Tulevan NHL-kauden otteluohjelmaa eikä aloitusta ole vieläkään vahvistettu, mutta kaudesta tiedetään jo tässä vaiheessa tärkeitä suuntaviivoja. Tämänhetkisen tiedon mukaan runkosarjan on tarkoitus alkaa 13. tammikuuta ja jokainen joukkue pelaa 56 ottelua.
Yhdysvaltojen ja Kanadan välisen rajaliikenteen rajoitusten takia on todennäköistä, että sarjan seitsemän kanadalaista joukkuetta muodostavat oman divisioonan ensi kaudelle ja Yhdysvaltojen puolelle jäisi kolme uudelleen järjestettyä kahdeksan joukkueen divisioonaa.
Jatkoajan NHL-toimituspäälliköt Ville Lampinen ja Riku Isokoski pohtivat tässä artikkelissa, miltä tuleva kausi suurin piirtein näyttää ja mitä toimia mahdollisimman onnistuneen kauden saamiseksi täytyy tehdä.
Runkosarjan otteluohjelmalta vaaditaan joustavuutta, jotta kauden pelaaminen on mahdollista. Miten joustavuutta luodaan ja millaisia erityispiirteitä otteluohjelmasta voi näkyä?
Ville Lampinen: Uskon, että NHL on seurannut tarkasti, miten muut pohjoisamerikkalaiset ammattilaissarjat ovat suhtautuneet vallitsevaan tilanteeseen. NFL:ssä useita otteluja on jouduttu siirtämään lyhyelläkin varoitusajalla, mutta perumisia ei vielä ole nähty. Otteluohjelman loppuun jätetään varmasti jonkin verran tilaa siirretyille otteluille tai hätätapauksessa pudotuspelit alkavat muutamaa päivää suunniteltua myöhemmin.
Itse otteluohjelma voi muistuttaa baseball-liiga MLB:stä tuttua kaavaa, jossa joukkueet pelaavat lähes aina 3−4 peräkkäistä ottelua samassa kaupungissa. Kun NHL-joukkueet pelaavat suunnitellusti kaikki 56 ottelua oman divisioonansa sisällä, voisi tätä samaa ideaa käyttää myös NHL:n puolella. Tämä vähentäisi myös joukkueiden matkustamista ja siitä koituvia kuluja.
Riku Isokoski: Tämän hetken huhujen mukaan jokainen joukkue pelaisi runkosarjassa 56 ottelua, mikä normaalilla pelitahdilla tarkoittaa sitä, että runkosarja päättyy toukokuun alkupuoliskolla. Runkosarjalle on kuitenkin varattava aikaa myös siltä varalta, että otteluita siirtyy. Voi olla, että runkosarjaa pelataan vielä toukokuun 20. päivän jälkeen, mutta kesäkuulle sitä tuskin enää venytetään.
Suhtaudun hieman skeptisesti siihen, että kaikki 31 joukkuetta saisivat 56 ottelua kasaan runkosarjan viimeiseen mahdolliseen takarajaan mennessä. Siksipä uskon vahvasti, että joukkueiden sijoitus määräytyy pisteprosentilla ja pudotuspeleihin pääsemiseksi joukkueelta vaaditaan tietty määrä pelattuja otteluita. Mielestäni tämä minimimäärä voisi olla esimerkiksi kolme neljäsosaa täydestä runkosarjasta eli 42 ottelua.
Koska runkosarjaa ei pelata kuplassa, koronalta ei voi välttyä samaan tapaan kuin viime pudotuspeleissä. Miten koronaan varaudutaan ja miten mahdollisiin tartuntoihin reagoidaan?
Isokoski: Avainsana on runsas testaaminen. Pelaajille, valmentajille, huoltohenkilöille ja tuomareille tullaan varmasti tekemään viikossa useita koronatestejä eikä tässä pitäisi olla edes mitään muuta vaihtoehtoa. Otteluissa toimivien henkilöiden terveydentilaa tultaneen myös seuraamaan tarkasti myös muilla tavoin kuten lämmönmittauksilla ja seurantasovelluksilla.
Mahdollisen tartunnan sattuessa joukkueen asettaminen karanteeniin on selvä asia. On kuitenkin tärkeää, että tässä tapauksessa joukkueen jäsenet pääsevät heti testiin ja tulokset saataisiin mahdollisimman nopeasti, jotta karanteeni jäisi mahdollisimman lyhyeksi.
Lampinen: Tartuntoja tulee, se on aivan varmaa. Kuplaolosuhteet toimivat pudotuspeleissä erinomaisesti, mutta koko runkosarjan pelaaminen muutamassa hallissa ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Pelaajien on totuttava elämään hyvin kurinalaista elämää ja välteltävä turhia kontakteja pelien ja harjoitusten ulkopuolella.
Runsas testaaminen on ainoa keino, jolla koko paketti pysyy kasassa. NHL on tiedustellut myös mahdollisuudesta rokottaa kaikki liigan toiminnassa mukana olevat henkilöt niin pian kuin mahdollista, mutta liiga ei halua ohittaa jonossa edellä olevia riskiryhmiä.
Miltä joukkueiden jäsenten arki näyttäisi vieraspelimatkoilla ja kotipaikkakunnalla?
Lampinen: Kotikaupungeissaan pelaajat ovat omien osavaltioidensa ja provinssiensa rajoitusten alaisia, mutta he voivat viettää aikaa oman perheensä ja lähipiirinsä kanssa. Tämä on iso muutos yksinäiseen kuplaelämään, josta useat pelaajat valittivat kesän aikana.
Vieraspeleissä turhien kontaktien välttäminen ja muista eristäytyminen on helpompaa. Joukkueet lentävät kaupunkiin omalla koneellaan ja he siirtyvät paikasta toiseen omilla kulkuvälineillään. Halleissa, joita käyttävät myös NBA-joukkueet, panostetaan erityisesti pukuhuoneiden desinfioimiseen. Pelin jälkeiset haastattelut tehdään edelleen verkon välityksellä.
Isokoski: Vieraspeleissä pyrittäneen toimimaan mahdollisimman samalla tavalla kuin loppukesän pudotuspelikuplassa, eli joukkue liikkuisi vain hotellin ja hallin välillä. Hotellissa joukkueelle olisi varattu oma kerros eikä se liikkuisi sen ulkopuolella.
Kotikaupungissaan joukkueen jäsenet saisivat elää omissa kodeissaan perheenjäsentensä kanssa. Luonnollisesti tätä tapaa ei pystytä valvomaan samalla tavalla kuin kuplaolosuhteita, joten yksilöiden oma vastuu kasvaa suureksi. Siksi joukkueen jäseniltä on vaadittava sitoutumista kurinalaiseen elämään.
Voisiko otteluihin ottaa yleisöä? Jos voisi, niin millaisilla määrillä ja ehdoilla?
Isokoski: Ainakaan kauden alkaessa en usko, että yleisöä otettaisiin halliin. Tilanne voi kuitenkin parantua sitä mukaa, kun rokotusten vaikutus alkaa näkyä Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Jossain vaiheessa kautta yleisöä luultavasti nähdään otteluissa. Aluksi sisään otettavat määrät ovat varmasti pieniä ja voimassa on tiukat rajoitukset etäisyyksille ja kasvomaskin käytölle. Näkisin myös, että aluksi yleisö pääsisi vain hallien ylimpiin katsomolohkoihin ja aitioihin.
Lampinen: Jos kausi lähtee käyntiin tammikuussa, katsomot ammottavat vielä tyhjyyttään ympäri liigaa. Jos suurin osa amerikkalaisista saa rokotteen ennen kevään loppua, voidaan runkosarjan loppupuolella ja pudotuspeleissä nähdä yleisöä katsomoissa.
Tässä asiassa NHL voi seurata, mitä joulukuun loppupuolella käynnistyvä NBA tekee yleisökysymyksen kanssa. Osa joukkueista pelaa samoissa halleissa, joten on mielenkiintoista nähdä, tekevätkö kaupungin joukkueet yhteistyötä vaikkapa katsojien mahdollisessa testauksessa.
Millaiseksi arvioit pelaajaliikenteen NHL:n ja AHL:n välille ja NHL-kokoonpanojen suuruuden?
Lampinen: Kaiken ylimääräisen matkustamisen välttämiseksi on selvää, että NHL:n ja AHL:n välinen liikenne yritetään minimoida tulevalla kaudella. Yksittäisten pelaajien kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että parhaat AHL-pelaajat voivat joutua pitkiksi aikaa NHL-joukkueidensa varamiehiksi.
Varamiesten ryhmää kutsutaan Pohjois-Amerikassa termillä taxi squad. Pelaajilla on sopimus ja he harjoittelevat NHL-joukkueen kanssa, mutta eivät mahdu ilman loukkaantumisia pelaavaan kokoonpanoon.
NHL-joukkueen kokoonpano tulee kasvamaan luultavasti muutamalla pelaajalla, jotta varamiesten ei tarvitse seilata kahden joukkueen välillä. On kuitenkin vielä epäselvää, miten kokoonpanomuutokset vaikuttavat entisiin AHL-nostoja koskeviin sääntöihin. Normaalilla kaudella joukkueiden tekemien AHL-nostojen määrä on rajoitettu, nyt tilanne tämän suhteen on vielä epävarma.
Isokoski: Käytännössä pelaajaliikennettä NHL:n ja AHL:n välillä tapahtuu vain, jos loukkaantumisten tai sairastumisten takia NHL-kokoonpano tarvitsee täydennystä. Peliesityksistä tai näyttöpaikoista johtuvaa hissiliikettä ei luultavasti sallita.
Normaalisti NHL-kokoonpanossa saa runkosarjan aikana olla mukana enintään kaksi tervettä maalivahtia ja 21 kenttäpelaajaa. Nyt uskoisin, että määräksi tulee kolme maalivahtia ja noin 24 kenttäpelaajaa. Tämä perustuu siihen, että AHL:stä nostettava pelaaja joutuu todennäköisesti olemaan karanteenissa ennen NHL:ään liittymistään ja siksi on järkevämpää, että NHL-joukkueella on isompi reservi käytössään.
Jos runkosarja saadaan vietyä läpi, seuraavaksi odottavat pudotuspelit. Millaisena näkisit pudotuspelit ja milloin ne on viimeistään saatava käyntiin ja päätökseen?
Isokoski: NHL:llä on muutama tärkeä kannustin sille, että Stanley Cup lähtisi jakoon viimeistään heinäkuun loppupuolella. Ensinnäkin vielä tämän kauden Yhdysvaltojen tv-oikeudet ovat NBC:llä, joka omistaa myös oikeudet Tokion kesäolympialaisiin, joiden on määrä alkaa 23. heinäkuuta. Medianäkyvyytensä ja kanavan resurssien takia päällekkäisyys olympialaisten kanssa ei olisi toimiva ratkaisu NHL-kauden huipennusta ajatellen.
Toiseksi NHL haluaa palata normaaliin päiväjärjestykseen kaudelle 2021–2022 eli runkosarjan aloittamiseen lokakuun alussa. NHL:llä on isot odotukset kyseisen kauden osalta, sillä Seattle Kraken liittyy sarjaan, New York Islanders siirtyy uuteen areenaan ja Yhdysvalloissa alkaa uusi tv-sopimus. Jotta myös finaalijoukkueet saisivat riittävän pituisen kesätauon, on tuleva NHL-kausi saatava päätökseen viimeistään ennen heinäkuun 23. päivää.
Pudotuspeleihin todennäköisesti pääsee kunkin divisioonan neljä parasta joukkuetta. On kuitenkin oletettavaa, että pudotuspelien tarkka formaatti päätetään vasta myöhemmin ensi vuoden puolella.
Lampinen: Jos Yhdysvaltojen ja Kanadan välinen raja on edelleen kiinni, kun pudotuspelit lähestyvät, on täysin mahdollista että kanadalaisjoukkueet pelaavat pudotuspelien ensimmäisen kierroksen keskenään. Näyttää myös siltä, että pudotuspeleissä palataan tuttuun 16 joukkueen systeemiin, vaikka kesällä pelattu 24 joukkueen turnaus olikin suosittu kannattajien keskuudessa.
Tokion olympialaiset ovat NBC:n prioriteetti numero yksi ja NHL:n täytyy väistää mahdollisia kesäolympialaisia. Samalla liiga palaa kuitenkin normaaliin päiväjärjestykseen ja saa kauden käyntiin perinteiseen aikaan lokakuun alussa.
