Dialogi: Jääkiekon MM-kisat tulivat ja menivät – Mitä lopulta jäi käteen?

MAAJOUKKUE / Artikkeli
MM-kisoissa nähtiin kaksi yllättävää mitalimaata.
Kuva © Jarno Hietanen
Jääkiekon MM-kisat ovat takana. Kanada juhli MM-kultaa Suomen turnauksen päättyessä puolivälieriin. Loppuyhteenvedossa Jatkoajan toimitus valitsee muun muassa omat tähdistökentällisensä sekä turnauksen suurimman pettymyksen. Samalla pohdintoja myös seuraavia Suomessa järjestettäviä kisoja silmällä pitäen.

Paikan päällä MM-kisoja seuranneet Jatkoajan toimittajat Eemeli Aho ja Eero Hurmerinta ottavat kantaa kisojen jälkeen nousseisiin kysymyksiin.

Mitä jäi päällimmäisenä mieleen MM-kisoista?

Hurmerinta: Suuret yllätykset pudotuspelivaiheessa, ja ennen kaikkea Saksan ja Latvian nousu mitalikantaan. Saksa pelasi jo alkusarjassa vahvasti, vaikka ei pystynytkään voittamaan sen aikana jääkiekkoilun suurmaita. Välierän taisteluvoitto oli kuitenkin hyvä osoitus Saksan kyvyistä. Tulevaisuudessa se voi olla potentiaalinen mitalimaa pysyvästikin – ainakin MM-tasolla.

Latvian menestys pohjautui puolestaan enemmän kotiyleisön tuomaan hurmokseen, joka kantoi puolivälierävoittoon muuten vahvasti peliä hallinnutta Ruotsia vastaan. Mitenkään todennäköistä ei tuon toistuminen ole lähitulevaisuudessa, mutta uskon että maa nähdään lähivuosina useammin pudotuspelivaiheessa.

Aho: Pronssiottelu oli kuin turnauksen henkinen finaali. Se oli tunnelmallisesti Tampereella pelatuista otteluista ylivoimaisesti paras. Me kaikki näimme, mitä voitettu MM-mitali merkitsi latvialaisille. Siihen on suomalaisten helppo samaistua, eihän vuodesta 1995 vielä niin pitkä aika ole (itse en tosin ollut silloin edes syntynyt).

Finaalissa nähtiin todellinen antikliimaksi. Kaikki oli pedattu Saksan ensimmäiselle MM-kullalle, mutta iso paha Kanada murskasi koko kiekkoilevan Euroopan unelman. Nokia-areenan tunnelma oli kuin hautajaisissa Kanadan kapteenin Tyler Toffolin nostaessa pokaalin päänsä päälle.

Minkälainen merkitys kisoilla oli Suomen joukkueeseen tulevaisuutta ajatellen?

Hurmerinta: Marko Anttila ilmoitti jo maajoukkueuransa päättymisestä, enkä näe mitenkään mahdottomana että lopettajia tulisi lisää. Suomi on menestynyt viime vuosina hyvin. Nyt sitä vastaan osattiin pelata paremmin, joten pelityyli kaipaa pientä hienosäätöä. Kokoonpanosta nostaisin esiin myös sen, että luistelutaidon korostuminen viime vuosien kiekossa tulee muuttamaan myös Suomen joukkueen rakennetta, eikä raskasjalkaisia pelaajia voi valita joukkueeseen samaan tapaan kuin nyt.

Aho: Suomalaisten on vihdoin aika ymmärtää, kuinka erilaista MM-kiekko on suhteutettuna NHL:ään. Mikäli jatkossakin suomalaisia MM-lätkäfaneja hellitään Mikko Rantasen kaltaisilla nimillä, ei odotukset tule hipomaan näin korkeita pilvenreunoja. Yli sadan NHL-tehopisteen miehiltä pitää odottaa maaleja, mutta kiekkokansan on hyvä muistaa, että mestaruudet voitetaan joukkueena (kuten 2019 maailmanmestaruus).

Sveitsi ja Tšekki kuuluivat MM-kisojen epäonnistujiin.
Kuva © Aleksi Koskinen

Mikä maa oli suurin pettymys MM-kisoissa?

Aho: Suurimman pettymyksen kiekkokansalleen aiheutti Sveitsi. Toinen vuosi putkeen, kun käkikellomaa voitti alkusarjan, mutta päätyi karusti laulukuoroon jo puolivälierissä. Onko syy puutteellisessa voittamisen kulttuurissa? Materiaalista menestys ei jää kiinni, koska Sveitsi naarasi NHL:stä Nico Hischierin, Kevin Fialan, Jonas Siegenthalerin ja muiden kaltaisia nimiä.

Sveitsin suurin heikkous on maalivahdit. Joukkueen maalilla kisoissa nähtiin kaikki kolme maalivahtia, Robert Mayer, Joren van Pottelberghe ja Leonardo Genoni. Joukkueelta puuttui selvä linja siitä, kehen luotetaan. Olisikohan Sveitsiläisten aika kokeilla suomalaista osaamista maalivahtivalmennuksessa?

Hurmerinta: Sveitsi petti pudotuspeleissä jälleen kerran, mutta kokonaisuutena koen Tšekin suorituksen olevan suurempi pettymys. Vuosi sitten maa palasi mitalikantaan ja muutenkin suunta näytti olevan ylöspäin. Näistä kisoista käteen jäi jo alkusarjassa tappio Latvialle. Pudotuspeleissä Yhdysvaltoja vastaan ei ollut mitään mahdollisuuksia voittoon.

Vuoden päässä edessä ovat kotikisat ja varmasti siellä mietitään mitä pitää tehdä. Sekä vuonna 2004 että 2015 maa jäi ilman mitalia lähdettyään kovin odotuksin kotikisoihin. On mielenkiintoista nähdä, pitääkö Kari Jalosen asema, vai palataanko valmennuksessa tšekkiläiseen vastuuvalmentajaan.

Mitä pitää kehittää seuraaviin kotikisoihin?

Aho: Jääkiekkoliiton pitää synnyttää rakenteensa kokonaan uusiksi seuraaviin kotikisoihin. Liitto takoi kisoilla miljoonia, mutta emme koskaan pääse näyttämään oikeaa ja aitoa kiekkokulttuuriamme ulkomaalaisille, jos Suomen pelien katsomot täyttyvät lähes järjestäen rautakanki ahterissa istuvasta yritysväestä. Lisäksi muiden maiden välisiin otteluihin olisi hyvä saada lisää väkeä lehtereille.

Kolme lääkettä täydelliseen tunnelmaan:

1. Kaikkien lippujen hinnat alemmas. Näin saataisiin sekä Suomen otteluihin että kisojen muihin peleihin niitä oikeita lätkäfaneja ja siten tunnelma paremmaksi. Samalla ihmisille jäisi enemmän rahaa kuluttaa hallin muita oheistuotteita ja palveluita.

2. Tavallisiin katsomoihin myydään liput vain tavallisille ihmisille, aitiot voidaan jättää yrityskumppaneille. Mikäli yritysten on pakko päästä katsomoon, lyödään heidät piippuhyllylle katsomaan peliä yrityksensä logoilla varustetuilla kiikareilla. Näin saataisiin jään tasolle oikeaa tunnelmaa.

3. Toiseen päätyyn seisomakatsomo. Seisomakatsomo on todistetusti loistava tapa saada halliin tunnelmaa. Näemmehän omin silmin, millaisen tunnelman Huuhkajien kannattajat luovat jalkapallomaajoukkueemme otteluihin. Ja kyllä, nämä fanit ovat suomalaisia. Lisäksi seisomakatsomot toimisivat muiden maiden kannattajaryhmille, tästä Tampereella oivan esimerkin antoi Unkarin kannattajajoukko.

Hurmerinta: Nostit hyviä pointteja esiin. Hyvällä tunnelmalla saadaan positiivista energiaa kaikille hallissa, niin pelaajille, toimihenkilöille kuin muillekin katsojille. Ehkä seisomakatsomoiden sijaan miettisin sitä, että päätykatsomot eivät olisi yleisessä myynnissä, vaan ne paikat myytäisiin mukana olevien maiden liittojen kautta eteenpäin sikäläisille kannattajille. Nämä saisivat katsomopaikkansa aina sen mukaan, kumpaan päätyyn pelaavat missäkin pelissä.

Tähän liittyen pitäisi olla tarjolla myös paketteja, jotka sisältävät mahdollisuuden nähdä pelit loppuun asti, jos oma joukkue sinne menee. Toki tästä aiheutuu jonkun verran vaivaa kisojen jälkeiselle ajalle. Varsinkin jos rahoja saa takaisin siltä osin, jos oman joukkueen tie katkeaa jo puolivälieräotteluun ja kannattajat eivät näin ollen ole paikalla välierässä tai mitaliotteluissa. 

Toimituksen tähdistökentälliset

Aho: 

JJ Peterka − Riharts Bukarts − Rocco Grimaldi

MacKenzie Weegar − Kai Wissmann

Arturs Silovs

Paras pelaaja: JJ Peterka

Hurmerinta:

JJ Peterka − Rocco Grimaldi − Samuel Blais

Henrik Tömmernes − Kai Wissmann

Arturs Silovs

Paras pelaaja: Arturs Silovs

» Lähetä palautetta toimitukselle