Brad Lambert on vakuuttava talentti.

Ennennäkemätön käsityödata perkaa Suomen NHL-lupauksia – HIFK:sta lähtenyt Brad Lambert ja Tapparan Kasper Simontaival ovat nuorten liigan timantit

Artikkeli
Jatkoajan toimittaja Lassi Alanen seurasi Nuorten SM-liigan kauden sormi pulssilla. Hän loi analytiikan, joka todentaa uudella tavalla suomalaisten NHL-lupausten tehokkuutta ja kiekkovarmuutta.

Nuorten SM-liiga on suomalaisen jääkiekon keskeisin juniorisarja. Siellä pelaavista pelaajista tiedetään jo paljon heidän potentiaalistaan ja otteet Nuorten SM-liigassa näyttävät vahvasti suuntaa uran jatkolle. Osa on menossa vahvasti kohti NHL:ää, osa pyrkii kehittymään kohti mahdollisuutta Pohjois-Amerikassa, osa tavoittelee paikkaa Liigasta.

Jatkoajan toimittaja Lassi Alanen on tilastoinut Nuorten SM-liigan mielenkiintoisimpia pelaajia läpi kauden ja koonnut julkisesti ennennäkemättömän aineiston, joka kertoo yksityiskohtaista tietoa pelaajien suoriutumisesta pelin eri osa-alueilla. Projektin tarkoituksena on ollut tukea pelaajatarkkailuun liittyvää perinteistä otteluiden katsomista konkreettisilla numeroilla. Tämä yhdistelmä tuottaa parhaan lopputuloksen verrattuna pelkään ottelujen katsomiseen tai vain tilastojen tuijottamiseen. 

Projektissa tilastoituja seikkoja ovat laukaisuyritykset, laukaisuyrityksiin johtaneet syötöt, puolustus- sekä hyökkäyssiniviivan ylitykset sekä joukkueiden laukaisuyritykset pelaajan ollessa jäällä. Kaikki tilastot on kerätty tasaviisikoin.

Projekti sisältää tällä hetkellä 25 pelaajaa 13:sta eri Nuorten SM-liigan joukkueesta. Jokaiselta pelaajalta on tilastoitu vähintään seitsemän ottelua. Suurin otoskoko on 17 ottelua. Yhteensä tilastoituja otteluita on Nuorten SM-liigan osalta 232. Lisäksi projektiin on tilastoitu muutamia Liigassa ja Mestiksessä pelanneita varausikäisiä pelaajia, joskin tässä artikkelissa käsitellään vain Nuorten SM-liigan tilastoja.

Hyökkääjät Ottelut Puolustajat Ottelut
Brad Lambert (HIFK) 17 Joni Jurmo (Jokerit) 17
Kasper Simontaival (Tappara) 15 Samuel Knazko (TPS) 12
Veeti Miettinen (Kiekko-Espoo) 11 Eemil Viro (TPS) 11
Juuso Mäenpää (Jokerit) 10 Rami Määttä (Ässät) 10
Aatu Räty (Kärpät) 10 Matias Rajaniemi (Pelicans) 10
Mikael Pyyhtiä (TPS) 8 Tomi Niku (JYP) 10
Oskari Luoto (Tappara) 8 Atte Lehikoinen (KalPa) 10
Samu Tuomaala (Kärpät) 8 Karri Aho (Ilves) 8
Samu Salminen (Jokerit) 8 Arttu Paaso (Kärpät) 7
Jesper Tarkiainen (Jokerit) 7
Petteri Puhakka (Kärpät) 7
Veeti Korkalainen (KooKoo) 7
Leo Ring (Lukko) 7
Viljami Marjala (Kärpät) 7
Jeremi Tammela (KalPa) 7

Sekä laukaisuyritykset että laukauksiin johtaneet syötöt on eroteltu kolmeen eri kategoriaan riippuen laukausten sijainnista. Vaaralliseksi tai keskivaaralliseksi luokitellut laukaukset ovat merkitty maalipaikoiksi. Laukaukseen johtaneeksi syötöksi lasketaan syötöt, joita seuraa laukaus viimeistään noin kolmen sekunnin jälkeen. 

Myös siniviivojen ylitykset on jaettu kolmeen kategoriaan: hallittuihin ylityksiin, hallitsemattomiin ylityksiin ja epäonnistuneisiin ylityksiin. Hallituissa ylityksissä pelaaja ylittää siniviivan joko kuljettamalla tai syöttämällä. Hallitsemattomiksi yrityksiksi lasketaan esimerkiksi kiekon purkaminen lasin kautta ulos niin, että kiekko pysyy joukkueen hallinnassa tai vastaavasti päätykiekon heittäminen niin, että oman joukkueen pelaaja ehtii siihen ensimmäisenä. 

Myös epäonnistuneet yritykset voidaan jakaa hallittuihin ja hallitsemattomiin ylityksiin riippuen siitä, yritetäänkö siniviiva ylittää kuljettamalla tai syöttämällä vai heittämällä kiekko päätyyn tai purkamalla hallitsemattomasti. Puolustusalueen siniviivan ylityksissä lasketaan vain ne, joissa vastustajan pelaaja on ollut noin muutaman mailan mitan päässä syöttävästä tai kuljettavasta pelaajasta.

Superlupaus Brad Lambert erottuu syöttelijänä

Alla olevassa visualisaatiossa x-akselilla on laukaisuyritysten määrä, kun taas y-akselilla on laukaukseen johtaneiden syöttöjen määrä tilastoitujen hyökkääjien osalta. Molemmat lukemat ovat suhteutettu peliaikaan.

Kuva © Lassi Alanen

Projektin hanakin laukoja on Kärpät-hyökkääjä Samu Tuomaala Kiekko-Espoota viime kaudella edustaneen Veeti Miettisen lukeman ollessa toiseksi korkein. Selkeästi eniten laukauksiin johtaneita syöttöjä on antanut HIFK:n paidassa viime kaudella pelannut Brad Lambert, joka siirtyi ensi kaudeksi JYPin riveihin. 

Kasper Simontaival, Aatu Räty, Petteri Puhakka ja Viljami Marjala ovat pelaajia, joiden sekä laukausten että laukauksiin johtaneiden syöttöjen määrä on keskimääräistä korkeampi.

Puolustajien osalta eniten laukonut pelaaja on KalPan Atte Lehikoinen, kun taas eniten laukauksiin johtaneita syöttöjä on antanut Ässien Rami Määttä.

Kuva © Lassi Alanen

Jokereiden paidassa pelannut ja JYPiin ensi kaudeksi siirtynyt Joni Jurmo ja TPS:ää edustanut Samuel Knazko ovat pelaajia, jotka ovat sekä laukoneet että antaneet laukauksiin johtaneita syöttöjä keskimääräistä enemmän.

Kun katsotaan laukausten ja laukauksiin johtaneiden syöttöjen sijaan maalipaikkoja ja maalipaikkaan johtaneita syöttöjä hyökkääjien osalta, Simontaival nousee esiin pelaajana, joka on molemmissa kategorioissa hyvin lähellä kärkeä, mikä kertoo hänen monipuolisuudestaan hyökkäyspäässä.

Kuva © Lassi Alanen

Miettinen ja Simontaival ovat kärjessä henkilökohtaisten maalipaikkojen määrässä lähes identtisillä lukemilla. Mäenpään maalipaikkoihin johtaneiden syöttöjen määrä on niukasti projektin korkein ennen Simontaivalta. Tappara-hyökkääjä erottuukin selkeästi projektin monipuolisimpana hyökkäyspään uhkana, joka luo itselleen sekä ketjukavereilleen maalipaikkoja erittäin kovalla tahdilla. 

Selkeästi eniten laukauksiin johtaneita syöttöjä antanut Lambert on maalipaikkoihin johtaneiden syöttöjen määrässä vasta sijalla viisi. Tämä kertoo siitä, että suurin osa Lambertin syöttämistä laukauksista on lähtenyt vähemmän vaarallisista paikoista kuten siniviivalta. Samoin eniten laukauksia kirjauttanut Tuomaala on päässyt maalipaikoille jopa keskimääräistä hyökkääjää harvemmin.

Puolustajien osalta maalipaikkojen luomisen osalta nousevat esiin erityisesti Knazko ja JYP-puolustaja Tomi Niku. Lisäksi Pelicansin takalinjoilla luutinut Matias Rajaniemi näyttäytyy tässä visualisaatiossa huomattavasti paremmin kuin pelkkiä laukauksia kuvanneessa.

Kuva © Lassi Alanen

Puolustajat ylipäätään pääsevät hyökkääjiä harvemmin laukomaan tasaviisikoin varsinaisilta maalintekosektoreilta, joten satunnaisuuden vaikutus rajalliseen otoskokoon on isompi.

Kiekkokontrolli hyökkäyslähdöissä

Nykypäivän puolustajien yksi tärkeimmistä – kenties jopa kaikista tärkein – tehtävistä on kiekon liikuttaminen pois puolustusalueelta. Sitä on tilastoitu kontrolloitujen siniviivan ylitysten muodossa. Alla olevassa visualisaatiossa x-akselilla on kontrolloitujen puolustussiniviivan ylitysten määrä ja y-akselilla onnistuneiden kontrolloitujen yritysten prosentuaalinen määrä kaikista ylitysyrityksistä.

Kuva © Lassi Alanen

Visualisaatiossa suuri osa puolustajista jakautuu selkeästi kahteen kategoriaan: niihin, jotka yrittävät liikuttaa kiekkoa pois puolustusalueelta erittäin usein ja niihin, jotka ovat enemmän opportunistisia eivätkä välttämättä yritä ylityksiä niin usein, mutta heidän onnistumisprosenttinsa on parempi. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluvat esimerkiksi Jurmo, Knazko, Niku ja valtaosan kaudesta TPS:n paidassa Liigaa pelannut Eemil Viro, kun taas toiseen Määttä ja Kärpät-puolustaja Arttu Paaso.

Kun tarkkaillaan vastaavaa visualisaatiota hyökkääjien ja kontrolloitujen hyökkäyssiniviivan ylitysten osalta, esiin nousevat erityisesti Kärpät-hyökkääjät Räty ja Tuomaala. Keskimääräistä enemmän ylityksiä ovat luoneet myös Lambert, Mäenpää, Puhakka ja Simontaival.

Kuva © Lassi Alanen

Hyökkääjien kohdalla jakaantumista kahteen joukkoon ei näytä tapahtuvan, vaan keskimääräistä useammin hyökkäyssiniviivan ylittävät pelaajat ovat myös tehokkaita ylitysten suhteen. Vähemmän kontrolloituja ylityksiä luoneet hyökkääjät joutuvat pelaamaan kiekkoa syvään useammin, mikä laskee kontrolloitujen ylitysten prosenttiosuutta kaikista ylityksistä.

Yksi hypoteesi tähän on se, että puolustajilla on useammin mahdollisuus esimerkiksi pelata siirtokiekko toiselle puolustajalle purkuyrityksen sijaan, kun taas hyökkääjät joutuvat valitsemaan usein päätykiekon, jos mahdollisuutta tai kykyjä kontrolloituun ylitykseen ei ole. Toki myös hyökkääjät voivat syöttää kiekon esimerkiksi toiseen laitaan tai palauttaa alas puolustajalle, mutta keskialueella vastustajien paine tekee tästä usein vaikeampaa.

Alla olevassa visualisaatiossa x-akselilla on joukkueen luomat laukaisuyritykset ja y-akselilla vastustajien luomat laukaisuyritykset käännettynä pelaajan ollessa jäällä. Oikealla ylhäällä ovat siis pelaajat, joiden ollessa jäällä pelaajan oma joukkue pääsee laukomaan paljon ja vastustajat vähän. Hyökkääjiä ja puolustajia ei ole edellisistä visualisaatioista poiketen eroteltu.

Kuva © Lassi Alanen

Kesän 2021 varaustilaisuuden kärkinimeksi povattu Räty on silmätestin perusteella hyvä sekä hyökkäys- että puolustussuuntaan, mitä yllä oleva visualisaatio myös tukee. Lambert ja Marjala ovat pelaajia, joiden ollessa jäällä heidän joukkueensa pääsevät laukomaan paljon, kun taas Määttä on esimerkki pelaajasta, jonka ollessa jäällä vastustajajoukkueella on vaikeuksia päästä laukomaan.

Ässien Rami Määttä esimerkki piilevästä timantista

Kuten arvata saattaa, yllä olevissa visualisaatioissa parhaiten näyttäytyivät pelaajat, jotka olivat myös silmämääräisesti sarjan parhaimmistoa ja potentiaalisia korkeitakin NHL-varauksia. Hyökkääjistä Kasper Simontaival, Veeti Miettinen ja Juuso Mäenpää sekä puolustajista Joni Jurmo ja Samuel Knazko ovat kaikki vähintään todennäköisiä varauksia tämän kesän varaustilaisuudessa, ja heidän vahvuudet tulevat hyvin esiin myös tämän projektin kautta.

Samalla tämän tyyppinen tilastointi voi myös nostaa esiin pelaajia, jotka eivät juuri kerää otsikoita, mutta näyttäytyvät datan perusteella erittäinkin lupaavilta. Ensi kesänä varattavissa olevista pelaajista tällaisena nimenä voisi nostaa esiin Rami Määtän, joka näyttäytyy yllä olevissa visualisaatiossa monissa kohtaa paremmin kuin monet korkeamman profiilin pelaajat.

Projektissa on tilastoitu vain yksittäisiä pelaajia eikä kokonaisia joukkueita muutamasta syystä. NHL:n varaustilaisuuden kannalta relevanttien pelaajien määrä Nuorten SM-liigassa rajoittuu muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikissa joukkueissa muutamaan pelaajaan. Kaikki pelaajat eivät siis ole yhtä kiinnostavia. Lisäksi yksittäisten pelaajien tilastointi on huomattavasti nopeampaa kokonaisiin joukkueisiin verrattuna, mikä mahdollistaa isomman otoskoon keräämisen niistä pelaajista, jotka ovat erityisen kiinnostavia.

Tämänkaltaisissa tilastoissa kokonaisten joukkueiden tilastoiminen olisi erityisen hyödyllistä, sillä ketjukavereilla on suuri vaikutus esimerkiksi siihen, kuinka paljon oma joukkue ja vastustajan joukkue pääsevät laukomaan. Tämä pätee myös muihin yllä mainittuihin tilastoihin, joskin hieman vähemmän. Ei ole sattumaa, että niin moni Kärpät-pelaaja on yllä olevassa visualisaatiossa parhaalla neljänneksellä.

Tilastoitavat ottelut on valikoitu melko satunnaisesti, joskin joukkueiden tasoerot silmällä pitäen. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että tilastoiduissa otteluissa joukkueet ovat tasoltaan suhteellisen tasaiset. Esimerkiksi Nuorten SM-liigan kärkijoukkueita edustavien pelaajien tilastoidut ottelut ovat olleet pääasiassa muita kärkijoukkueita vastaan.

Tämän projektin parannuskohtia ensi kaudeksi voisivat olla muun muassa laukausten ja maalipaikkojen korvaaminen maaliodottamalla. Esimerkiksi puolustajien kohdalla osa laukauksista saattaa lähteä aivan siniviivan tuntumasta ja osa melko läheltäkin vaarallisia sektoreita, mutta silti nämä niputetaan samaan kategoriaan tässä projektissa.

Uusia tilastoitavia asioita on loputtomasti, mutta esimerkiksi keskialueen puolustaminen, kaksinkamppailujen voittaminen eri alueilla, siniviivan ylitysten tarkempi paikantaminen (ylittääkö pelaaja siniviivan keskeltä vai laidalta), pelaajan kiekonhallinta-ajan kellottaminen ja syöttöjen onnistumisprosentti eri alueilla voisivat olla mahdollisia lisäyksiä.

» Lähetä palautetta toimitukselle