Huikuri: Ilves aloitti kauden vakuuttavasti uuden pääkäskijän, Tommi Niemelän johdolla. Tamperelaisjoukkue paistatteli sarjakeulassa, kunnes koitti lokakuun 12. päivä ja perjantai. Tuon päivämäärän jälkeen Ilves on tehnyt yhteensä viisi maalia ja omissa on soinut 18 kertaa. Vaikka otos onkin lyhyt, tulos on kertakaikkisen surkea. Vedota ei voi edes otteluohjelmaan, sillä HIFK:n ja Tapparan lisäksi Ilvestä kylvetti HPK ja TPS, jotka ovat sarjataulukossa sijoilla 13 ja 10. Onko Nokia-areenan uumenissa syytä huolestua vai onko kriisi vain median, tässä tapauksessa allekirjoittaneen, luomaa hälinää?
Kiesiläinen: Lienee selvää todeta, että Ilveksen kauden aloitus asetti kaikkien odotukset taivaisiin. Harvoin mikään joukkue on Liigassa aidosti noin hyvä. Uskallan väittää, että siinä nähtiin Ilveksen todellinen katto ja nyt todistetaan pohjaa. Todellinen taso on jossain siellä välissä.
Kauden alun Ilveksen ja kuntopuntarin pohjalta löytyvän Ilveksen ero ei myöskään ole niin iso kuin miltä se näyttää. Kauden alussa Ilves oli joka mittarilla tulikuuma ja varianssi lyö nyt vastapalloon. Ilveksen kujanjuoksun eli viimeisen neljän pelin aikana se on hallinnut laukauksia mielin määrin. Se on päästänyt koko sarjan vähiten laukauksia kohti maaliaan ja luonut eniten vastustajan päätyyn.
Joukkueen luotujen ja päästettyjen maalipaikkojen erottamasuhde näissä neljässä ottelussa on 74 laukausta positiivisen puolella. Asia, jossa Ilves on todella sakannut, on viimeistely. Joukkueen laukaisuprosentti, 2,17, on silkkaa ulkojäätasoa.
Huikuri: Kieltämättä, alkukauden Ilves päästeli hieman yli viisi maalia yli odottaman, joten pientä käsijarrua oli sen suhteen odotettavissa. Pudotus on kuitenkin ollut suhteeton tuohonkin nähden. Ja kuten MTV jo nostikin esille, Ilveksen kanssa samaa tahtia on maalikartalta kadonnut Jens Lööke. Maaliverkko on heilunut viimeksi lähes kuukausi sitten, ja sen jälkeen kahdeksaan otteluun tehoiksi on merkitty neljä syöttöpistettä. Ensimmäisiin seitsemään otteluun Lööke nakutteli kasaan tehot 5+11.
Kiesiläinen: PDO-tilastoa kutsutaan usein lempinimellä onnekkuusbarometri. Se laskee yhteen joukkueen laukaisuprosentin ja sen maalivahtien torjuntaprosentin. Arvatkaahan, kuka on tässä otannassa Liigan heikoin suorittaja? Kyllä vain, eniten maalia kohti laukoneen Ilveksen hyökkääjien lavat ovat pakkaslukemilla. Sen maalivahdeilla on ollut sarjan vähiten töitä tämän heikon vireen aikana, mutta he eivät ole onnistuneesti hoitaneet niitäkään.
Ilves parantaa tuloksiaan huomattavasti, kunhan sen molempien päiden numerot eli torjuntaprosentit ja laukaisuprosentit palaavat edes Liiga-joukkueen tasolle.
Hänninen: Ilveksellä on nyt 15 ottelun jälkeen 26 sarjapistettä, se on täsmälleen yhtä monta kuin vuosi sitten yhtä monen ottelun jälkeen. Kaksi vuotta sitten pisteitä oli yksi vähemmän. Kauden aikana kaikille joukkueille tulee parempia ja huonompia jaksoja. Ilvekselle on toki nyt kauden alkuun sattunut äärimmäisen hyvä ja huono jakso, mutta isossa kuvassa tilanne on aivan normaali ja tärkeimpiin peleihin on vielä pitkä aika.
Vuosi sitten Tappara pelasi joulusta ja tammikuun loppuun 11 ottelun jakson, jonka aikana se voitti vain kaksi ottelua ja sai yhteensä kymmenen pistettä. Mestarijoukkueellekaan siis huonommat jaksot eivät ole epänormaaleja.
Viime vuonna Niemelän silloinen joukkue Pelicans oli lokakuun puolivälissä sarjataulukossa toiseksi viimeisenä, voittoja 12 ottelusta oli tullut vain kolme. Sen jälkeen otteet paranivat ja joukkue tunnetusti nousi runkosarjan kolmanneksi ja finaaleihin. Niemelällä siis on ainakin kokemusta siitä, miten joukkueen kurssi käännetään huonon jakson jälkeen.
HIFK−Pelicans on Liigan kuumin taistelupari
Välimäki: Olen eri mieltä tästä. Vaikka HIFK−Pelicans onkin kentällä ollut kuuma ottelupari jo pitkään, niin ei se yllä Satakunnan paikalliskamppailun tasolle. Satakunnan paikalliskamppailuihin kuuluu tunne myös kentän ulkopuolella, kun kaupungit ja niiden asukkaat vihoittelevat keskenään. Samaa ei voi sanoa HIFK−Pelicansista, koska kärjistettynä ketään Helsingissä ei kiinnosta Lahti.
Iilomo: Ässät ja Lukko ovat kiistatta tämän hetken tunnetuin taistelupari, mutta ennemmin vanhoilla meriiteillä kuin nykynäytöillä. Yhtä lailla kärjistäen Satakunnan derby ei herätä enää tunteita juuri muualla kuin osallistuvien kaupunkien toreilla. Muun Suomen silmin otteluissa ei enää Liigan vanhaa slogania tapaillen satu tai tapahdu. Vai olenko aivan hakoteillä?
Välimäki: Et sinänsä. Ovathan nuo ottelut olleet viimeiset vuodet puuduttavan tylsiä, eikä niissä ole ylilyöntejä tullut. Silti otteluissa on erityislataus aina, sen ovat maininneet useasti myös ulkomaalaiset pelaajat. Vaikea uskoa, että Pelicansin pohjoisamerikkalaisia kiinnostaa, onko vastassa HIFK taikka Kärpät.
Iilomo: Sytyttää HIFK tietoisesti tai ei, historian saatossa kaksikon välisten isoimpien ylilyöntien keskiössä ovat usein olleet juuri pohjoisamerikkalaiset. Esimerkkiä voidaan hakea niinkin kaukaa kuin työsulkukaudelta 2004–05, kun raikulipoika Sean Avery ja Jarkko Ruutu järjestivät oman esityksensä.
Edelleen Liigan yhden ottelun jäähyennätys on ottelusta Pelicans–HIFK syyskaudelta 2011, kun Justin Hodgmanin loppuun palaneesta sytytyslangasta alkoi 14 pelaajan ulosajoon johtaneet joukkopainit. Yksi nahistelijoista oli muuten tuolloin Ryan Lasch. Tai vaikkapa viimeisimpänä esimerkkinä tämän kauden ensimmäinen kohtaaminen, jossa Michael Vukojevic törttöili ja tappeli 52 rangaistusminuuttia
Välimäki: Ylilyöntejä voi sattua missä vaan otteluissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Pelicans ja HIFK ovat rangaistus- ja ulosajotilastoissa sijoilla 2 ja 3, joten ulosajot joukkueiden välisissä otteluissa ei ole ihme. En silti koe, että kyseisen ottelun jännite olisi Satakunnan vastaavan tasolla, taikka edes Tampereen.
Iilomo: Ei ole kyse ainoastaan ylilyönneistä. HIFK:n ja Pelicansin välisten otteluiden kamppailuvaade on korkealla heti otteluiden avaushetkistä, mikä osaltaan johtaa ylilyönteihin. Esimerkiksi viime viikon ottelussa Antti Tyrväinen lähti heti ottelun alussa jahtaamaan Jori Lehterän päänahkaa, mistä kaikki sai alkunsa.
Nyt kun mainitsit Tampereen, minun listoillani myös Ilveksen ja Tapparan väliset koitokset menevät heittämällä Satakunnan derbyjen edelle, mitä tulee kuumuuteen. Toki Tampereella pelaakin tällä hetkellä kaksi tosissaan mestaruudesta taistelevaa joukkuetta. Voisiko Satakunnan koitoksiinkin tulla lisää jännitettä, jos Ässät pystyisi nousemaan todelliseksi menestyskandidaatiksi?
Välimäki: Varmasti, sillä olihan Tampereenkin ottelu laimeampi ennen kuin Ilves ryhdistäytyi kunnolla. Tällä hetkellä tosin mitään merkkejä ei ole siitä, että Ässät nousisi huippuseurojen joukkoon, toisin kuin esimerkiksi Pelicans on tehnyt viime vuosina.