Urallaan 491 NHL-ottelua pelannut sekä MM- ja olympiakultaa voittanut Leo Komarov poikkeaa mielipiteellään. Paljon maailmaa nähneelle Komaroville CHL on lämmittelyä ennen varsinaista sarjakautta.
– Tämähän on vain minun mielipiteeni. Onhan tässä omat panoksensa, mutta eihän tätä voi jalkapallon Mestarien liigaan verrata. Minulle tämä on hyvää treeniä ja tapa päästä vauhtiin.
– Totta kai joillekin seuroille tämä on iso asia, että pääsee kilpailemaan näihin peleihin ja varmasti Luleållakin on tavoitteena voittaa. Meidän pääfokuksemme on kuitenkin SHL-kaudessa, Komarov sanoo.
CHL:ssä ruotsalaisjoukkue on napannut kirkkaimman pokaalin kuusi kertaa kahdeksasta. Voisi siis luulla, että selkeä suosikin asema innostaisi ruotsalaisjoukkueiden pelaajia ja faneja. Asia ei kuitenkaan tunnu olevan niin.
Komarovin ajatuksille löytyy tukea Luulajan faneilta.
– Kun SHL-kausi alkaa, tämä halli on täynnä, mutta nyt täällä on todella tyhjää. Tämä on monen mielestä B-tason turnaus. Varsinkin nyt, kun ruotsalaiset joukkueet ovat hallinneet CHL:ää, on mielenkiinto laskenut. Tarvitaan haastajia muista maista, kertoo CHL-ottelua katsomaan tullut Luulaja-fani.
Luulajan kotiottelu Jukureita vastaan keräsi Coop Arenan lehtereille 3 755 katsojaa, mikä ei korvakuulolta vaikuta pieneltä määrältä.
Lukema ei kuitenkaan pärjää vertailussa SHL:n kanssa. Luulajan kauden avausottelu HV71:tä vastaan, jonka Komarov asetti joukkueen ensisijaiseksi päämääräksi, keräsi 6 150 katsojaa. Tuolloin halli oli siis täysi.
"Nämä ovat kovempia pelejä kuin Liiga-pelit"
Ei löydy montaa ihmistä, jotka olisivat osanneet ennustaa Jukureiden sijoittuvan runkosarjassa toiselle sijalle. Vaikka pudotuspeleissä matka ei vienyt pitkälle, sai joukkue palkinnoksi hyvästä runkosarjasijoituksestaan paikan CHL:ään.
Jukurien alkulohkossa pelaavat ruotsalainen Luulaja, tanskalainen Aalborg Pirates sekä tšekkiläinen Sparta Praha.
Jukurien viime kesän vahvistukselta Miikka Pitkäseltä löytyy aiempaa CHL-kokemusta kolmelta eri kaudelta. Pitkänen koki jo tuolloin CHL:n olleen merkityksellinen, mutta paljastaa, etteivät kaikki ajatelleet samoin.
– KalPa-kausina kokeneemmat pelaajat olivat vähän sitä mieltä, että reissaaminen ei oikein kiinnosta. Itse olin silloin nuori ja innokas, ja todellakin koin, että CHL on hieno juttu.
– Sitä mieltä olen edelleen. Mielestäni on hienoa, että pääsemme kiertämään Euroopassa huippujoukkueiden vieraana, Pitkänen toteaa.
Vaikka ensimmäiset CHL-pelit sijoittuvat niin kutsutulle harjoituskaudelle, kokee Pitkänen todellisen kauden alkavan nimenomaan CHL-otteluista. Ainoa merkki harjoituskaudesta on se, että harjoitukset ovat vaativampia. Muuten arki muistuttaa jo normaalia.
– Nämä ovat kovempia pelejä kuin Liiga-pelit. CHL on Jukurien organisaatiolle, pelaajille ja kaikille iso juttu. Etenkin se on sitä nyt, kun olemme ensimmäistä kertaa mukana, Pitkänen sanoo.
– KalPan kanssa kun selviydyimme alkulohkovaiheesta eteenpäin, alkoi peli muistuttaa intensiteetiltään oman sarjan pudotuspelejä. Alkukauden CHL-kokemus auttoi joukkuetta sitten Liiga-kaudella, kun pääsimme heti hyvään vauhtiin.
Jalkapallon vanavedessä
CHL on jääkiekon versio jalkapallon Mestarien liigasta. Turnauksen ensimmäistä versiota pelattiin ensimmäisen kerran kaudella 2008–09, ja nykymuotoisena sitä on pelattu kaudesta 2014–2015 lähtien. CHL:ssä pelaa 32 joukkuetta 13 eri sarjasta.
Ruotsin SHL:stä ja Sveitsin NL:stä osallistuu turnaukseen kustakin maasta viisi joukkuetta, Liigasta ja Saksan DEL:istä neljä sekä Itävallan ja Tšekin sarjoista kolme joukkuetta.
Niin sanotuista haastajasarjoista osallistuvat edellisen kauden mestarijoukkueet. Haastajasarjoja ovat Ison-Britannian, Ranskan, Slovakian, Puolan, Norjan ja Tanskan pääsarjatasot. Lisäksi sarjaan pääsee edeltävän Continental Cupin voittaja.
CHL on herättänyt keskustelua Suomessa koko sen olemassaolon ajan, eikä se nauti tavoittelemastaan arvostuksesta. Turnaus kokoaa yhteen Euroopan kärkijoukkueet, mutta silti siihen suhtaudutaan kuin harjoituspeleihin.
Mistä kiinnostuksen puute johtuu?
Miksi CHL ei vedä yleisöä Suomessa yhtä paljon kuin kotimaan sarjapelit, vaikka paperilta katsottuna ne tarjoavat laadukasta, erilaista ja ennen kaikkea mielenkiintoista jääkiekkoa?
– Veikkaan, että alkamisaika on yksi syy tähän. Jos nämä pelit alkaisivat vasta kauden alettua, voisi koko kauden mitassa tilanne olla toinen, pohtii Jukurien kapteeni Juhamatti Aaltonen.
Frans Tuohimaa toteaa Aaltosen tavoin, että alkamisaika ei ole paras mahdollinen.
– Onkohan kyse sitten siitä, että kannattajat eivät ole vielä ostaneet ajatusta siitä, että näissä peleissä pelataan tosissaan, Tuohimaa miettii.
– Suomessa ei myöskään välttämättä toimi, että sunnuntai on pelipäivä ja matsit alkavat verrattain myöhään.
"joukkueet vain käyvät ulkomailla, ja itse mennään katsomaan pelejä vasta sitten, kun Liiga alkaa."
Apuvalmentaja Toni Lydman analysoi aihetta laajemmin ja näkee asian olevan monen syyn summa.
– Suomessa ainakin olen huomannut, että nyt seurataan NHL:ää enemmän kuin silloin, kun minä olen sitä pelannut. Se syö huomiota, Lydman pohtii.
– Tuntuu, että Suomessa CHL-pelit ovat vähän kaukaisia. Tuntuu, että ajattelutapa on sellainen, että joukkueet vain käyvät ulkomailla, ja itse mennään katsomaan pelejä vasta sitten, kun Liiga alkaa. Vähän sellaista asennetta ollut havaittavissa.
Lydman on kuitenkin vakuuttunut CHL:n pelillisestä tasosta ja hän toivoo, että kiinnostus nousisi.
– Tässä on oikeasti aika hyviä pelaajia ja joukkueita vastassa. Pelit ovat varmasti viihdyttäviä ja olisi kiva, jos tästä tulisi sellainen isompi juttu myös kiekkofaneille.
Kymmenien tuhansien tappiot
Keskustelu heikoista katsojamääristä ja pelaajien mielenkiinnon puutteesta on ollut aktiivinen koko CHL:n elinkaaren ajan. Sivurooliin keskustelusta on jäänyt turnauksen tuomat taloudelliset haitat ja edut.
Turnauksen voittajajoukkue saa palkintorahaa yhteensä 500 000 euroa, kun yhteen lasketaan voittorahat (330 000) sekä muut rahapalkinnot, joita jaetaan aina joukkueen päästessä eteenpäin turnauksessa. Pääpotin saa vain yksi joukkue, ja muille jaettavat summat eivät kata turnauksesta aiheutuvia kuluja.
Jukurien toimitusjohtaja Antti Laakso kertoo rehellisesti, mitä CHL on vaatinut joukkueelta niin rahallisesti kuin työmäärällisestikin.
– CHL:ään osallistuminen ja kaikki siihen liittyvä järjestely on yhdelle Liigan pienimmistä toimistoista aika kova ponnistus, Laakso paljastaa.
– Onhan tämä pelaamalla ansaittu paikka turnauksessa. Siinä mielessä olemme iloisia, että saadaan osallistua.
Suurin kuluerä tulee matkustamisesta. Jukureiden vieraspelimatka Luulajan kautta Aalborgiin sujui tilauslentokoneella, jollaisella ei ihan jokaiseen Liiga-vierasotteluun matkusteta. Lisäksi Jukurien alkulohkoon sisältyy ottelu Prahassa, jonne luonnollisesti pitää myös lentää. Matkustuskuluja kertyy joukkueelle kuusinumeroinen summa.
– Varmaan pyöritään jossain 180 000 euron pinnassa ja se on aika paljon rahaa. CHL antaa alkulohkovaiheesta kaikille osallistujille 65 000 euroa, ja jos alkulohkosta pääsee jatkoon, CHL maksaa siitä eteenpäin käytännössä matkakulut.
– Saammehan me toki ottelutapahtumien lippu- ja ravintolatulot. Sanoisin silti, että tulemme jäämään tästä alkulohkovaiheesta muutama kymmenen tuhatta tappiolle. Tarkkoja lukuja en vielä tiedä, mutta plussalle me emme tästä jää, arvioi Laakso.
Rahapuoli ei kuitenkaan paina niin paljoa, että joukkueet kieltäytyisivät paikasta CHL:ssä. Kyse on palkinnosta, joka on oman pelin kautta ansaittu. Vaikka muut turnaukseen päässeet Liiga-joukkueet operoivat isommilla budjeteilla, uskoo Laakso niiden painivan samojen haasteiden kanssa.
– Me olemme itse päässeet tähän, ja olemme itse osallistuneet. Ei siis auta kuin pelata sääntöjen mukaan. Onhan tämä todella hieno lisä meidän kauteemme, Laakso vakuuttaa.
Vaikka lohkojoukkueet valitaan arpomalla, toivoo Laakso edes hieman joustoa matkustamisen suhteen.
– Matkustamisen kannalta meille arvotut alkulohkojoukkueet olivat lähes pahin mahdollinen vaihtoehto. Olisi hienoa, jos CHL pystyisi jotenkin optimoimaan matkustamista.
Asenne muuttunut
Hyökkääjä Pitkänen näkee CHL:n vaikutukset hyvin positiivisina.
– Onhan se meille etu, että saamme jo tässä vaiheessa pelata pelejä, joissa on panosta. Kopissamme kaikki ovat innolla mukana, ja tämä on hieno mahdollisuus hitsautua joukkueen kanssa yhteen, päästä eri maihin pelaamaan ja haastaa itseään. Varmasti pelaisin näitä pelejä joka vuosi, jos siihen olisi mahdollisuus.
"Ennemminhän näitä pelejä pelaa kuin kiertää Suomen maakunnissa pelaamassa niitä samoja vanhoja joukkueita vastaan"
Aaltonen on samoilla linjoilla Pitkäsen kanssa, vaikka hän aluksi suhtautuikin kevyesti CHL:ään. 24 CHL-ottelun jälkeen ääni kellossa on erilainen.
– Täytyy sanoa, että arvotukseni tätä kohtaan on kasvanut, ja uskon, että sama on tapahtunut myös muilla. Aiemmin selkeästi ajattelin nämä harjoituspeleinä, kun omat sarjat eivät olleet vielätähän aikaan alkaneet, Aaltonen taustoittaa.
– Ennemminhän näitä pelejä pelaa kuin kiertää Suomen maakunnissa pelaamassa niitä samoja vanhoja joukkueita vastaan. Nämä ovat hienoja pelejä ja tuovat arkeen muutosta. Siksi olisikin hienoa päästä jatkoon.
Aaltonen arvostaa CHL:ssä sitä, kuinka erilaisia pelit ovat verrattuna oman sarjan peleihin. Enää ei ainoastaan lämmitellä, vaan joukkue hakee oikeasti menestystä turnauksessa.
– Itse koen nämä sarjapeleinä. Eivät nämä ole enää pelkkiä harjoituspelejä. Me haluamme menestyä ja pärjätä. Se on hyvä oman tason mittari, kun pääsee pelaamaan Euroopan huippujoukkueita vastaan.
KHL:stä Liigaan palannut sekä MM- ja olympiakultaa voittanut Tuohimaa on samoilla linjoilla joukkuetovereidensa kanssa. Ennen tätä syksyä Tuohimaa on aloittanut kahdessa CHL-ottelussa SaiPassa kaudella 2016–2017.
– Eivät nämä tosiaan harjoituspelejä enää ole. Asenne on muuttunut siitä, kun viimeksi olen pelannut CHL:ssä. Turnauksen alkuaikoina nämä otettiin treenipeleinä, mutta nyt jokaiseen peliin lähdetään tosissaan ja ensisijaisesti voittamaan.
Lydman toteaa CHL:n olevan hauska idea.
– CHL tarjoaa pelaajille kovia pelejä ja hyviä kokemuksia päästä pelaamaan eri maiden huippuseuroja vastaan. On varmasti mukavampaa pelata täällä kuin tahkoa harjoituspelejä niitä samoja vanhoja Liiga-seuroja vastaan, Lydman avaa.
Lydman nostaa esille CHL:n pelilliset erot. Eri jääkiekkokulttuurien kohtaaminen tarkoittaa myös sitä, että pelit ja vastustajat haastavat pelaajat sekä valmennuksen aivan uudella tavalla.
– Liigassa joukkueilla on eroista huolimatta paljon yhteneväisiä piirteitä, mutta CHL:ssä on värikästä pelistä toiseen. Kun katsoo videoita vastustajasta, täytyy usein todeta, että ei voida tehdä yhtään sitä, mitä tehtiin viime pelissä.
CHL auttaa tanskalaista kiekkoa
Aalborg Pirates on hallitseva Tanskan mestari, ja kotijoukkueen otteita Jukureita vastaan kerääntyi katsomaan 1 589 katsojaa. Pienessä kiekkomaassa suhtautuminen CHL:ään poikkeaa suomalaisesta ja ruotsalaisesta mielenmaisemasta.
Julian Jakobsen on Piratesin kapteeni, ja hänellä on tanskalaispelaajaksi paljon kokemusta kansainvälisiltä kentiltä. Piratesin kapteeni suhtautuu turnaukseen optimistisesti ja näkee sen hyödyttävän tanskalaista jääkiekkokulttuuria.
– Me olemme pieni kansa. Meille CHL on todella hauskaa, ja se on yksi tapa viedä tanskalaista jääkiekkoa eteenpäin. Meille nämä pelit ovat kuin mitkä tahansa muut runkosarjapelit, ehkä jopa enemmänkin. Me haluamme kilpailla, oppia ja totta kai yrittää voittaa pelejä. Voisin pelata näitä pelejä aina, jos voisin, Jakobsen taustoittaa.
Tanskalaiset ovat tehneet aktiivisesti töitä saadakseen katsojat ymmärtämään, mikä CHL on ja mitä se pelillisesti tarjoaa.
"ihmiset eivät vielä aivan ymmärrä, kuinka laadukkaita pelaajia meillä on vastassa"
– Yritämme viestiä niin mediassa kuin muuallakin kannattajillemme, että nämä ovat isoja pelejä ja vastassa on hyviä pelaajia. Luulen, että ihmiset eivät vielä aivan ymmärrä sitä. Jääkiekko on vielä niin pieni laji Tanskassa.
– Ensimmäisessä pelissä meillä oli yli 2 000 katsojaa ja toisessa 1 500. Se on kuitenkin hyvä merkki.
Ottelun erätauolla haastatellut joukkueen kannattajat ovat samaa mieltä Jakobsenin kanssa. Voittoa ei odoteta, mutta tuntemattomat joukkueet kiinnostavat.
– Meille CHL tarjoaa mahdollisuuden nähdä muita eurooppalaisia seuroja. Nämä ovat ihan kivoja otteluja, mutta oma sarjamme on se tärkein. Erityisesti ottelut paikallisvihollistamme vastaan ovat merkittäviä, yksi tanskalaisfaneista summaa.
Eivät tanskalaisfanit väärässä ole. Kauden ensimmäisessä paikallisottelussa Aalborgin kotihalliin kerääntyi 4 369 katsojaa. Pirates voitti paikallisvihollisensa Frederikshavn White Hawksin luvuin 4–2.
Minne matka, CHL?
CHL on ristiriitojen kehto, ja se jarruttaa turnauksen kehitystä.
CHL tarjoaa joukkueille mahdollisuuden pelata sellaisia joukkueita ja kulttuureja vastaan, joita ei omassa sarjassa tule vastaan. Tämä tekee otteluista tavalliseen verrattuna erilaisia, ja pelin sisältö on vaihtelevampaa. CHL on suomalaisjoukkueille ennen kaikkea tapa laittaa joukkueen taso testiin eurooppalaisia huippuja vastaan.
Aloitetaan rahasta. CHL ei tunnu kestävältä konseptilta, jos vuosi toisensa perään seurat itse joutuvat maksumiehiksi. Turnauksen voittanut sekä finaaliottelun hävinnyt joukkue jäävät varmasti taloudellisesti pinnalle, jos oletetaan, että matkustaminen on ollut taloudellisesti kestävää.
Finaalijoukkueiden jälkeen jää jäljelle vielä 30 joukkuetta, jotka painivat samojen haasteiden kanssa kuin Jukurit.
Suoraan ei pidä silti rynnätä syyttämään katto-organisaatiota, sillä täytyy muistaa, että se ei ota ottelutapahtumista itsellensä mitään. Eli rahoitusmenetelmän taustalla on ajatus siitä, että seurat saisivat ottelutuloilla rahoitettua ainakin sen osan, jota palkintorahat eivät korvaa.
Rahoitusmenetelmien lisäksi katseet kääntyvät toiseen ongelmaan eli yleisökatoon. Haastattelujen perusteella suurin syy, miksi katsojat eivät saavu hallille, on asenne. Suhtautuminen turnaukseen vaihtelee maittain, ja siksi keskitymme erityisesti suomalaiseen näkökulmaan.
Ajatus lämmittelystä ja toissijaisesta turnauksesta on saattanut saada alkunsa jo silloin, kun turnausta ensimmäisen kerran pelattiin. Uusi ja erilainen konsepti ei onnistunut löytämään asemaa, jossa katsojat ja pelaajat olisivat sen heti omaksuneet. Menneisyyden haamut ole minnekään täysin poistuneet.
Turnaus ei näy, maistu tai haise mediassa, ja siksi se ei onnistu saavuttamaan suuria yleisöjä viestinnällään.
CHL:n on vielä taisteltava asemastaan eurooppalaisen jääkiekkokansan sydämessä.
Kuitenkin vain ensimmäiset neljä CHL-peliä pelataan ennen kauden alkua. Mikseivät ottelut kerää yleisöä sen jälkeenkään?
Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. Jos ensimmäinen ajatus CHL:stä on kasa harjoituspelejä tai muuten vain epämääräinen, ei suhtautuminen muutu päinvastaiseksi, vaikka oma kotimaan sarja alkaakin.
CHL:llä on kaikesta huolimatta oikea suunta. Alkuaikojen asennekuopasta on päästy kapuamaan ylemmäs, ja vaikuttaa siltä, että turnauksen merkitys on matkalla sinne, minne sen toivotaankin menevän.
Trendi on oikea, mutta onko kehitys tarpeeksi nopeaa? Kuinka kauan pelaajat jaksavat innostua, jos katsojien mielestä turnauksella ei ole väliä? Haluavatko joukkueet vuodesta toiseen tehdä taloudellista tappiota?
CHL:llä on vielä taisteltavaa asemastaan eurooppalaisen jääkiekkokansan sydämessä.