Jääkiekosta aloittaneella hyväntekeväisyysjärjestö Iceheartsilla on enää kaksi jääkiekkojoukkuetta – Jääkiekkoliitto ei tue rahallisesti

Muut Sarjat / Artikkeli
Iceheartsin jääkiekkotoiminta on kutistunut minimaaliseksi.
Kuva © Jarno Hietanen
Icehearts-järjestö tunnettiin alkuaikoinaan jääkiekkotoiminnastaan. Nykyään sen jääkiekkotoiminta on liki hiipunut pois.

Icehearts on jääkiekosta lähtöisin oleva valtakunnalliseksi kasvanut joukkueurheilutoiminnalla nuorten ja lasten syrjäytymistä vastaan taisteleva hyväntekeväisyysjärjestö. Se perustettiin vuonna 1996. Sittemmin toiminta on kasvanut kasvamistaan ja nykyään järjestön toimintaa on 13 eri paikkakunnalla.

Kuitenkin samalla kun koko toiminta on kasvanut, yksi asia on vähentynyt: jääkiekko. "Jääsydämillä", joiden logossa on jääkiekkomaila, on enää kaksi jääkiekkojoukkuetta. Kumpikin niistä Itä-Helsingissä.

Kuten jääkiekon harrastamisessa usein nykyään, kyse on pitkälti rahasta.

− Jääkiekkoon tarvitaan jää, vuorot ja niin edelleen. Kynnys harjoitella esimerkiksi jalkapallossa ja salibandyssa on pienempi, sillä pelit voi järjestää vaikka läheiseen puistoon.

− Riippuu hieman kaupungista toki, mutta jään hinnassa vaihtelut ovat nollasta eurosta 150 euroon tuntia kohden. Jääkiekon kohdalla tämä on iso paikka keskustelulle, että mikä tähän on ajanut. Eriarvoisuus taloudellisesti kuntia verrattaessa on suurta, järjestön viransijaisena toiminnanjohtajana työskentelevä Miika Niemelä kertoo.

Icehearts toimii avustusperusteisesti. Jääkiekkoliitto ei ole avustanut toimintaa rahallisesti.

− Olemme olleet tietynlainen piikki lihassa, jotta koko urheilun skaala nähtäisi, vaikka huippu-urheilu onkin tärkeä kärki. Jääkiekko antaa niin paljon muutakin kuin huiput, sitä haluamme korostaa. Käsitykseni on, että liittokin arvostaa meidän työtämme. Turkka Tervomaa ansaitsee erityismaininnan, Niemelä viittaa Jääkiekkoliiton juniori- ja seuratoimintajohtajaan.

− Liitto saa paineen yhteiskunnalta ja seuroilta, että pitää tulla huippupelaajia. Haastaisinkin seuroja siihen, että löytyykö tilaa heille, jotka nauttivat lajista urheiluna, eivätkä ole niin tavoitteellisia. Huoli drop outeista on kova.

– Haluan sanoa, että Icehearts ei missään tapauksessa ole hylännyt jääkiekkoa. Haluaisimme, että meillä olisi enemmän jääkiekkoa. Eikä raha ole ainoa vaikuttava asia. On huomioitava sekin, että vaikkapa jalkapallo ja salibandy ovat huomattavasti helpommin harjoitettavia lajeja. Pelkkä piha saattaa riittää. Se on sitä matalaa kynnystä.

Rahallisen tuen puutteesta huolimatta välit Jääkiekkoliittoon ovat hyvät. Icehearts on ollut muun muassa esittelemässä toimintaansa nuorten MM-kisoissa, jotka järjestettiin Helsingissä vuodenvaihteessa 2015–2016. Järjestöllä on runsaasti ystäviä kiekkopiireissä, kuten Niemelä asian muotoilee. Icehearts-järjestön perheet ovat päässeet muun muassa Jokerien ja HIFK:n tapahtumiin kokemaan elämyksiä erittäin läheltä.

Yksi iso tapahtuma on ollut muutamana edellisenä kesänä järjestetty golfturnaus, joka on kantanut NHL-pelaaja Leo Komarovin nimeä. Komarovin kutsumina paikalle on tullut muitakin NHL- ja KHL-jääkiekkoilijoita. Näkyvyys onkin iso hyötytapa, jota Icehearts saa. Esimerkiksi varustepuolella Icehearts saa lahjoituksia ja ostaa puuttuvat varusteet.

− Raha ei ole aina se juttu, vaan se, että tietoisuus kasvaa siitä, että useat lapset ja perheet tarvitsevat tukea. Kun tällaisia tapahtumia saadaan aikaiseksi, tukea tarvitsevien lasten huonommuudesta keskusteleminen vähenee, Niemelä sanoo.

Itsekin yhtä jääkiekkojoukkuetta vetänyt Niemelä kertoo, että järjestön jääkiekkojoukkueet koostuvat tällä hetkellä 15- ja 17-vuotiaista nuorista.

− Molemmilla joukkueilla on kolme tapahtumaa viikossa. He toimivat kuin mikä tahansa muukin jääkiekkojoukkue.

Muidenkin lajien joukkueet käyvät kyllä jäällä, vaikkei jääkiekko olisikaan se oma laji.

Kunta ostaa konseptin

Iceheartsin isoimpiin tukijoihin kuuluu aina kunta, jossa toimintaa järjestetään. Niemelä kertoo kunnan ostavan Iceheartsilta kokonaisvaltaisen toimintamallin.

− Icehearts-filosofiassa urheilu ja liikunnallinen elämäntapa on väline. Jääkiekossa pukukoppiaika on erityistä, sillä siellä on helppoa tuntea kuuluvansa joukkoon, kun jokainen tulee huomatuksi.

Järjestön toiminta on vakaalla pohjalla, vaikka tekemistä riittääkin. Jatkuvasti pitää näyttää olevansa vaikuttava toimintamalli.

Onko mahdollista, että Icehearts perustaisi uusia jääkiekkojoukkueita?

– Oli laji mikä tahansa, me emme aseta reunaehtoja. Kun joku valmentajistamme haluaa perustaa minkä tahansa lajin joukkueen, esimerkiksi jääkiekkojoukkueen, Iceheartsilla on aina ehdoton halu mahdollistaa se toiminta. On vain huomioitava, että kaikenlainen liikunnan järjestäminen on hyvin erilaista eri puolilla Suomea. On kovasti eri asia lähteä aloittamaan jääkiekkojoukkueen toimintaa vaikkapa Riihimäellä kuin Helsingissä. Mutta olemme toimintaperiaatteissamme sitoutuneet siihen, että aina pyrimme tekemään voitavamme kaiken lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi.

» Lähetä palautetta toimitukselle