Viimeksi maaliskuun kolmantena viikonloppuna koronaa mediahuijaukseksi parjaavan Instagram-päivityksen jakaneen Dominik Hrachovinan toiminta ylitti laajalti uutiskynnyksen suomalaisessa urheilumediassa. Monien asiaa kommentoineiden kiekkoihmisten mielestä tämä laajempi huomio tapahtui "vihdoin", sillä ristiriitaiset päivitykset ovat jatkuneet jo pidempään.
Hrachovinalle ärähdettiin syyspuolella myös hänen kotimaassaan Tšekissä, missä ylimielinen ja kieltävä suhtautuminen koronarajoituksiin sai monet pinnat kireälle.
Samaa on tapahtunut myös Tampereella. Hrachovinan toimintaa ja kyseenalaisia päivityksiä ei ole joukkueen kannattajien ja sponsorien keskuudessa nielty suosiolla − luonnollisesti toki mielipiteet ovat jakautuneet, eikä heikosti sujuneiden pelien merkitystä voi tunnepitoisen lajin seurannassa täysin sulkea pois.
Julkisia päivityksiä jakaessaan pelaajat tulevat julki esikuvina ja seurojen työntekijöinä.
Seuran reaktiota on odotettu pitkään. Maanantaina sanansa sanoivat sekä seuran edustajat että Liigan edustajat − sanoutuen selkeästi irti Hrachovinan toiminnasta sosiaalisessa mediassa.
Miksi seura reagoi vasta nyt?
Syyt tähän asti kestäneelle hiljaisuudelle ovat parillakin tapaa luonnolliset. Suomalaisessa yhteiskunnassa ilmaisunvapaus on suuri, ja siitä halutaan pitää kiinni myös liigaseuroissa. Samaan aikaan aihe on tietysti kiusallinen, eikä politiikkaa ja yhteiskunnallisesti suuria tunteita herättäviä aiheita haluta seuroissa kovin herkästi kommentoida. Vaaraksi kun koetaan sekin, että koko seuran yleisöä selvästi pienemmälle joukolle näkyneiden päivitysten merkitystä suurennetaan itse.
Julkisia päivityksiä jakaessaan pelaajat tulevat kuitenkin julki seurojen työntekijöinä − perinteisessä ajattelussa myös esikuvina. Tässä saavutaankin olennaiseen kokonaisuuteen Hrachovinan kohdalla.
Asian käsittelyssä ei ole ainoana tai ensimmäisenä kulmana olennaista miettiä, mitä seura, Liiga tai sosiaalisessa mediassa päivystävät suurennuslasit häneltä sallivat. Seuran, kannattajien sekä koko yhteisön täytyy arvioida myös sitä, miten Hrachovina itse roolinsa hoitaa. Toimiiko hän seuransa ja sarjansa asettamissa raameissa − sitoutumalla seuransa toimintaan ja arvoihin?
Liiga on koronataistelussa puolensa valinnut. Sen viestinnässä sekä valmistautumisessa on ollut omat kompurointinsa, mutta tahtoa koronan nujertamiseen ei ole puuttunut. Kenellekään ei ole epäselvää, etteivätkö Liiga ja seurat olisi ryhtyneet vimmaiseen taisteluun koronavirusta vastaan. Tässä Hrachovina asettaa suksensa ristiin edustamiensa tahojen kanssa.
Ristiriita ei ole seuran ainoa. Tapparan pelaajista myös Ben Blood on jakanut sosiaalisessa mediassa esimerkiksi 5G-verkkoja koskevaa disinformaatiota sekä rokotevastaisia päivityksiä.
Kun mietitään pelaajien toiminnan kyseenalaisuutta, voisi rinnastukseksi miettiä urheilijan suhdetta alkoholiin. Alkoholia hehkuttava päivitys peliä edeltävänä päivänä olisi helposti samalla tavoin negatiivista julkisuutta. Sillä läträäminen uhkaisi puolestaan pelikuntoa.
Useat Hrachovinan jakamat uutiset sisältävät disinformaatiota, eivät mielipiteitä
Hrachovinan toimintaa kokonaisuutena arvioidessa on mietittävä sitä, mitä hänen päivityksensä todella sisältävät. Kyse ole ensisijaisesti tšekkimaalivahdin mielipiteistä tai niiden arvostelusta.
Varsinaiseksi ongelmaksi nousee arvoristiriitojen rinnalla disinformaation välittäminen − ei se, mitä mieltä hän päivityksissään on ollut pakolaisista, turvapaikanhakijoista, Unkarin johtajasta Viktor Orbanista, koronan hoitamisesta tai muusta vastaavasta, vaikka esimerkiksi Tšekin äärioikeisto ei varmasti edusta monenkaan suomalaisen näkemyksiä.
Seuran kieltävä kanta törmää ongelmaan, jonka syntyyn myös se itse sopimuksen solmimalla vaikuttanut.
Rokotevastaisia Instagram-päivityksiä nähtiin jo syksyllä. Hrachovinan jo vuosia sitten julkisesti jakamissa lähteissä on useita tunnettuja valeuutissivustoiksi tunnistettavia julkaisuja. Osa Facebook-päivityksistä on edelleen julkisia. Suomenkielisistä sivustoista Hrachovina on jakanut ainakin MV-lehden, PT-median sekä Nykysuomi-sivustojen juttuja.
Tšekkiläisistä sivustoista Hrachovina on jakanut ainakin yksittäisiä AC24-, Parliamentnilisty- sekä Eurodenik-sivustojen uutisia. Kyseisten sivustojen venäläisrahoitteisia taustoja on penkonut muun muassa Tšekissä toimiva tutkivan journalismin lehti Respekt. Venäjälähtöisestä informaatiovaikuttamisesta ollaan laajalti huolissaan koko EU:n alueella − etenkin sen ykköskohteessa Saksassa. Koronaa koskevaa disinformaatiota vastaan on luotu esimerkiksi EU vs Disinformation -niminen kampanja ja verkkosivu.
Jatkon kannalta tämä asettaa myös Tapparan vaatimuksille vaikeuksia. Kun Hrachovina on jakanut valeuutisia jo ennen nykyisen sopimuksen solmimista, voidaan olettaa ainakin jossain määrin asian olleen seuran tiedossa. Seuran kieltävä kanta törmää ongelmaan, jonka syntyyn myös se itse sopimuksen solmimalla vaikuttanut.
Onko Hrachovina rikkonut pelaajasopimustaan somepäivityksellä? Voiko sopimuksen purkaa?
Hrachovinan toiminta on hengeltään hänen pelaajasopimuksensa vastainen.
Sopimuksen purku on näillä perusteilla lähtökohtaisesti mahdollinen vain siten, että työvelvoite päätetaan, mutta palkanmaksu jatkuu.
4.9 Julkiset esiintymiset
Pelaajan on kaikin puolin edistettävä julkisessa toiminnassaan ja esiintymisessään joukkueensa ja jääkiekon myönteistä imagoa ja vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa
Pelaajan on käyttäydyttävä yksityiselämässään siten, että hänen elämäntapansa eivät vaaranna pelikuntoa ja -vireyttä eivätkä aiheuta joukkueelle ja jääkiekolle negatiivista julkisuutta.
Toimiiko Hrachovina työntekijän lojaliteettivelvollisuutta rikkovasti? Onko Tapparalla oikeus tämän perusteella purkaa sopimus? Siihen kynnys on huomattavasti korkeampi, eikä nyt nähty toiminta lähtökohtaisesti vastaa asian ennakkotapauksia. Lojaliteettivelvollisuuden osalta arvostelun pitäisi kohdistua suoremmin hänen työnantajaansa, tai toiminnan olla lainvastaista.
Sopimuksen purku on näillä perusteilla lähtökohtaisesti mahdollinen vain siten, että työvelvoite päätetaan, mutta palkanmaksu jatkuu.
Pelaajien sometoiminnan arviointi kokonaisuutena voi käydä myös Liigan ja Pelaajayhdistyksen seuraavan yleissopimuksen myötä hieman helpommaksi. Tällä hetkellä voimassa olevaa yleissopimusta ei ole, ja seuraavasta neuvoteltu jo pitkään. Tuleva sisältänee Pelaajayhdistyksen toiveesta tarkemmin myös sosiaalisen median käyttäytymistä koskevia raameja.
Ensisijaisesti sopimuksessa otetaan kantaa muuhun kuin politiikkaan tai mielipiteisiin. Toimintaan vaikuttavia tarkennuksia halutaan mustana valkoiselle etenkin yhteistyösopimuksia ja henkilökohtaista sponsorointia koskien, sillä tällä hetkellä niistä sovitaan varsin vapaamuotoisesti seurojen ja pelaajien välillä. Tiedossa ei ole merkittävää määrää ilmenneitä riitoja tai erimielisyyksiä, mutta kaikkia seuroja yhteisesti koskevat käytännöt puuttuvat.
Juttua muokattu 11.41: Selvennetty alkoholinkäyttöä koskevaa lausetta.
Juttua muokattu klo 12.30: Liigan ja pelaajien välistä yleissopimusta ei tällä hetkellä ole. Viimeisin yleissopimus päättyi keväällä 2020. Korjattu artikkelin ingressin yhtä lausetta ja kahta viimeistä kappaletta aiemmin siinä mainittujen sopimusnimien (sisälsi maininnan työehtosopimuksesta) sekä yleissopimuksen päättymispäivän osalta.
