Analyytikon aamukahvit: TPS tykitteli omistaan pois nopeilla lähdöillä, mutta sai hallitsemattomat kiekonmenetyksensä kuriin

LIIGA / Artikkeli
Lauri Pajuniemi loisti nopeasti hyökänneen TPS:n kärjessä.

TPS voitti ensimmäisen liigafinaalin lukemin 4−1. Maaliodottaman ja tolppalaukausten valossa lukemat eivät vastanneet pelitapahtumia. Samaan aikaan Lukolle tuli virheitä ja kiekonmenetyksiä, jotka vaikuttivat sen kiekollisen pelin laatuun runsasta hallintaa heikentäen.

Jatkoaika kävi ottelun läpi hyökkäyksiinlähdöt ja keskialueen riistot sekä hyökkäysalueelle pääsemiset tilastoiden. Kaikki tilastot koskevat tasakentällisin pelaamista. Tällä pyritään arvioimaan sitä, miten joukkueet pyrkivät peliään rakentamaan ja miten siinä onnistuvat.

TPS ei hitaita tahteja soitellut

TPS lähti omasta päädystä mahdollisimman nopeasti läpi ottelun. Se ei pelannut tasakentällisin käytännössä viivelähtöjä lainkaan − koko ottelussa nähtiin vain jokunen kiekkoa rytmittänyt pelaaminen TPS:n omassa päädyssä.

Lukon karvauksen alta pyrittiin ja päästiin tällä pois vaihtelevalla menestyksellä. Ensimmäisessä erässä menestys oli surkeaa. TPS sai kiekon kuljetettua onnistuneesti alueelle vain neljä kertaa, ja kaksi kertaa se sai pelattua voitetun siirtokiekon.

Yli puolet sen yrityksistä päättyi nopeaan kiekonmenetykseen siniviivan tuntumassa tai alueelle pääsemisen jälkeen. Kahdessa seuraavassa erässä joukkue onnistui tässä paremmin.

Lukko runsaalla kiekkokontrollilla liikkeelle

Lukko pelasi ensimmäisessä erässä valtavasti peliä rytmittäen. Yleisin tapa omista lähtiessä oli kärsivällinen viivelähtö (9 kpl) ja runsas kiekottelu, joka johti välillä jopa kiekon kuljettamiseen hyökkäysalueelle. Lisäksi kiekkoa pelattiin rytmittämällä muutaman kerran hieman ylempää. Näennäisesti hyvään rytmittämiseen nähden se ei kuitenkaan luonut yhtä paljon hyvää tekosillaan.

Nopeita kiekonmenetyksiä alueelle pääsemisen jälkeen tuli kolme ja hävittyjä siirtokiekkoja kolme, kun taas onnistuneita kuljetuksia ja siirtokiekkoja tuli yhteensä 13. Kun lisäksi TPS:lle tuli kiekonmenetyksiä, olisi luullut Lukon luovan vieläkin enemmän maalipaikkoja ja maaleja.

Pelaaminen oli kuitenkin hieman dieselmäistä ja ennalta-arvattavaa, ja todellisia huippupaikkoja syntyi vain rajallisesti.

Raumalaisten tahti muuttui toiseen erään

Raumalaiset nopeuttivat peliään toiseen erään. Tämä oli jonkinlaista reagointia pelitapahtumiin, ja viivelähtöjä pelattiin vähemmän (vain kaksi koko erässä). Lukko pyrki alueelle vauhdikkaasti. Se tuotti onnistuneita kuljetuksia (9) ja voitettuja siirtokiekkoja (4) alueelle, mutta maalipaikkoja ei syntynyt aivan samassa tahdissa.

Kiekko poltteli ja pomppi ajoittain huonosti rytmitetyssä pelissä, ja paikkoja avautui enemmän, mutta ei parhaalta sektorilta. Kaikkein vaarallisimpia paikkoja ja avausmaali syntyi viiden minuutin ylivoiman aikana.

TPS oli kiekollisesti alakynnessä, mutta iski kurinalaisesti ja terävästi paikan saatuaan. Se lähti edelleen nopeilla lähdöillä (14 kertaa), mutta sai tällä kertaa luotua paikkoja laadukkaammin. Onnistuneet kuljetukset alueelle sekä voitetut siirtokiekot tuplaantuivat ensimmäiseen erään verrattuna, vaikka tasakentällisin pelattua aikaa oli vähemmän: yhteensä niitä oli saman verran kuin Lukolla (13) Välittömien menetysten ja hävittyjen siirtokiekkojen määrä putosi.

Kolmas erä oli Lukon hallintaa − mutta vain numeroiden takana

Kahden ensimmäisen erän ajan molemmat joukkueet saivat luotua hyökkäyksiä tasatahtiin. Kolmannessa erässä Lukko pääsi alueelle lähes kaksinverroin TPS:aa enemmän (19-11). Tämän lisäksi Lukon pärjääminen aloituksissa lisäsi virtaa sen päätypeleihin ja väsytti TPS:ää.

Kolmannessa erässä TPS pääsi hyökkäämään kahta ensimmäistä erää vähemmän (17 kertaa avauserässä, 20 kertaa toisessa, 15 kertaa kolmannessa). 15 kerrasta kymmenen oli nopeita lähtöjä ja neljä keskialueen riistoja. Vähäisiin paikkoihin nähden kaksi maalia tasakentällisin oli kova suoritus − molemmilla kerroilla maalin teki Lauri Pajuniemi.

TPS sai kolmannessa erässä omista peliä rakentamalla vai kuusi kertaa kiekon onnistuneesti hyökkäysalueelle, kun Lukko onnistui erässä tekemään tämän 14 kertaa. Tämän voisi luulla kertovan Lukon ylivoimasta, mutta maalipaikkojen suhteen se oli erässä hallintaa heikompi.

Johtopäätös: Lukon kiekollisen pelin laatu keskeisessä asemassa seuraavissa peleissä

Lukko loi virheistään ja heikkouksistaan huolimatta enemmän maalipaikkoja kuin vastustajansa. TPS:n Karri Rämön loistava vire ja hyökkääjien tehokkuus riitti kuitenkin turkulaisten avausvoittoon.

Tulevissa otteluissa avainasemaan nousee se, saako Lukko luotua runsaasta kiekonhallinnastaa laadukkaampia paikkoja. Maalipaikkojen määrän pitäisi tälläkin tasolla riittää pelien voittamiseen, mutta huolellisuuden puuttuminen ja Rämön huipputaso voivat keikauttaa laivaa uudemmankin kerran.

» Lähetä palautetta toimitukselle