Liigan välierien toisessa otteluparissa kohtaavat Ilves ja TPS. Kummallakin joukkueista on allaan tiukat seitsemänteen otteluun venyneet sarjat.
Ottelusarjan joukkueisiin luovat katsauksen Jatkoajan toimittajat Samuli Huikuri ja Mika Tallskog.
Miksi Ilves etenee sarjasta eteenpäin?
Huikuri: Vaikka Ilves pysyikin runkosarjassa viimeiselle kierrokselle saakka voittotaistelussa mukana, kipuili se usein pakettinsa tiivistämisen ja ehjän 60-minuuttisen kanssa. Monesti Marek Langhamerin ja Vadim Žerenkon loisto-otteet maalilla pitivät tamperelaiset mukana kriittiset hetket, kun muu joukkue kadotti otteen pelistä.
Pudotuspeleissä tarina näyttää erilaiselta. Langhamer on esittänyt entistäkin parempia otteita, ja muu joukkue vaikuttaa löytäneen yhteisen sävelen, jossa he pysyivät Kärppiä vastaan läpi otteluiden. Kärppien piti Lauri Marjamäen johdolla laittaa Ilveksen hyökkäyskaistat tukkoon, mutta tupsukorvien peli solahti uomiinsa heti sarjan alusta lähtien.
Ilves karvaa usein korkealta ja antaa hyvin painetta vastustajalle. 5vs5-pelissä koko viisikko tietää mitä pitää tehdä ja joukkue uskaltaa pelata rohkeasti. Oman pään painetta tamperelaisryhmä purkaa tarvittaessa suoraviivaisen tylsästi heittämällä pitkää tai korkeaa kiekkoa keskialueelle.
Ilveksen menestyksen esteenä pidettiin nuorehkoa joukkuetta, jolla ei ole vielä kokemusta menestymisestä ja voittamisesta. Konkarien ja menestystä maistaneiden pelaajien johdolla Ilves kuitenkin otti askeleen eteenpäin ja tiukkojen paikkojen kokemusta tuli Kärppiä vastaan peräti neljän jatkoeräratkaisun verran. Ilvekselle rutiinia etenkin ylivoimalle tuovat Petri Kontiola ja Henrik Haapala.
Ilves pelaa hyvää jääkiekkoa, mutta joukkueessa on silti potentiaalia lisäkierroksille. Ainakin Eemeli Suomelta sopii odottaa tuloksellista esiinmarssia. Suomi on esittänyt kapteenin arvoista taistelua, mutta runkosarjassa 19 häkkiä naputellut kultakypärä ei ole vielä tehnyt pudotuspeleissä ainoatakaan maalia (0+3).
Pudotuspeleissä Ilves on pelannut alivoimaa 16 kertaa ja näiden aikana kiekko on kaivettu oman maalin perukoilta viidesti (68,75 %). Tästä heikkoudestaan huolimatta Ilveksen suoritusta Kärppiä vastaan kuvasi tasaisuus ja sitkeys. Samoilla eväillä jatkaessaan ensimmäinen finaalipaikka sitten kevään 1998 on todella lähellä.
Miksi TPS etenee sarjasta eteenpäin?
Tallskog: TPS:n peli ailahteli jonkin verran ottelusarjassa HIFK:ta vastaan ja ajoittain joukkue oli suurissakin vaikeuksissa helsinkiläisten hyökkääjien kanssa. Parhaimmillaan turkulaiset kuitenkin tylsyttivät HIFK:n hyökkäyspelaamisen ja varsinkin viivelähdöissä avaukset pysähtyivät TPS:n trappiin.
Jussi Ahokas onkin saanut iskostettua tiiviin viisikon puolustuspelaamisen TPS:n selkärankaan. Oikea-aikainen paineistaminen ja toisaalta vetäytyminen keskialueelle tiiviinä viisikkona onnistui turkulaisryhmältä kiitettävästi.
Oman alueen puolustamisessa viisikko onnistui pitämään hyökkäykset puolustusaleen laidoilla, eikä vastustajalla ollut juurikaan asiaa parhaalle maalitekosektorille. Mikäli vastustaja sai pitkiä pyörityksiä TPS:n alueelle, vetäytyivät pelaajat tiiviiseen viisikkoon, eivätkä lähteneet hyökkäyksen perään luistelukilpailuun.
Viimeisenä lukkona maalinsuulla Andrei Karejev hoiti tehtävänsä erittäin vaakuttavasti ja varsinkin ottelusarjan viimeisessä ottelussa HIFK:ta vastaan piti joukkueen voitossa kiinni vierailijoiden pistäessä kaiken peliin.
Hyökkäyspelissä ratkaisijoita on löytynyt laajemmalla rintamalla, kuin runkosarjassa. kauden aikana vaivannut krooninen maalinteko-ongelma ei ole vaivannut. Vaikka ykköskenttä on edelleen joukkueen selkeästi vaarallisin kentällinen, ei Ilves voi antaa tilaa yhdellekään muulle kentälle.
TPS:n suurimpana ongelmana on ylipelaaminen hyökkäyksessä, jolloin joukkue tarjoaa vastustajalle ylivoimahyökkäyksen mahdollisuuksia. Koko viisikko ajaa välillä turhan innokkaasti syvään, jolloin nopeasti kääntävä joukkue pääsee hyviin iskuasemiin.
Mikäli TPS pitää ylipelaamisen kurissa ja pelaa omaa peliä, eikä täydellisiä ohipelejä tule on TPS:llä kaikki mahdollisuudet edetä jatkoon Ilvestä vastaan.
Sarjan avainpelaajat
Tallskog: Ehdottomiin avainhahmoihin on kuulunut TPS:n maalilla Karejev. Ottelusta toiseen rauhallisen eleettömästi pelaava Karejev on vahva selkänoja, johon joukkue voi nojata.
TPS:n hyökkäyksen ehdottomiin johtotähtiin lukeutuu tällä kaudella Markus Nurmi. Turkulaisten sisäisen pistepörssin ykkönen tehoilla 2+7=9 on erittäin taitava ja kiekon kanssa vahvasti pelaaja hyökkääjä aiheuttaa usein harmaita hiuksia vastustajilleen. Nurmen hermot ovat pysyneet kurissa, vaikka HIFK-sarjassa vastustajan pelaajat yrittivät ihon alle päästä. Toisaalta Nurmi itse pääsee usein vastustajan ihon alle sekä pelaamisellaan, että suun soittamisellaan. Pelaaja, jota vastustaja vihaavat ja omat rakastavat.
Siellä missä laidat ryskyvät kovimmin, on todennäköisesti paikan päällä oleva TPS:n pelaaja Eetu Liukas. Isokokoinen TPS:n oma kasvatti herättää ottelun kovilla taklauksillaan ja on turkulaisten alivoimapelin tärkeimpiä palasia. Vaikka pisteitä pudotuspeleissä on kertynyt vasta yhden maalin verran, on hyökkääjä alati vaarallinen ja onkin kauden aikana osoittanut kykenevänsä ratkaisuihin.
TPS:n puolustuksesta löytyy kiekollisesti taitavia ja ratkaisukykyisiä pelaajia, kuten Eemil Viro ja Ruben Rafkin, mutta näiden takaa löytyy nöyrästi puolustavat ja valokeilasta poissaolevat peruspakit Niklas Arell ja Johan Ivarsson. Kumpikin ruotsalaispuolustajista pelaa laadukasta omanpään pelaamista illasta toiseen nöyrästi luotettavasti. Pistepörssin kohdalla näitä kavereita ei kannata katsella, mutta uhrautuvaan puolustuspelaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota.
Huikuri: Tšekkivahti Langhamerin vireen voisi olettaa jatkuvan, mutta koska sarjassa pelataan neljä ottelua viiteen päivään ja tarvittaessa kuusi kahdeksaan päivään, myös Žerenkon torjuntakapasiteettia tullaan todennäköisesti testaamaan.
Ilves rullaa TPS-maalia kohti melko tasaisesti neljällä ketjulla, mutta jo mainittujen Kontiolan ja Haapalan roolia on hankala liioitella. Joona Ikosen kanssa sisäisen pistepörssin kärkeä jakava Haapala on laukonut Ilveksen kolmesta ylivoimamaalista kaksi.
Haapalan saapumista Ilvekseen pitkältä sairaslomalta juuri ennen siirtorajaa kyseenalaistettiin jonkin verran, mutta hän on osoittanut olevansa kunnossa ja tärkeä täsmähankinta tamperelaisille. Kontiola taas lunasti paikan Ilves-sydämissä viimeistään tehtyään seitsemännen ottelun jatkoerämaalin Nokia Arenalla.
Puolustuspäässä ehkä kauden parhaita otteluitaan pelaavat ruotsalaiset Leo Lööf ja Simon Johansson. Vaikka Lööfin hölmöily kostautuikin häviönä puolivälierien kolmannessa ottelussa, nuoret ovat pelanneet varmaa ja paikoin näyttävääkin peliä.
Arvio sarjan lopputuloksesta
Tallskog: TPS on ailahdellut pelaamisessaan ja Tampereella on menossa melkoinen kiekkohuuma. Sarjasta tulee tasainen, kuten jo runkosarjakin on osoittanut. Tämän lisäksi käytännössä täyteen myyty Nokia Arena varmasti nostaa pelaajien suoritustasoa. Ilves jatkaa tamperelaisten unelmafinaaliin Tapparaa vastaan lukemin 4−3.
Huikuri: Jouko Myrrän luotsaama ryhmä suorittaa tasaisesti ja se tärkein, eli maalivahtiosasto on kunnossa. Ahokkaan TPS on kova vastus, mutta Ilves jatkaa kotiyleisön tuen ja Turun ryöstöretken turvin tamperelaisfinaaleihin otteluvoitoin 4−2.
