Ennakkosuosikkina sarjaan lähtevä Ilves ja 11 vuoden tauon jälkeen mitalipeleihin palaava Pelicans tarjoavat kiekonnälkäiselle yleisölle herkullisen sarjan seurattavaksi.
Antti Pennasen Ilves lähtee tietyllä tapaa yksinkertaisella mutta toimivalla pelisapluunalla tavoittelemaan finaalipaikkaa. Juonikas Pelicans taas pyrkii Tommi Niemelän ohjeilla kaatamaan isomman pedon tieltään.
Runkosarjassa voitot menivät Ilvekselle luvuin 3–1. Joukkueet ovat kohdanneet pudotuspeleissä kerran aiemmin, keväällä 2009 Pelicans oli vahvempi ensimmäisellä kierroksella.
Jatkoajan toimittajat Samuli Huikuri ja Veeti Kantoluoto arvioivat sarjaa.
Miksi Ilves etenee sarjasta eteenpäin?
Huikuri: Ilves on kasvanut vuoden takaisesta enemmän kuin yhden mitalin kokemuksen verran. Syksyllä nähdyn poikkeuksellisen valmentajanvaihdon jälkeen Antti Pennanen on tuonut Ilveksen otteisiin tasaisuutta, joka vielä alkukaudesta loisti poissaolollaan. Vaikka runkosarjan voitto jäi lopulta saamatta, on kuntokäyrä osoittanut kevään koittaessa hyvään suuntaan.
Ässät-sarjaan Ilves sai lentävän lähdön, sillä patapaidat eivät olleet valmiina ottamaan vastaan Ilveksen rynnistystä ensimmäisessä ottelussa Nokia-areenalla. Sittemmin otteet tasaantuivat, mutta Ilves pystyi melko rutiinilla pitämään Ässät pois parhaalta maalintekosektorilta. Viimeisessä ottelussa Pennasen joukot saivat oppitunnin kaasun nostamisesta liian aikaisin, joten tätä virhettä tuskin enää lahtelaisia vastaan nähdään.
Ilveksellä riittää taitoa jokaiselle osa-alueelle. Välillä joukkue jää omaan päähän pitkiinkin pyörityksiin, mutta usein se saa pelivälineen pidettyä kulmissa ja kaukana omasta maalistaan. Tyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole varaa, sillä Pelicansin hyökkäyskalusto on Ässiä taitavampaa. Runkosarjassa Ilves kuitenkin päästi toiseksi vähiten maaleja, joten puolustuspää on varsin hyvällä mallilla.
Hyökkäyspeli on molemmilla joukkueilla raikasta. Sarjan suurin yksittäinen ero nähtäneen ylivoimapelissä − Ilveksen hyväksi. Ässiä vastaan tupsukorvat tekivät 17 yrityksellä viisi maalia, eli noin 30 prosenttia ylivoimista päättyi Ilves-juhlintaan. Parhaimmillaan Ilveksen ylivoima lähentelee taidetta kahden kentällisen voimin.
Ilves pääsi lepäämään muutaman päivän Pelicansia enemmän katkaistuaan oman sarjansa viidessä ottelussa. Lepopäivät ovatkin Ilvekselle tärkeitä, sillä riveistä on viime otteluissa puuttunut vakiokokoonpanon kärkipelaajia.
Miksi Pelicans etenee sarjasta eteenpäin?
Kantoluoto: Vaikka Ilves lähtee sarjaan melko selvänä ennakkosuosikkina, on Pelicansilla yllätyksen paikka. Tommi Niemelän valmentama ryhmä pääsee aloittamaan sarjan kahdella kotiottelulla Nokia-areenan kiireiden vuoksi, joten lahtelaisilla on iskun paikka kotiyleisön edessä heti sarjan alussa.
Pelicans pelasi todella vaativan sarjan KalPaa vastaan niin henkisesti kuin fyysisesti, joten parin päivän tauko ennen välieriä tuli tarpeeseen. Pelicans pyrkii pelaamaan vahvasti kiekolla, ja sillä on kokoonpanossa runsaasti pelaajia, jotka elävät kiekolla pelaamisesta. Tätä taustaa vasten onkin ensisijaisen tärkeää, että joukkue pystyy toteuttamaan kiekollista peliään mahdollisimman hyvin.
Ilves tunnetaan erittäin vahvana joukkueena omalla alueella, joten siellä maalintekoon murtautuminen tulee olemaan suuri haaste Pelicansille. Mutta jos Pelicans pystyy tasaviisikoin avaamaan peliä sen haluamalla tavalla, pääsemään hyökkäysalueelle ja hyödyntämään siellä kiekollisen pelin lisäksi jatkopainepelaamistaan, on sillä mahdollisuus yllättää Ilves.
Pelicansin eduksi on sanottava myös se, että vaikka joukkue tunnetaan kiekollisesta pelistä, se sietää erinomaisesti pelin haastaviakin vaiheita. Vaikka joukkueelle on ajoittain tyypillistä jäädä pitkiin oman alueen pyörityksiin, se kykenee suojelemaan keskustaa ja selvittämään tilanteet uhrautuvalla puolustuspelaamisella sekä laadukkaalla maalivahtipelillä.
Maalivahtipelissä Pelicans ei siis Ilveksen rinnalla kalpene, ja erikoistilannepelaaminenkin oli vahvaa KalPa-sarjassa. Näiltä osa-alueilta tarvitaan jatkossakin vahvaa suorittamista, mikäli Pelicans mielii finaaleihin.
Sarjan avainpelaajat
Huikuri: Maalintekovoimasta huolimatta Pennasen joukot ovat nojanneet tiukkaan puolustukseen ja sen takana upeasti torjuvaan Marek Langhameriin. Runkosarjassa Langhamer oli ykkönen sekä torjuntaprosentissa että päästettyjen maalien keskiarvossa. Ilmassa ei ole mitään merkkejä siitä, että tilanne olisi oleellisesti muuttumassa pudotuspelien edetessä.
Ilveksen hyökkääjistä liekeissä Ässät-sarjassa olivat Matias Mäntykivi, runkosarjan lopulla pienoista hiljaiseloa viettänyt Joona Ikonen ja viiteen pudotuspeliotteluun peräti tehot 3+4 iskenyt kapteeni Eemeli Suomi. Maalintekoon on vielä odotettavissa vahvistusta, sillä Ilveksen runkosarjan kaksi tehokkainta pelaajaa, Petri Kontiola ja Henrik Haapala, eivät ole vielä avanneet pistetiliään. Myös Aku Rädyltä (1+0) on lupa odottaa paljon enemmän.
Puolustuspäästä puuttui viimeisissä Ässät-otteluissa kokonaan ykköspakkipari Les Lancaster ja Jarkko Parikka. Vaikka Ilves kykenee laadukkaaseen peliin ilman kyseistä kaksikkoa, heillä on suuri vastuu etenkin kiekollisessa pelissä. Mikäli toinenkin heistä on otteluista sivussa, pystyvät lahtelaiset hengittämään jo hieman helpommin.
Kantoluoto: Patrik Bartošák on maalivahdeista Liigan parhaimmistoa, ja sen tason suorittamista tšekkivahdilta vaaditaan myös Ilves-sarjassa. 30-vuotias kassari on torjunut jälleen läpi kauden erinomaisesti ja on monessa ottelussa ollut merkittävä tekijä Pelicansin voitossa. Bartošák on tukipilari, johon turkoosinutut nojaavat, kun pelin virtaus on sille epäsuotuisa.
Hyökkäysosastolta Lukáš Jašekin kipparoima koostumus oli kokonaisuudessaan Pelicansin paras ketju KalPa-sarjassa, mutta se henkilöityy silti tšekkitähti Jašekiin. Hänen pitää pystyä myös välierissä johdattamaan joukkojaan edestä, ja pään pitää pysyä 25-vuotiaalla hyökkääjällä kylmänä.
Yhden ketjun tulos ei kuitenkaan Ilvestä vastaan enää riitä, vaan tukea tarvitaan muualtakin. Tässä kohtaa katseet kääntyvät erityisesti Joni Ikoseen ja Iikka Kangasniemeen. Kyseinen kaksikko teki KalPa-sarjassa yhteensä viisi tehopistettä. Samanlaiset numerot eivät tulevassa välieräsarjassa riitä, vaan tulosta täytyy tulla kovemmalla tahdilla.
Puolustuksessa vuorostaan Teemu Eronen on joukkueen herra ja hidalgo. Kiekollisista taidoistaan tunnettu puolustaja on tasaviisikoin isossa roolissa Pelicansin pelin avaamisessa ja ylivoimalla vuorostaan viivalla operoinnissa. Häneltä kaivataan yhtä varmaa suorittamista, mitä KalPa-sarjassa nähtiin.
Arvio sarjan lopputuloksesta
Pelicans pistää kovasti kampoihin, etenkin poikkeuksellisen sarjan aloittavan tuplakotipelinsä turvin. Sarjasta tullee vauhdikas ja viihdyttävä, mutta Ilveksen puolustus viimeisenä lukkonaan Langhamer on kuitenkin liikaa lahtelaisille. Ilves jatkaa matkaa finaaliin otteluvoitoin 4−2.