien välissä on ennen saatettu kustannusten vuoksi siirtyä majoittumaan kolmanteen paikkaan, jonne on ollut 2-3 tunnin matka. Nykyään ruoka tulee viimeistään tunti ottelun jälkeen, ja majoittuminen tapahtuu jommallakummalla pelipaikkakunnalla. Näin palautuminen optimoituu.
Halu oppia on kova, ja HK Budapest saa apua kenties hieman yllättävältäkin taholta: joukkue tekee yhteistyötä Oulun Kärppien kanssa. Kerran-kaksi vuodessa valmennuspäällikkö Mika Pieniniemi käy taitovalmentajan ja maalivahtivalmentajan kanssa Budapestissä kouluttamassa ja opastamassa seuran juniorivalmentajia.
− Mitä heiltä olen kuullut, toiminta täällä on mennyt hirveästi eteenpäin. Treenit pyörivät järkevästi, siellä ei ole liikaa seisoskelua ja tehdään oikeita asioita, Jääskeläinen kertoo.
Ulkomaalaisvahvistuksia Unkarista
Brändström kokee, että Erste Ligan parhaat pelaajat olisivat valmiita siirtymään esimerkiksi Mestikseen tai Allsvenskaniin. Pelaajien taitoja suurempi este on hänen mielestään suomalaisten ja ruotsalaisten seurojen suhtautuminen - he eivät odota löytävänsä vahvistuksia Erste Ligasta.
− Täällä on hyviä mansikoita poimittavaksi, hän kiteyttää.
Suoraniemi muistuttaa, että kaksi unkarilaista joukkuetta pelaa Slovakian Tipsport Ligaa ja yksi Itävallan EBEL:iä. Hän näkee näiden joukkueiden olevan unkarilaisille pelaajille loogisia seuraavia askeleita ja kertoo puskevansa pelaajia eteenpäin, jotta he eivät tyytyisi pelaamaan Erste Ligassa. MAC Újbudan, DTVK Jégesmedvekin ja Fehérvár AV19:n unkarilaiset ovat hyvä esimerkki nuorille pelaajille.
Suoraniemi lisää vielä, että maajoukkuevalmentaja Jarmo Tolvanen käy välillä kouluttamassa pelaajia siitä, kuinka olla ammattilainen ja haastaa ja kehittää itseään pelaajana.
− Janis Kalnins pelasi täällä muutama vuosi sitten, ja nyt hän on KHL:n ykkösmaalivahti Jokereissa. Kaikki on mahdollista, vaikka ei välttämättä suoraan Erste Ligasta, huomauttaa puolestaan Jääskeläinen.
Mitä Erste Liga ja muut pienemmät sarjat voivat tarjota?
Suoraniemi kannattaa ennakkoluulotonta heittäytymistä myös hieman eksoottisemmalta kuulostaviin sarjoihin. Eikä kyse ole pelkästään maailman näkemisestä, vaan samalla voi kehittyä pelaajana. Esimerkkinä hän kertoo joukkueen ruotsalaisvahvistus Kristoffer Pihlqvististä. Suoraniemi sanoo, että loistava joukkuepelaaja on saanut hyökkäyspelaamiseensa uusia ulottuvuuksia lisävastuun myötä.
Hän jatkaa muistuttamalla, että Unkarissa mahdollisuudet voivat olla parempia kuin Mestiksessä, HockeyEttanissa tai ehkä jopa Allsvenskanissa. Hokiklubin kaikki pelaajat ovat täysammattilaisia, jotka voivat keskittyä täysillä jääkiekon pelaamiseen.
− Elät vain kerran. Jos asut samassa kaupungissa ja pelaat samassa joukkueessa 20 vuotta, et ehkä näe kaikkea mitä olisit halunnut. Kokeile jotain uutta, ja jos se ei suju, voit aina mennä takaisin, Suoraniemi pamauttaa.
Brändström toteaa Budapestin olevan mahtava kaupunki olla ja asua. Tarjolla on erilainen ympäristö ja uusia kokemuksia sekä jääkiekollisesti että elämänkokemuksellisesti. Puheet pienempiin kiekkomaihin lähtemisestä hauskanpitona ja hassutteluna hän torppaa täysin. Brändström tiivistää asian omaan historiaansa peilaten siten, että jos ykkösdivisioonasta ei meinaa ovi aueta Allsvenskaniin, kannattaa katseet suunnata Eurooppaan.
Samoilla linjoilla jatkaa myös Jääskeläinen. Hän suosittelee Eurooppaan ja Erste Ligaan lähtöä Mestiksen kolmos- ja nelosketjuihin jämähtäneille sekä vuodesta toiseen kakkosmaalivahdeiksi jääville. Hän toteaa, että muutos saattaa olla maalivahdille hieman suurempi kuin kenttäpelaajille, esimerkiksi hyökkäysorientoituneisuuden vuoksi.
− Suomessa kaikki on tarkkaan jäsennettyä, täällä pelaaminen on vapaampaa, vahvistaa Suoraniemi omaa peliuraansa muistellen.
Mitä valmentajat haluaisivat vielä erityisesti nostaa esille Budapestistä tai seurastaan?
− Jääkiekon ulkopuolelta kaupunki ja sää, rakastan niitä. Ihmiset täällä ovat mukavia, aloittaa Jääskeläinen.
− Itse asiassa se on pieni kulttuurishokki, kun suomalainen tulee tänne aamulla omissa oloissaan, ja kaikki toivottavat iloisesti hyvät huomenet. Siihen tottumisessa kestää hetken, hän nauraa.
Brändström kertoo aikoneensa sanoa samaa. Hänen mukaansa ruotsalaiset kyllä tervehtivät ja kättelevät ystäviään, mutta hän pitää unkarilaisesta tavasta, jossa kaikki otetaan iloisesti vastaan. Jääkiekollisesti tämä on hänelle mahtava kokemus.
− Minulla ei ole tähän lisättävää. Upea kaupunki ja hieno mahdollisuus jääkiekollisesti, päättää Suoraniemi.
Jégkorong on Samuli Huikurin kirjoittama sarja, jossa valotetaan unkarilaisen jääkiekon tapahtumia usein vahvasta suomalaisnäkökulmasta.
Päivitetty 27.2.2020 11.04: Korjattu VHL:n olevan Venäjän toiseksi korkein sarjataso, ei junioriliiga.