Entä jos Liigan pudotuspelit olisi pelattu? − 1988 ja nyt taas: Rauman kettu löysi finaalikolon

LIIGA / Artikkeli
Justin Danforth olisi johtanut Lukon finaaleihin.
Liigan pudotuspelien spekulatiivinen läpikäynti jatkuu. Finaaleissa olisi nähty Kärpät ja 32 vuoden tauon jälkeen finaaleihin palannut Lukko.

Jatkoajan toimittajat Riku Isokoski ja Jere Korkalainen kertoivat viime viikolla näkemyksensä siitä, ketkä olisivat pelanneet Liigan välierissä. Puolivälierissä menestyksekkäästi kiekkoilivat Kärpät, Lukko, Ilves sekä HPK. Näin ollen kesäloma alkoi Tapparalla, KooKoolla, HIFK:lla ja JYPillä.

Näillä sijoituksilla välieriin pareiksi muodostui Kärpät–HPK ja Lukko–Ilves. Loppuotteluparin ratkaisu alkaa nyt.

Kärpät–HPK

Jere Korkalainen: Runkosarjassa kohtaamiset menivät 5−1 Kärpille, joten se olisi tuonut pientä henkistä ennakkosuosikin asemaa. On kuitenkin huomioitava, että valtaosa kohtaamisista oli ennen HPK:n huimaa loppukiriä, joka nosti hämeenlinnalaiset jopa lähelle suoraa puolivälieräpaikkaa.

Joukkueet pelasivat runkosarjan lopulla merkillisen tasapäisesti. Viimeisen kuukauden aikana molemmat pelasivat 12 ottelua, joista joukkueet keräsivät 2,08 pistettä ottelua kohden. Kärpät oli joukkueista enemmän maaleja tehnyt, mutta HPK päästi vähemmän ja oli erikoistilanteissa terävämpi.

Tämä korostaisi ennestään tasaisia asetelmia sarjaan, vaikka näenkin Kärpillä pienen edun.

Riku Isokoski: Olisiko salama voinut osua toisena vuonna perättäin Hämeenlinnaan? Viime keväänä HPK näytti miten Kärppien ylivoimaiselta tuntunut marssi kohti mestaruutta pysäytettiin. Tänä keväänä fakta olisi kuitenkin ollut se, että HPK olisi varsinkin kärkipelaajiensa osalta ollut heikompi kuin vuosi sitten. Emil Larmin ja Teemu Turusen korvaaminen oli odotetusti liian vaikea tehtävä.

Kärppiäkään ei voi oikein sanoa paremmaksi kuin vuosi sitten, mutta ero siihen olisi ollut pienempi kuin Kerholla. Oululaiset saivat paljon kritiikkiä osittain aiheestakin runkosarjan lopulla, mutta pudotuspeleissä heidän suurena apunaan olisi ollut helpompi väylä kohti finaalia.

Cody Kunyk olisi ollut paljon vartijana molemmissa päädyissä.
Kuva © Jari Mäki-Kuutti

Korkalainen: Itse en täysin allekirjoita näkemystäsi siitä, että Kärpät olisi paperilla heikompi kuin viime vuonna. Alakerran poistujat on korvattu lähes yksi yhteen, ja hyökkäys on mielestäni parempi ainakin paperilla. Rasmus Kuparin ja Aleksi Heponiemen pelilliset puutteet iskivät viime keväänä silmille ja puolikuntoiset Jussi Jokinen ja Oskar Osala olivat hädintuskin vahvistuksia.

Eri asia on se, kuinka hyvin materiaalista olisi saatu revittyä irti. Puskevan oululaisryhmän hyökkäykset ohjautuivat runkosarjan lopulla liian usein kulmiin, kun vastustajat oppivat puolustamaan kriittiset osa-alueet pois. Tässä HPK:n puolustamisen laatu ja maltti olisikin toden teolla laitettu testiin.

Puolustamiseen liittyen on oleellista palata nostamaasi maalivahtipeliin. Siinä näen viime vuotta selvästi isomman edun Kärpillä, mikä olisi isona tekijänä kääntänyt sarjan oululaisille.

Isokoski: Niin se vain on, ettei HPK:sta olisi ollut kellistämään Kärppiä toisena keväänä putkeen. Lopullinen sinetti tälle olisi ollut hämeenlinnalaisten pienempi vimma saavuttaa jotain suurta kuin vuosi takaperin. Kärpät ei olisi antanut vahingon toistua, ja se olisi matkannut finaaleihin voitoin 4–2.

Korkalainen: Olisiko Antti Pennasella ollut riittävät ässät hihassa yllättämään Mikko Manner toisena vuonna peräkkäin? En usko, että tällä saralla HPK olisi saanut niin suurta etua, että sillä olisi kurottu kiinni Kärppien kotiedun ja maalivahtipelin tuoma etu.

Kärpät marssii finaaleihin pitkän sarjan jälkeen. Sarjan loppupuolella lyhyemmän puolivälierän tuoma etu näkyy Kärppien pelissä tuoreutena. 4−2.

Lukko–Ilves

Riku Isokoski: Tässä otteluparissa voitot menivät runkosarjassa Lukolle 3–1, ja todennäköisesti myös pudotuspeleissä tämän suuntaiset lukemat eivät olisi olleet kaukaa haettuja. Tässä parissa olisi ollut muutamia mielenkiintoisia taistelupareja, kuten nuoret maalivahdit Lassi Lehtinen ja Lukáš Dostál sekä tehohyökkääjät Justin Danforth ja Eemeli Suomi.

Jere Korkalainen: Maalivahtiedun olisin tosiaan nähnyt Ilveksellä. Jos mietitään legendaarista asetelmaa, jossa pitäisi valita maalivahti sarjan katkaisevaan seitsemänteen otteluun, Dostál olisi korkealla listallani. Lukkoon toki liittyy pieniä kysymysmerkkejä, kumpi olisi ollut aloittava maalivahti: Raumalla tandemi on tasaisempi, vaikkei Eetu Mäkiniemikään itseään ulos ole pelannut.

Tästä huolimatta näen itsekin Lukon sarjan suosikkina. Jos Dostál olisi lähellä valintaa seiskapelin maalivahdiksi, Danforth olisi melko ehdoton valinta ykkössentteriksi. Danforth on Liigan paras pelaaja, joka hurjan pistetahtinsa lisäksi pelaa alivoimaa ja hoitaa kokonaisvaltaisen pelin äärimmäisen tunnollisesti.

Suurimman eron näen valmennuspuolella ja pelin jalkauttamisessa kaukaloon. Pekka Virran joukkue olisi iskenyt tylysti virheisiin, joita Jouko Myrrän tupsukorvat olisivat eittämättä tehneet. Kurinalaisuus on seikka, joka on selvästi paremmalla tolalla Lukossa kuin Ilveksessä.

Olisiko Jouko Myrrän johtamalla valmennustiimillä ollut aseita vastata vastaleirin temppuihin?
Kuva © Arno Hämäläinen https://www.instagram.com/hockeygrapher/

Isokoski: Lukon kohdalla Danforthin loukkaantuminen olisi mahdollisesti horjuttanut koko joukkuetta kohtalokkaasti, mutta oletamme nyt tilanteen ilman tällaisia spekulaatioita. Siispä Ilveksen kantilta hyvin olennainen asia olisi ollut, miten se olisi pysäyttänyt Danforthin. Näen, ettei Ilveksen eväät tähän tehtävään olisi aivan riittäneet, sillä sen puolustus oli melko virhealtis.

Saavutustarpeiltaan vastakkain olisi ollut kaksi hyvin nälkäistä ryhmää, sillä yhteenlaskettuna näiden seurojen fanit ovat odottaneet mestaruutta 92 vuotta. Lukolla on viime vuosilta huonoja muistoja pudotuspeleistä Tampereelta, mutta raumalaisten onneksi joukkue olisi nyt vaihtunut sinioranssista viherkeltaiseen.

Korkalainen: Ja tällä värivaihdolla Hakametsän haamut olisi ollut hyvä karistaa. Joukkueen vire on ollut niin vakuuttava, etten vain näe Ilveksen pystyneen kaatamaan hyvin organisoitua joukkuetta neljä kertaa seitsemästä.

Danforthin kanssa samoihin olettamiin menee se, että edellisen sarjan lopulla Lukko on saanut täyden puolustuskaluston käyttöön, minkä merkitystä ei voi väheksyä. David Němeček on helppo nähdä yhdeksi elintärkeäksi lukoksi raumalaisten alakerrassa. Liekö hän olisi myös hiipinyt vastaleirin ihon alle.

Lukko olisi vienyt 4−1.

Isokoski: Ei vastaväitteitä.

Näiden perusteluiden myötä tämän kevään loppuotteluparina olisi nähty Kärpät–Lukko, jonka pariin iskeydymme ensi viikolla.

» Lähetä palautetta toimitukselle