Hohenschönhausen, itäinen Berliini, 5.10.2022 kello 22.30. CHL-ottelu Eisbären Berlin−Mountfield HK on tauonnut jo 45 minuuttia sitten.
Kävelen valokuvaajamme Topi Lainion kanssa jo reilun kilometrin päässä pelipaikalta poispäin, kun edessä kävelevä mies kääntyy päättäväisesti taaksepäin ja alkaa tentata meitä englanniksi.
− Mistä maasta olette?
− Suomesta.
− Ettehän varmasti ole Tšekistä?
− Suomesta!
Nuori mies jatkaa matkaansa ja tuhahtaa mennessään kannattajien ultras-piireistä tutun alatyylisen haukkumasanan.
− Kurwa!
Areenan kimalluksesta yhdessä yössä seuran juurille
Kaksi perättäistä Saksan mestaruutta voittanut Eisbären Berlin tarjosi kahden päivän sisään kaksi täysin erilaista ottelutapahtumaa.
Ensin 4.10.2022 Eisbären pelasi harjoitusottelun NHL-joukkue San Jose Sharksia vastaan yli 12 000 katsojan edessä omalla Merdeces-Benz Arenallaan. Se oli yltäkylläisen hieno, koko perheen viihdetapahtuma ilman pelillistä panosta.
Kannustusta ei tosin kuulunut katsomossa nimeksikään.
Heti seuraavana päivänä berliiniläinen perinneseura kohtasi CHL-ottelussa tšekkiläisen Mountfield HK:n − entisellä kotikentällään. Ränsistynyt peltihalli oli täynnä sellaista intohimoista tunnelmaa, jota oli edellispäivän glamourin jälkeen vaikea käsittää todeksi.
Niin väkevä oli kontrasti ottelutapahtumien välillä.
Tämä artikkeli purkaa atomeiksi sen ristiriitaisen elämyksen, jonka Eisbärenin vanha jäähalli tarjosi.
Aito Itä-Berliinin jäähalli ja seura
Saksan demokraattinen tasavalta (saksaksi Deutsche Demokratische Republik, DDR) oli kommunistipuolueen johtama valtio, joka oli olemassa vuodesta 1949 vuoteen 1990. DDR:n pääkaupunki oli juurikin Itä-Berliini.
Eisbärenin ensimmäisen jäähallin tarina alkaa Itä-Berliinistä vuodesta 1952, jolloin DDR:n kansanpoliisin urheilijat saivat lahjoituksena maistraatilta alueelta ison tontin. Jäähallin lisäksi tontille rakennettiin myös muita urheilupaikkoja.
Jäähalli sai aaltorautaisen katon 1960-luvun lopulla, minkä vuoksi sitä alettiin kutsua Aaltopeltipalatsiksi (saks. Wellblechpalast).
Kansanpoliisi perusti myös silloisen Sport-Club Dynamo Berlinin vuonna 1954. Nykyinen nimi, Eisbären Berlin eli Berliinin Jääkarhut, on ollut käytössä vuodesta 1992.
Eisbärenin kannattajat ovat ylpeitä seuransa historiasta, sillä he mylvivät otteluissa edelleen myös Dynamoa ja Ost-Berliniä (suom. Itä-Berliini).
Eisbären pelasi vanhassa hallissa aina kauteen 2007–2008 asti, jonka jälkeen se muutti nykyiselle uudenaikaiselle areenalleen. Berliiniläisseura ehti voittaa hallissa ensimmäiset kolme Saksan mestaruuttaan, hallin viimeisen juuri 2008.
Tänään pelataan CHL-jatkopaikasta
Palataanpa kuitenkin taaksepäin aivan Mountfield-ottelua edeltävään hetkeen.
Kello on 19.00 ja otteluun on enää 30 minuuttia. Saapumisemme otteluun on viivästynyt liikenneongelmien vuoksi, mutta olemme viimein paikalla.
Pimeänä kohkaavalla hallin pihalla on useita poliisipartioita läsnä, sillä Tšekin Hradec Královen kaupungista on matkustanut Berliiniin peräti 500 Mountfield-kannattajaa. Myös Eisbären-kannattajat ovat lähteneet sankoin joukoin liikkeelle.
Kaikesta aistii, että tänään pelataan ottelu, jossa on panosta.
Pelin henki tänään: Eisbären tarvitsee ottelusta voiton, jotta sen CHL-pudotuspelihaaveet pysyisivät elossa.
Kuin olisi keskellä vanhaa kulttielokuvaa
Kuvaajamme ottaessa jo kuvausasemiaan kävelen hallin hämärällä käytävällä. Käytävä kulkee maantasalla ruskeatiilisten katsomoiden alla. Hallia ei pääse kiertämään ympäri, sillä toisessa päädyssä ei ole katsomoa.
Hallin sisäilma on viileä. DJ huudattaa kaiuttimista tänään vanhan liiton musiikkia: muun muassa 1990-luvun trancea Scooterilta ja industrial rockia Rammsteinilta.
Normaalista selvästi poikkeava hallimusiikki kruunaa hämyisten käytävien askeettisen tunnelman.
Tuntuu kuin olisin elokuvassa Absolute Giganten, vuonna 1999 valmistuneessa saksalaisessa komediadraamassa. Aikansa hämmentävä klassikkoelokuva, aivan kuten tämä jäähallikin.
Korvia särkee
Itse ottelu on kaksijakoinen.
Eisbären hallitsee kahta ensimmäistä erää ja johtaa 3–2. Päätöserässä berliiniläisten maailma romahtaa, kun Mountfield tykittää pikatahtia viisi maalia ja voittaa 7–3.
Tunnelma kaikuvassa hallissa on alusta alkaen korviahuumaava. Tai pikemminkin aluksi kuuloni kärsii, vaikka istun etäällä kannattajaryhmistä katsomon pitkällä sivulla. Ottelun edetessä totun jo patarumpujen paukkeeseen ja mahtipontiseen lauluun.
Kannattajaryhmät eivät juuri pidä taukoa kannustuksesta eivätkä hellitä äänitasojaan ottelun aikana.
Jo sillä hetkellä ymmärrän, että mikään teksti, kuva tai video ei anna oikeutta tälle 3 100 katsojan pauhulle. Tämä pitäisi vain kokea itse.
Absoluuttinen vertailu muihin yli 30 vuoden aikana näkemiini jääkiekko-otteluihin on turhaa, koska tämä ottelu pelataan pikkuhallissa. Joka tapauksessa Wellblechpalastin tunnelma sijoittuu kiekko-otteluiden kärkipään muistoihini.
Ei niin paljon hyvää, etteikö vähän jotain huonoakin
CHL-ottelu Eisbären–Mountfield ei ollut pelkkää tunnelmoinnin juhlaa.
Kolmannen erän puolivälissä Mountfield-fanipaitainen toimittaja(!) halusi ilmeisen viattomasti siirtyä Eisbären-päätyyn kuvaamaan kotijoukkueen kannattajia. Tästäpä riemu puhkesi: Eisbären-kannattajat raivostuivat.
Vaikka fanitoimittaja siirrettiinkin takaisin omiensa joukkoon, oli vastakkainasettelu alkanut. Mountfieldin kannattajapääty oli valmiina vastaamaan saksalaisten uhitteluun.
Paikalla ollut rynnäkköpoliisiarmeija sai nyt tekemistä. Kypäräpäiset poliisit reunustivat tšekkikannattajat ja ottivat uhkaavan tilanteen haltuun.
Muutamat poliisirivistön vieressä olleet vieraskannattajat pukivat varoen päälleen security-kylttisiä paitoja ja yrittivät soluttautua järjestyksenvalvojiksi. Tämä ei kuitenkaan poliisijoukkoa hämännyt, vaan feikkijärjestysmiehetkin pidettiin sulun sisällä.
Aggressiivinen virinä jatkui hallin pihalle asti, jossa poliisisuoja petti jo paikka paikoin. Isommalta katastrofilta kuitenkin vältyttiin.
"CHL-pelit vanhassa hallissamme on osa brändiämme"
Eisbären Berlinin markkinointi- ja viestintäjohtaja Tina Schröder näkee paljon myönteistä siinä, että seura pelaa CHL:ää myös Wellblechpalastissa.
Tällä kaudella se pelasi kaikki CHL-kotiottelunsa siellä.
– Jos haluaa maksimoida Eisbären Berlinin kaltaisen seuran brändiä, on hyvinkin syytä järjestää ottelutapahtumia vanhassa hallissamme. Se on aina meidän kotimme ja joukkue harjoitteleekin siellä säännöllisesti, Schröder linjaa.
– Toki yksi ongelma oli Mercedez-Benz Arenan siirtyneet konsertit, jotka osuivat CHL-kotiotteluidemme kanssa päällekkäin.
CHL-ottelut vetävät Keski-Euroopassa mukavasti väkeä, mutta aivan yleisömagneetti CHL ei sielläkään aina ole. Ei ainakaan Berliinissä, jossa uudella areenalla on peräti 14 200 ottelulippua myytävänä.
Saksan liigassa seuran tämän kauden kotiotteluiden yleisökeskiarvo on 10 536.
– Osalle kannattajakunnastamme on vaikea kommunikoida CHL:n merkitystä. Osa faneista on nimittäin kiinnostunut vain Saksan liigan otteluista.
Eisbären ei pelaa vanhassa hallissaan siksi, ettei seura pitäisi CHL:ää tärkeänä.
– Pikemminkin CHL on upea väylä päästä kilpailemaan Euroopan eri maiden seurojen kanssa, erityisesti suomalaisten ja ruotsalaisten kanssa.
– Halusimme myös ulkomaisille joukkueille loppuunmyydyt katsomot ja fantastisen tunnelman, joten siksi pelasimme CHL-kotiottelumme vanhassa hallissa.
Yksikantaan voidaankin todeta, että Eisbärenin aito Wellblechpalast täyttää roolinsa tunnelmanluojana ja seuran juurien kunnioittajana erinomaisesti.