Jatkoajan uudessa juttusarjassa taustoitetaan viimeistä sopimuskauttaan pelaavien tulevia sopimusneuvotteluja ja otetaan kantaa siihen, onko seuran kannattavaa käyttää palkkakulujaan kyseiseen pelaajaan.
NHL-toimittaja Juha Oinonen otti käsittelyyn St. Louis Bluesin tulokkaana Stanley Cupin torjuneen Jordan Binningtonin.
Mitä Binnington on tuonut joukkueeseen ja mitä häneltä odotetaan jatkossa?
Binnington nousi kesken kauden tulokkaana torjuntavastuuseen ja pelasi hämmentävän varmasti. Huikea kausi päättyikin lopulta Stanley Cup -juhliin. Parhaan tulokkaan Calder Trophy -äänestyksessä hän tuli toiseksi. Ennen tulokaskautta 25-vuotiaalle torjujalle oli kertynyt vain yksi NHL-peli.
Maalivahtipeli on ollut Bluesin heikkous viime kausina. Jake Allen ei ole pystynyt torjumaan ykkösmaalivahdilta odotettavalla tasolla – jakaessaan torjuntavastuuta Brian Elliottin kanssa kausina 2014–16 oli suoritus parempaa.
Binnington nousi ryminällä Bluesin ykköstorjujaksi ja NHL:n maalivahtieliittiin. Samaa nuorelta kanadalaiselta odotetaan jatkossakin, ja pienellä palkalla torjuvan maalivahdin palkkaan on ilman muuta tulossa iso korotus.
Onko muita isoja sopimuksia tiedossa lähiaikoina? Miten Binningtonin tilanne suhteutuu seuran sopimusrakenteeseen?
Binningtonin jälkeen kriittisin tehtävä sopimus on runkopuolustaja Joel Edmundsonin. Myös moni alempien ketjujen hyökkääjä sekä loukkaantumisista kärsinyt taituri Robby Fabbri ovat ilman sopimusta. Vuoden kuluttua on kuitenkin luvassa tärkeämmät neuvottelut, kun kapteeni Alex Pietrangelo ja kärkisentteri Brayden Schenn jäävät rajoittamattomiksi vapaiksi agenteiksi.
Bluesilla on Allen kiinnitettynä vielä kahdeksi kaudeksi yli neljän miljoonan dollarin sopimuksella. Päättyneellä kaudella kalleimmat maalivahtikaksikot kuluttivat yhteensä noin yhdeksän miljoonaa dollaria. Binnington on ennakkoasetelmissa ensi kauden ykkösmaalivahti, minkä pitäisi näkyä myös palkassa.
Yli kymmenen miljoonan dollarin käyttäminen kahteen maalivahtiin olisi kuitenkin todella riskialtis liike. Bluesin palkkakatossa tilaa on tällä hetkellä noin 18 miljoonaa dollaria, ja tuleviinkin palkkaneuvotteluihin on syytä jättää pelivaraa. Varsinkin kun alustavien tietojen mukaan palkkakaton nousu ensi kaudelle olisi aiempaa maltillisempaa.
Todennäköisesti Blues kuitenkin pitää Allenin kakkosmaalivahtina, sillä vaihtoarvoakaan epävarmalla torjujalla ei juuri ole.
Miten Binningtonin tilanne vertautuu muihin NHL-pelaajiin?
Athletic-toimittaja Pierre LeBrunin mukaan Binningtonin tilanteelle ei ole vertailukohteita. Carolina Hurricanesissa tulokaskaudellaan Stanley Cupin ja Conn Smythe Trophyn voittanut Cam Ward lienee lähin vastaava esimerkki, mutta hän pelasi tuolloin tulokassopimuksensa toista kautta. Yleinen palkkataso on myös muuttunut reilun kymmenen vuoden aikana.
Tuoreempana esimerkkinä LeBrunkin mainitsee Andrew Hammondin, joka pelasi mainiosti kaudella 2014–15, jolloin myös hänen sopimuksensa oli päättymässä. Tulokassopimukseen tuli maltillinen korotus, mutta Hammondin suoritustaso laski nopeasti ja dramaattisesti. Binningtonin saavutuksiin Hammond ei Ottawa Senatorsissa tai Colorado Avalanchessa kuitenkaan yltänyt.
Jatkoajan tuomio
Bluesilla on pitkästä aikaa tasonsa osoittanut ykkösmaalivahti, joka vieläpä torjui joukkueen seurahistorian ensimmäiseen Stanley Cupiin. Näytöt ovat vakuuttavat mutta vähäiset – 33 runkosarja- ja 26 pudotuspeliottelua. Lyhyitä tähdenlentoja NHL-historia tuntee liiankin kanssa.
Binningtonin kanssa samana vuonna varatuista maalivahdeista vain Anaheim Ducksin John Gibson on kiistaton ykkösmaalivahti – ja yksi NHL:n parhaista maalivahdeista. Gibson pelasi jo tulokassopimuksensa viimeisellä kaudella kovalla tasolla ja hankki lisää näyttöjä kolmen vuoden siltasopimuksella.
Ensi kaudella voimaan astuva kahdeksanvuotinen sopimus tekee Gibsonista yhden NHL:n parhaiten palkatuista maalivahdeista.
Houkuttelevaa olisi tarjota Stanley Cup -sankarille vastaavaa sopimusta, mutta Blues-johdossa on nyt syytä pitää maltti mukana. Edmonton Oilersin tehtyä Mikko Koskisen kanssa kolmen vuoden ja yhteensä 13,5 miljoonan dollarin sopimuksen 29 NHL-pelin perusteella harkintakykyä huudettiin läpi kiekkomaailman.
Koskinen ei toki ole torjunut Stanley Cupia, mutta ei toisaalta myöskään Binnington kokonaista NHL-kautta. Binningtonilla on sopimusneuvotteluissa sellainen valtti hallussaan, että hän voi viedä sopimuksensa välimieskäsittelyyn. Kiistatilanteessa Bluesin olisi kannattavampaa joustaa palkkavaatimuksen suhteen ja yrittää pitää sopimus lyhyenä.
Seuran kannalta optimaalisin sopimus olisi kestoltaan korkeintaan kolme vuotta ja vuosiansioltaan 4−5 miljoonaa dollaria.
