HIFK ja TPS polkaisevat välieräsarjansa käyntiin torstaina. HIFK on pystynyt viime vuosina vakiinnuttamaan itsensä välieräjoukkueeksi, mutta varsinaiseksi kestomenestyjäksi helsinkiläisiä on vielä vaikea tituleerata. TPS puolestaan oli koko kauden vahvassa nosteessa. Jatkoajan toimittajat Veikko Nurminen ja Sami Iilomo ruotivat alkavaa ottelusarjaa.
Miksi HIFK etenee sarjasta eteenpäin?
Iilomo: Helsinkiläisten ensimmäinen ja suurin etu on leveämpi materiaali. Vaikka Topias Haapanen ratkaisi TPS:lle puolivälieräsarjan Pelicansia vastaan, laajemmassa mittakaavassa HIFK:lla on enemmän potentiaalisia ratkaisijoita joukkueessa.
Siinä missä TPS on rakentanut kaksi erillistä tulosyksikköä, HIFK:lla niitä on kolme. Tilannetta voi havainnollistaa hyvin suoralla katsauksella pistepörssiin. Turkulaisilla vain kuusi pelaajaa rikkoi 20 pisteen rajapyykin, helsinkiläisillä vastaava luku oli yhdeksän, vaikka runkosarjasta jäi pelaamatta kymmenen ottelua ja moni kärsi rikkonaisesta kaudesta.
Sarjassa Kärppiä vastaan HIFK peluutti pääosin vastaavia ketjuja vastakkain, mutta tarpeen mukaan päävalmentaja Jarno Pikkarainen pystyy myös siirtämään esimerkiksi Miro Väänäsen, Micke Åstenin ja Juho Keräsen ketjun pelaamaan TPS:n kärkimiehiä vastaan ja sitä kautta hakea peluutukselle etua omille avainpelaajilleen. Vaikka kyseinen trio oli joukkueen tehokkain Kärppiä vastaan, ei heiltä voi odottaa jatkuvaa ratkaisuvalmiutta.
HIFK on pystynyt rakentamaan myös jo tiettyä rutiinia ottelusarjojen voittamiseksi. Joukkue on pudonnut viimeksi ennen välieriä kaudella 2014-2015, kun TPS:llä on ollut viime vuosina hiljaisempaa jo pelkkien pudotuspelien osalta. Vaikka kokemus itsessään ei tee autuaaksi, tiukassa paikassa rutiini saattaa tehdä sen pienen eron onnistumisen ja epäonnistumisen välillä.
Miksi TPS etenee sarjasta eteenpäin?
Nurminen: TPS lähtee tähän ottelusarjaan selkeänä altavastaajana, ja se on turkulaisille todellinen iskun paikka. TPS oli Pelicans-sarjassa tiukilla henkisesti, mutta nyt nuorella joukkueella ei ole enää mitään hävittävää. TPS:n kärkipelaajilla on myös runsaasti parannettavaa, ja uskon että tässä sarjassa pelataan vauhdikasta jääkiekkoa, ja tämä sataa TPS-yksilöiden haaviin.
Helsingin IFK:n iskukyky on myös iso arvoitus tällä hetkellä. Todella hanakasti karvaava TPS iskee aivan varmasti kovaa HIFK-puolustajiin. HIFK ei joutunut Kärpät-sarjassa pelaamaan kovaa karvausta vastaan, joten HIFK-puolustajien fyysistä kuntoa ei vielä testattu kunnolla.
Uskallan myös väittää, että TPS:n maalivahtiosasto on niukasti HIFK:n vastaavaa parempi. Venäläisvahti Andrei Karejev ei ollut Pelicans-sarjassa parhaimmillaan, mutta ratkaisevan ottelun esitys oli venäläiseltä vakuuttava. Myös kakkosvahti Karri Rämön voi TPS heittää maalille milloin tahansa.
Sarjan avainpelaajat
Iilomo: Jos lähes tuplaa kauden pistesaldonsa kolmessa puolivälieräottelussa, on vaikea sivuuttaa Micke Åstenin suorituksia. En kuitenkaan odota pistetahdin jatkuvan samalla tasolla, mutta onnistumiset nostivat itseluottamusta ja odotan rämäpään olevan yksi sarjan näkyvimpiä hahmoja. Selästä lentänyt apina näkyi jo Kärppiä vastaan myös vanhana tuttuna Muulina, jonka parhaat avut ovat muualla.
Mitä kiekolliseen peliin tulee, Mikko Kousan pelikunnosta ei ole hiiskunut tietoja. Mikäli konkaripakki on sivussa, katseet kiinnittyvät Joonas Lyytiseen ja Eero Teräväiseen.
Lyytinen aloitti kauden hirmuvireessä, mutta meno tasaantui runkosarjan loppua kohti. Teräväinen on puolestaan väläytellyt potentiaaliaan, mutta tulos on vielä antanut odottaa itseään. Mikäli Kousa ei ole pelikunnossa, kaksikolta odotetaan nähtyä suurempaa roolia.
Hyökkäyspäässä Anton Lundellin otteissa näkyi vielä Kärppiä vastaan pitkä pelaamattomuus, mutta pelituntuma näytti löytyvän ottelu ottelulta paremmin. Häneen ja ainoana hyökkääjänä ilman tehopisteitä jääneeseen Ville Leskiseen kohdistuu suurimmat odotukset.
Nurminen: Lauri Pajuniemen nimi on pakko mainita. Puolivälierissä Pajuniemi pelasi varsin heikosti, ja nuorukaisen typerät jäähyt olivat jopa päättää TPS:n kauden. TPS-valmennus on varmasti keskustellut asiasta Pajuniemen kanssa, ja uskon vahvasti, että "Paju" ottaa virheistä opiksi. Pajuniemen tuloksentekokyky on myös valtava. Tässä välieräsarjassa pelataan varmasti coast-to-coast-jääkiekkoa, ja se sopii Pajuniemelle loistavasti.
Ruslan Ishakovin on myös syytä astua esiin. Pelicans-sarjassa Ishakov oli jatkuvasti pelin ulkopuolella. Venäläistaikuri kuljetteli kiekkoa usein kulmiin, jossa venäläisen kamppailuvoiman puute näkyi karusti. Useasti myös Ishakovin johtama kentällinen oli puolustuspäässä todella hukassa. On todella mielenkiintoista nähdä, että miten Ishakovin kiekollinen peli kestää HIFK:n kovan paineistuksen.
Kolmas nosto TPS:stä on Aleksi Anttalainen. Vahvaa kautta turkulaisten takalinjoilla pelannut Anttalainen tulee saamaan todella kovaa kohtelua HIFK-pelaajilta. Kovaotteinen puolustaja taklasi runkosarjassa rumasti Yohann Auvitua, ja tämän teloituksen myös HIFK-pelaajat muistavat varmasti. Anttalainen joutuu varmasti uransa kovimpaan paikkaan henkisesti, ja puolustajan hermokontrollin on kestettävä, mikäli TPS haluaa sarjasta eteenpäin.
Arvio sarjan lopputuloksesta
Ottelusarjasta tulee tiukka, täyden ajan vääntö. HIFK:n leveämpi materiaali ja parempi rutiini kuitenkin riittää rimaa hipoen finaalipaikkaan, otteluvoitoin 3−2.
