Jääkiekon akateemisuus ja koulutustyö on herättänyt vuosien ajan paljon keskustelua. Kehitysaskeleita on suunniteltu pitkän linjan koulutustyön uudistamiseksi, mistä viimeisimpänä esimerkkinä on Rovaniemelle avattava valmentajakoulutus, jota Jääkiekkoliitto toteuttaa yhteistyössä Rovaniemen Kiekon ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa.
Kilpailevan lajin jalkapallon kansallinen kattojärjestö Palloliitto puolestaan nostatti monia kulmakarvoja kertoessaan uudesta aluevaltauksesta lajikehityksen parissa. Palloliitto nimesi uuden jalkapalloprofessorin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Professoriksi valikoitui Mihály Szeróvay.
Professuuri oli looginen askel eteenpäin Palloliiton pitkissä suunnitelmissa.
− Halusimme liittää jalkapallon vahvemmin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Tutkimusohjelman rakentaminen on ollut agendalla jonkin aikaa ja tällä päästään vahvasti ja tehokkaasti liikenteeseen, Palloliiton urheilutoimenjohtaja Hannu Tihinen kommentoi.
− Pyrimme siihen, että kansallinen ja kansainvälinen tutkimustieto on meidän käytettävissämme ja saamme ne sitten jatkuvalla syötöllä esimerkiksi valmentajakoulutuksiin ja organisaatiotoimintaan.
Jääkiekko on ollut jo pitkään suomalaisen urheilun ylivoimainen johtotähti, ja professuurin kaltaista avausta olisi voinut odottaa myös jääkiekon piiristä. Sellaista ei kuitenkaan ole kuulunut.
Mutta onko kuulumassa, Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen?
− Teemme valmennus- ja koulutustoiminnassamme sekä niiden kehittämisessä läheistä yhteistyötä monien eri tahojen ja oppilaitosten kanssa, mutta emme ole keskustelleet jääkiekon tai ainakaan Jääkiekkoliiton sisällä professuurin perustamisesta.
Jääkiekkoprofessuuri ja sen perustaminen ei siis ole ottanut edistysaskeleita vajaan vuoden aikana.
Tulevaisuuteen katsoen Palloliiton urheilutoimenjohtaja Tihinen pohdiskelee, että "miksi ei" muillakin lajiliitoilla voisi olla omaa professuuria. Jääkiekkoliiton koulutuspäällikkö Jukka Lamminaho jakaa tämän näkemyksen.
− Asia ei ole ongelma, toimimme aktiivisesti eri toimijoiden, Olympiakomitean, Kihun, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja valittujen asiantuntijoiden, kanssa. Kehityskeskus on resurssi, joka tutkii sekä kerää tietoa maailmanlaajuisesti ja hyödynnämme sitä lajin kehitystyössä niin, että tieto välittyy arjen valmennukseen ja pelaajien parhaaksi.
− Mikäli haluamme kehittyä joukkuepalloilun saralla Suomessa, yhteinen professuuri voisi tuottaa lisää hyvää.
Kehityskeskuksella viitataan Heinolassa Vierumäellä toimivaan Jääkiekon kehityskeskukseen, jonka tavoitteina on myös vahvistaa jääkiekon asemaa johtavana kilpailumuotona Suomessa sekä parantaa suomalaisen jääkiekkoilun kansainvälistä kilpailukykyä. Hanke ei ole vain Jääkiekkoliiton, vaan osallisia ovat Suomen Urheiluopisto sekä Kansainvälinen Jääkiekkoliitto IIHF.
Akateemisuuden puutteesta huolimatta Jääkiekkoliitto on panostanut runsaasti muunlaiseen koulutustyöhön. Se on tuottanut myös tulosta.
− Uskomme seuroihin ja panostamme resursseja arjen toiminnan kehittämiseen jatkuvana prosessina myös koulutuksissa. Hyödyt näkyvät pelin, pelaajien sekä valmentajien kokonaisvaltaisen pelin ja urheilun ymmärtämisenä, Lamminaho toteaa.
Aloite jalkapalloprofessorista tuli Palloliiton puolelta. Jos jääkiekkoprofessori tai muu vastaava viritelmä olisi tulossa, se vaatisi todennäköisesti aloitteellisuuden Jääkiekkoliiton puolelta.
