Mestarien liiga pelataan tällä kaudella aiempaa supistuneemmassa muodossa. Mestaruutta havittelee tällä kaudella 24 joukkuetta, eli kahdeksan joukkuetta vähemmän kuin edeltävällä kaudella.
Supistunut joukkuemäärä ei jää ainoaksi tämän kauden muutokseksi, sillä myös aiemmilta kausilta tutut alkulohkot ovat vaihtuneet kuudeksi runkosarjan otteluksi. Suurin pelillinen muutos nähdään kuitenkin rangaistussäännöissä, jotka vaikuttavat sarjan otteluihin merkittävällä tavalla.
Mestarille on maineen ja kunnian lisäksi tarjolla myös 360 000 euron palkintopotti. Pelkästä osallistumisestakin joukkueet saavat 65 000 euroa.
Jatkoaika perkaa tässä artikkelissa CHL:n pelijärjestelmän ja kertaa olennaisimmat sääntömuutokset.
Uusi alkusarja tuo mukanaan joukkuekarusellin
Entistä pienemmän joukkuemäärän lisäksi Mestarien liigan alkusarja poikkeaa aiemmista vuosista myös rakenteensa puolesta. Uusi sarjamuoto ei pyöri enää alkulohkojen ympärillä, vaan kukin joukkue pelaa kolme ottelua kotona ja vieraissa siten, että kussakin ottelussa vastustaja vaihtuu. Samoja joukkueita ei siis enää kohdata koti- ja vieraskaukalossa ennen pudotuspelejä.
Pudotuspeleihin selvittää tiensä 16 joukkuetta, jotka laitetaan järjestykseen alkusarjan menestyksensä perusteella aiemmilta vuosilta tutun ryhmäjaon sijaan. Alkusarjan paras joukkue kohtaa pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella alkusarjan heikoimman joukkueen, toiseksi paras joukkue toiseksi heikoimman joukkueen ja niin edelleen. Pudotuspelipareja ei tällä kertaa arvota alkusarjan jälkeen.
Pudotuspeleissä pelataan kuten edeltävinäkin vuosina. Joukkueet pelaavat vastakkain niin koti- kuin vieraskaukalossa, ja voittaja ratkeaa kahden osaottelun yhteismaalien perusteella. Paremmin alkusarjassa sijoittunut joukkue pelaa jälkimmäisen osaottelun kotikentällään.
Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, puolivälierissä ja välierissä ensimmäinen osaottelu voi päättyä tasapeliin 60 minuutin pelaamisen jälkeen. Mikäli toisen osaottelun jälkeen yhteismaalit ovat tasan, joukkueet pelaavat kymmenen minuutin jatkoajan kolmella kolmea vastaan. Jos jatkoajalla ei tehdä maalia, voittaja ratkeaa voittomaalikilpailussa.
Uusi CHL-mestari ratkeaa yksiosaisessa finaalissa. Mikäli finaali päättyy kolmen erän jälkeen tasatulokseen, joukkueet pelaavat kolmella kolmea vastaan 20 minuutin eriä, kunnes toinen joukkueista onnistuu maalinteossa.
Kausi alkaa kuuden ottelupäivän alkusarjalla, jatkuu pudotuspeleihin ja lopulta loppuotteluun saakka.
Ottelukierros 1: 31.8. ja 1.9.
Ottelukierros 2: 2.9. ja 3.9.
Ottelukierros 3: 7.9. ja 8.9.
Ottelukierros 4: 9.9. ja 10.9.
Ottelukierros 5: 10.10. ja 11.10.
Ottelukierros 6: 17.10. ja 18.10.
Pudotuspelien ensimmäinen kierros: 14.−15.11. ja 21−22.11.
Puolivälierät: 5.−6.12. ja 12.12.
Välierät: 9.−10.1. ja 16.−17.1.
Finaali: 20.2.
Rangaistukset kovenevat merkittävästi
Uusi CHL-kausi tuo mukanaan merkittäviä muutoksia myös rangaistuksiin. Sääntömuutokset vaikuttavat erityisesti kahden minuutin rangaistuksiin.
Alkavalla kaudella päästetty alivoimamaali ei mitätöi kahden minuutin rangaistusta. Rangaistus päättyy ennen aikojaan ainoastaan, mikäli alivoimaisena pelaava joukkue onnistuu maalinteossa. Lisäksi siirretyn rangaistuksen aikana päästetty maali ei mitätöi rangaistusta.
Sarja tavoittelee sääntömuutoksilla suurempia maalimääriä ja siten viihdyttävämpiä otteluita.
Juttua muokattu 19.10.2023 klo 8.03: Toisen puolivälieräottelun päivämäärä korjattu.
