Entä jos Liigan pudotuspelit olisi pelattu? − "Kärppien maksimaalinen taso niin korkea, ettei Lukko olisi pystynyt siihen vastaamaan"

LIIGA / Artikkeli
Kärpät olisi ollut suurin suosikki voittamaan tämän kauden mestaruuden.
Kuva © Jarno Hietanen
Kanada-malja jää tänä keväänä jakamatta ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Kanadan suomalaissiirtolaiset lahjoittivat kiertopalkinnon Suomen jääkiekkoliitolle vuonna 1950. Mutta kenen huomiin suomalaisen urheilun himoituin pysti olisi päätynyt, jos Liiga olisi pelattu normaalisti loppuun?

Jatkoajan toimittajat Jere Korkalainen ja Riku Isokoski ovat käsitelleet tänä keväänä kahdessa aiemmassa artikkelissa sitä, kuinka Liigan peruuntuneissa pudotuspeleissä olisi mahdollisesti käynyt. Ensimmäiset ennakot löydät tästä ja finaaliparin ratkonnan tästä.

Arviot ovat nyt tulleet päätökseensä, sillä on aika jakaa mitalit.

Arvioidemme perusteella Liigan loppuotteluihin olisivat tänä keväänä selviytyneet kolmatta vuotta perättäin Oulun Kärpät sekä 32 vuoden tauon jälkeen Rauman Lukko. Aloitetaan kuitenkin lyhyesti pronssiottelusta, jossa olisivat meidän mielestämme kohdanneet Ilves ja HPK.

Riku Isokoski: Yksittäisessä ottelussa kaikki on mahdollista ja pronssiottelun luonne on aina arvoitus. Ilveksen ja HPK:n tapauksessa pronssiottelu olisi pelattu Tampereella, mikä olisi kallistanut vaakakupin vahvasti tupsukorvien puolelle.

Jere KorkalainenUseinhan pronssiottelussa on kyse siitä, millainen panos ja arvo ottelulle on luotu joukkueen sisällä. Molemmille joukkueille olisi ollut tarjolla otteluun ekstralatausta, sillä Antti Pennanen olisi luotsannut Kerhon vielä yhteen otteluun, kun taas Ilveksellä olisi ollut mahdollisuus ensimmäiseen mitaliin sitten kevään 2001.

Yksittäisessä ottelussa henki voi voittaa materian, tai tässä tapauksessa valmennuksellisen etulyöntiaseman. Tampereen keltavihreä puoli olisi hyvästellyt useat avainpelaajansa pronssijuhlissa.

Ilveksen mitalittoman putken päättyminen olisi ollut lähellä.
Kuva © Jarno Hietanen

Finaalisarja Kärpät–Lukko

Jere Korkalainen: Heti alkuun täytyy sanoa, että kahteen kierrokseen kiivaita pudotuspelikamppailuita olisi varmasti mahtunut yhden jos toisenlaisia sattumuksia niin pelikieltojen kuin loukkaantumisten muodossa. Kaikki loukkaantumiset eivät välttämättä olisi näkyneet poissaoloina, mutta heikentyneenä suorituskykynä, kuten esimerkiksi oululaisten Jussi Jokisen kohdalla oli asianlaita viime keväänä.

Tämä kuitenkin nostaa kokoonpanon syvyyden merkitystä ja tällä saralla näen hienoisen edun Kärppien puolella. Lukon kokoonpano olisi kuitenkin ollut hieman selvemmin roolitettu, mikä selkeyttää joukkueen pelaamista. 

Kärppien pelaamista niin tässä runkosarjassa kuin kahtena edellisenä keväänä on kuvastanut tietynlainen sekavuus ja aaltoilevuus, eikä peli-identiteetti ole ollut täysin selkeä. Olisiko tästä tullut yksi iso ongelmakohta?

Näkisinkin niin, että Lukon suorittaminen olisi todennäköisemmin ollut tasalaatuisempaa, mutta Kärppien maksimaalinen taso niin korkea, ettei Lukko olisi pystynyt siihen vastaamaan. Pekka Virran ryhmä on määrätietoisesti kehittänyt Lukon peliä koko valmennusprojektin ajan ja askeleita on otettu melko selvällä päämäärällä, niin yksilöitä kuin joukkuetta kehittäen.

En kuitenkaan saa päästäni raumalaisten maalivahtikaksikkoon kohdistuvia epävarmuustekijöitä. Olisiko Oskari Setäsen ja Lassi Lehtisen paineensietokyky ollut sillä tasolla, että ultimaattisessa paikassa taso olisi kestänyt vaihdosta, erästä ja ottelusta toiseen?

Vaikka myös toisella puolella on kokematon maalivahtitandemi, rutinoitut Kärpät-runko on tottunut sietämään myös vaikeita hetkiä, joita pitkä pudotuspelikevät tuo väkisinkin mukanaan. Samanlainen rutiini on Lukon puolella vähissä. Nämä olisivat olleet isoimmat syyt, jotka olisivat kääntäneet mestaruuden papereissani Kärpille. 

Mikko Manner olisi ollut pudotuspeleissä tiukan paikan edessä.
Kuva © Niko Niinivirta

Riku Isokoski: Lähden perkaamaan tätä kuvitteellista finaalisarjaa valmentajien osalta. Mikko Manner olisi ollut tänä keväänä tilanteessa, jossa vain mestaruus olisi turvannut työpaikan Oulussa myös ensi kaudelle. Paineet olisivat jo sitä myöten olleet selvästi Kärpille epäedullisia.

Myös viime kevään pettymykseen päättynyt finaalisarja olisi kummitellut Kärppien mielissä. Mestaruus olisi ollut lähes pakko napata tällä kertaa. Virta olisi puolestaan taitavana mediapelaajana luonut Lukolle täydellisen altavastaaja-aseman, minkä lisäksi myös tuomarit olisivat saaneet osansa Virran verbaliikasta Mannerin samaan aikaan kehuessa vastustajaa todella laadukkaaksi.

Mutta ilman paineita eivät olisi sinikeltaiset repolaiset jääneet, sillä menestystä on odotettu Raumalla ikuisuus ja nyt suuri palkinto olisi ollut hyvin lähellä. Hieman epäilen, että raumalaisten itse luomat paineet olisivat kostautuneet – ennen kaikkea maalivahtipelaamisen osalta.

Kärpissä sen sijaan kokemusta mestaruuksien voittamisesta olisi löytynyt sylimitalla. Yksi erottava tekijä viime kevään joukkueeseen olisi nyt ollut Mika Pyörälä, joka ei viime vuoden pudotuspeleissä pystynyt pelaamaan. Pyörälä olisi omalla panoksellaan ja esimerkillään ollut äärimmäisen tärkeä palanen tämän vuoden mestaruusjahdissa.

Mielenkiintoinen aspekti tässä ottelusarjassa olisi ollut kotiedun merkitys. Kärppien esitykset kotikentällä jättivät selviä kysymysmerkkejä runkosarjassa, mutta Raksila on tunnetusti ollut vuosien ajan inhottava pelipaikka pudotuspeleissä vieraille. Uskoisin, että myös tänä keväänä Kärpät olisi ollut kotonaan lujaa tekoa, minkä ansiosta finaalisarjakin olisi kääntynyt lopulta heille ja Poika olisi palannut pohjoiseen kahden vuoden tauon jälkeen.

Arvioidemme perusteella Liigan tämän kauden loppusijoitukset olisivat olleet seuraavat:

1. Kärpät
2. Lukko
3. Ilves
4. HPK
5. Tappara
6. KooKoo
7. HIFK
8. JYP
9. Ässät
10. KalPa
11. TPS
12. SaiPa
13. Jukurit
14. Pelicans
15. Sport

» Lähetä palautetta toimitukselle