Huhtikuu 2012, Lahti. JYP on juuri voittanut seurahistoriansa toisen mestaruuden SM-Liigassa. Pitkäjänteinen työ omalla tyylillä on tuonut esimerkkiseuran maineen.
Juniorituotanto puskee pelaajia, vetovoima on kunnossa, olosuhteet kehittävät pelaajia ja resurssit ovat kilpailukykyiset.
Helmikuu 2018, Växjö, Ruotsi. JYP on edennyt tavoitteidensa mukaisesti pitkälle CHL:ssä. Finaalissa vastaan asettuu suursuosikki Växjö Lakers Etelä-Ruotsista. JYP voittaa CHL-mestaruuden 2–0-lukemin tiukan puolustustaistelun päätteeksi.
Eväät ovat herkulliset, kohti kevättä 2018. Joukkue on saanut voittamisentunnetta ja nälkää kohti pudotuspelejä.
Huhtikuu 2018, Jyväskylä. Kaksi kuukautta myöhemmin monessa asiassa ollaan viisaampia. JYP on jäänyt kotoisessa Liigassa ilman välieräpaikkaa ensimmäisen kerran sitten kevään 2014. Tämän seurauksena päävalmentajana Marko Virtanen on maksanut hintaa menettämällä työpaikkansa. Virtanen oli saanut suuren kritiikin keskellä jatkosopimuksen vasta edeltävänä syksynä.
Maaliskuu 2019, Jyväskylä. Vajaan vuoden aikana Virtanen ei ollut ainoa laivasta lähtenyt, vaan matkalla hänelle seuraa tekivät seuraajansa Lauri Merikivi, urheilutoimenjohtaja Jukka Holtari sekä toimitusjohtaja Aku Vallenius.
Organisaation tuulisuus heijastui myös kaukaloon. JYP jäi ilman puolivälieräpaikkaa ensimmäisen kerran sitten kevään 2008. Tällä hetkellä ilmassa leijuu entistä suurempia kysymysmerkkejä. Seuraavaan kauteen valmistautumisen pitäisi olla alkamaisillaan, mutta kaukalon ulkopuolelta lähes kaikki avainpaikat ovat täyttämättä.
Seitsemän vuoden takaisesta kultaisesta nelikosta junioripolku, vetovoima, olosuhteet ja resurssit on varmasti jäljellä vain viimeinen. Esimerkkiseuran maine on matkalla kolhiintunut ja taloudelliset tuloksetkin ovat olleet heikkoja. Menestyksentavoittelun jatkamiseen on edelleen edellytykset, vaikkakin taloudellisten riskien kostautuminen on nostanut huolia toiminnan tulevaisuudesta.
Takamatkalle jäätiin jo viime vuosina...
Marko Virtanen tuotiin JYPin päävalmentajaksi vuonna 2013. Virtanen oli ajava JYPin kohti modernimpaa jääkiekkoa, jotta seura pysyisi Liigan kehityksen mukana. Modernimman jääkiekon oli tarkoitus tarkoittaa kiekollisuuden kasvamista ja ajokoiramaisuuden vähenemistä.
"Omaleimaisuus toki pysyi, mutta tulokset nähtiin joka kevään pudotuspeleissä."
Fyysisyyden väheneminen ei uponnut kannattajiin. Kun tulostakaan ei tullut, kritiikkiä riitti.
Virtasesta tuli loppujen lopuksi JYPin Liiga-historian pitkäaikaisin valmentaja. Meriiteiksi tuli European Trophyn ja CHL:n mestaruudet, vuosilta 2013 ja 2018. Liigan puolelta palkintokaappiin kertyi kaksi pronssimitalia.
Vaikka tulos oli ainakin kohtalaista, alkuperäinen päämäärä ei toteutunut. Joka kaudella JYP halusi kasvattaa kiekollisuuden määrää, mutta kevään lähestyessä tapahtui aina paluu enemmän tai vähemmän kohti vanhaa. Kuuluisaa traktorikiekkoa.
Puheet aktiivisemmasta jääkiekosta alkoivat lisääntyä, mutta käytännössä JYP jumahti vanhakantaiseksi seuraksi. Omaleimaisuus toki pysyi, mutta tulokset nähtiin joka kevään pudotuspeleissä. Kovista satsauksista huolimatta finaalipaikat jäivät haaveeksi.
Miksi pelillisesti kävi noin? Tiettävästi asiaan liittyi paljon pelaajilta tullutta painetta. Modernisoitumisen hyötyjä ei saatu myytyä kaikille avainpelaajille. Siksi lumipallo vyöryi ramppiin, jossa se palasi aina entisille sijoilleen.
Pelillinen takamatka alkoi kasvaa.
Pelaajilla on jo pitkään ollut merkittävä sananvalta JYPissä. Voimakkaaseen pelaajalähtöisyyteen liittyy omat hyötynsä ja riskinsä. Positiivisena esimerkkinä JYPin mestaruus vuonna 2012, johon JYP pääsi vahvasti pelaajalähtöisesti. Joukkuetta on sisältäpäin kuvattu uskomattoman yhtenäiseksi. Erilaiset persoonat, värikkäät ja värittömämmät, kasvoivat yhdeksi perheeksi.
Kaudella 2018–2019 pelillinen takamatka iskeytyi rajusti kaikkien silmille.
Organisaatiopuolella avainhenkilöksi tiedetyn suurimman yksityisen omistajan Jukka Seppäsen etäisyys joukkueeseen on kasvanut, samalla työnlaatu on laskenut. Seppänen on sittemmin tehnyt täsmäiskuja palauttaakseen JYPiä takaisin radalle, mutta nämä esiintulot ovat olleet laastareita avohaavaan.
Seppäsen huomio on viimeiset vuodet ollut voimakkaasti Hippos2020-projektissa, jolla halutaan taata Jyväskylän ja JYPin kilpailukyky ja huippuosaajan asema sekä Suomessa että Euroopassa.
..Eikä se lyhentynyt tänä vuonna
Tämän kauden valmistelut alkoivat ilman päävalmentajaa, kunnes toukokuussa pestiin nimettiin Merikivi. Merikiven kiivettävä vuori oli valtava syntyneen takamatkan vuoksi. Myös auktoriteetti kokeneiden konkareiden edessä oli helppo kyseenalaistaa.
Viestien mukaan päävalmentajan auktoriteettia ei ostettu missään vaiheessa.
Mukavoituminen alkoi heijastua kaikkeen tekemiseen kaukalossa ja sen ulkopuolella. Samaan aikaan myös fysiikkaharjoittelua oli uudistettu, jotta liikkuvuus paranisi. Epäonnistumiset fysiikkapuolella näkyivät pitkin kautta. Kuntopohja rakoili ja jänne katkeili usein ottelujen edetessä.
Auktoriteettiongelmista huolimatta tulostakin alkoi tulla. Joulu–tammikuun vaihteessa JYP napsi päänahkoja hyvään tahtiin, mutta Merikiven aika tuli päätökseensä tammikuun puolivälissä. Koppi kaipasi pomoa, joten ikoninen JYP-ruoskija Risto Dufva palasi taloon. Kuriositeettina; Dufvan tullessa taloon JYP oli 20 ottelun kuntopuntarissa viidentenä.
Rehtoriksi itseään kutsunut Dufva tuli, mutta tutut ongelmat jatkuivat. Pelaajalähtöisyys oli vaihtunut täysin päinvastaiseen suuntaan. Toimintamallit muuttuivat monella eri sektorilla. Esimerkiksi kanssakäymisessä rakentavuus alkoi kadota. Virheiden kitkemisestä tuli ainoa tavoite.
Tämä näkyi suoraan myös kokoonpanopuolella. JYPin sisäisen pistepörssin neljäs (David Tomasek), viides (Robert Rooba) ja seitsemäs (Julius Nättinen) istuivat toistuvasti viltissä. Myös kesken kauden joukkueeseen palannut puolustaja Jake Newton seurasi useita otteluja pelaavan kokoonpanon ulkopuolelta. Vaikka mukana oli monia Dufvalle tuttuja pelaajia, joukkuetta ei ollut rakennettu hänelle. Pudotuspeleissä kärkipelaajien anti jäi liian kapeaksi. Siis juuri heidän osalta, joiden vastuuta Dufva oli kaventanut.
Väistämättömästi tulee mieleen selvä syy ja seuraus. Kiekolliset pelaajat ovat tottuneet siihen, että tuloksen ohella myös virheitä tulee. Kun päävalmentaja vaihtuu ja virheitä ei sallita, miten itseluottamus voi olla korkealla?
Itseluottamuksen rakoilu ja pienenevä rooli johti myös turhautumisiin. Kyteneet ja näkyneet ongelmat olivat osana pukukopin tunnelmaa.
On väistämätöntä, että pelaajaomistajien Juha-Pekka Hytösen ja Jarkko Immosen mukanaolo tuo tietynlaista eriarvoisuutta ja hierarkisuutta joukkueeseen. Todennäköisesti lähes jokaisesta joukkueesta löytyy yksilöitä, jotka eivät ole tyytyväisiä asemaansa, mutta tämä ei saa vaikuttaa joukkueen tekemiseen.
"Uuden päävalmentajan tulee löytyä pikimmiten. Huhumylly pestin ympärillä käy ylikierroksilla."
Entä mitä roolia näyttelevät sikariportaan toistuvat vierailut JYPin kopissa? Pukuhuoneenhan pitäisi olla jääkiekkojoukkueelle pyhä oma paikka. Jatkoajan tietojen mukaan sikariportaasta on usein käyty muistuttamassa peliesitysten aiheuttamista häpeän tunteista. Siis esimiehet ovat huomautelleet päin kasvoja, että alaisten suoritukset hävettävät.
Tässä kohtaa on syytä muistuttaa kauden lähtökohdista. Merikiven ja hänen valmennusryhmänsä johdolla haluttiin luoda yhtenäinen ilmapiiri, jossa virheet hyväksytään ja niistä opitaan. Hiljalleen siirryttiin siihen, että niistä opitaan istumalla katsomossa.
Jos opitaan.
Mitä seuraavaksi?
Voinee sanoa, että JYPin nopea putoaminen pudotuspeleistä oli pitkässä juoksussa hyvä asia. Valmistautumisaikaa tulevaan tuli viikkoja enemmän. Uuden päävalmentajan tulee löytyä pikimmiten. Huhumylly pestin ympärillä käy ylikierroksilla. Tulee siihen sitten joku tutuista hahmoista kuten Jyrki Aho tai Dufva tai raikkaampi tekijä kuten Pekka Tirkkonen tai Tuomas Tuokkola, sekä haasteet että odotukset ovat mittavat. Ja sitten on löydettävä vielä taitava urheilutoimenjohtaja ja toimitusjohtaja.
Näihin posteihin myös uuden veren löytäminen on paikallaan. Uusia ideoita kaivataan. Myös tuntemus aiemmista vahvuuksista ja virheistä olisi eduksi.
Ennen kaikkea JYPin tulee löytää selvää linjakkuutta toimintaansa. Viimeiseen vuoteen on mahtunut runsaasti pomppimista polulta toiselle, mitä kautta muiden etumatka on kasvanut.
Linjakkuuden tärkeys korostuu myös sinä hetkenä, kun Seppäsen ja JYPin yhteinen taival tulee päätökseen. JYPin nousun suurena arkkitehtina pidetty Seppänen on tehdyt hidasta vetäytymistä pois JYPistä, ja jonain päivänä Seppäsen korjausliikkeitä ei enää tule. Se aika voi tulla piankin.
Resurssien käyttämistä JYPin tulee pohtia tarkasti. JYPin pelaajabudjetti oli jälleen kilpailukykyinen, mutta rekrytoinnit avainpaikoille eivät olleet kunnossa. Vaikka taloudelliset riskit urheilun kustannuksella ovat Liigassa arkipäivää, JYPillä ei ole varaa vastaavanlaisiin toistuviin. Myös tämä kausi on painumassa taloudellisesti useita satoja tuhansia euroja miinuksen puolelle.
Vahvoja yhteistyökumppaneita toki on, mutta esimerkiksi Lukon ja TPS:n kaltaisia pohjattomia kassoja Keski-Suomessa ei ole.
Tämänkin vuoksi JYPin on löydettävä oma kilpailuvalttinsa uudelleen. Kilpailukykyisestä pelaajabudjetista huolimatta varaa kilpahuutoon ei ole. Vahva kilpailuvaltti voisi olla uusi Hippos Areena, joka takaisi huippuolosuhteet lajin harjoittamiseen ja seuran kehittämiseen.
JYP onnistui tällä kaudella ajamaan kaksi junioria, Roni Allénin ja Samuli Ratisen, vakituisesti Liiga-joukkueeseen sisään. Myös Joonas Viinikainen, Matias Mustonen, Olli-Petteri Viinikainen ja Anttoni Honka antoivat lupaavia merkkejä tulevasta.
Tästä huolimatta junioripolun eheyttämisen tulee olla prioriteettilistalla korkealla. Kuilu Liiga- ja juniorijoukkueiden välillä on ollut suuri. Urheilutoimenjohtajan puutteen ja Mikko Viitasen junioripäällikön pestistä irtisanoutumisen johdosta kuilu on vain kasvanut.
Vt. urheilutoimenjohtaja Antti Turusen johdolla junioripolun rakennus on jo aloitettu uusiksi, mutta työtä vaaditaan edelleen. Nuorten SM-sarjassa ja B-nuorissa JYP jäi ilman puolivälieräpaikkaa, mutta sitä nuoremmissa ikäluokissa potentiaalia riittää, mistä kertoo myös menestyneimmän seuran asema tuoreimmalla Pohjola-leirillä.
Näiden juniorien menettämiseen hurrikaanipaidoilla ei ole varaa.