Analyytikon aamukahvit: Pelicansin kauden alku on sisältänyt pelillisiä valonpilkahduksia

LIIGA / Artikkeli
Lahtelaisten ykkösketju on ollut vakuuttava hyökkäyspäässä.

Lahden Pelicans on kerännyt kuluneella Liiga-kaudella yhdeksästä pelaamastaan ottelusta 12 pistettä ja pitää hallussaan sarjataulukon yhdeksättä sijaa. Alku oli tahmainen, sillä ensimmäisestä seitsemästä ottelusta kertyi vain kaksi voittoa, mutta kaksi edellistä ottelua lahtelaiset ovat voittaneet, viimeisimpänä iso vierasvoitto Oulun Kärpistä 2−1-lukemin.

Hyvää: Pitkät kulmapelit

Pelicans on osoittanut pystyvänsä pelaamaan pitkiä kulmapelejä jopa ennalta vahvempia vastustajia vastaan. Etenkin lahtelaisten kärkiketjuista löytyy pelaajia, joiden luistelukyky, kiekonkäsittelytaidot, kamppailupelaaminen sekä kiekon suojaus mahdollistavat hallintajaksot hyökkäyspäässä. Yksilötaidon lisäksi viisikon kiekottomat pelaajat tarjoavat tukea ja pyrkivät pelaamaan itsensä vapaaseen tilaan.

Aktiivisella hyökkäysalueen pelaamisella Pelicans on pakottanut vastustajaa rikkomaan, ja tätä kautta turkoosinutut ovat päässeet jauhamaan ylivoimaa.

Huonoa: Merkkausvirheet omalla alueella

Selkeä kehityskohde Pelicansille on puolustuspelaamisen tarkempi organisointi. Lahtelaiset pelaavat yhdistettyä alue- ja miespuolustusta. Ensimmäisenä pyrkimyksenä on iskeä välittömästi kahdella pelaajalla vastustajan kiekolliseen pelaajaan kiinni kiekonriiston toivossa. Ajatus on sinänsä hyvä, mutta tämän epäonnistuessa tapahtuu aina turhan paljon merkkausvirheitä puolustusalueella.

Hyvää: Kaksivaiheinen karvauspeli toimii

Liigakartalta löytyy runsas kirjo erikokoisia kaukaloita. Se on yksi asioista, jotka valmentajan täytyy ottaa huomioon, kun hän valmistaa joukkuettaan yksittäisen ottelun pelisuunnitelmaan.

Hyvänä esimerkkinä toimii karvaus- tai ohjauspelaaminen. Luisteluvoimainen Pelicans tykkää lähtökohtaisesti antaa vastustajalle painetta, etenkin pienemmässä kotikaukalossaan, ja riistää sitä kautta kiekkoa. Lahtelaisten prässipelissä kaksi pelaajaa antaa tilanteen salliessa kovaa painetta ja kolme muuta pelaajaa ovat taaempana ylläpitämässä puolustusvalmiutta. Tämä on toiminut alkukaudella hyvin, kun jopa Kärpät oli Lahdessa pelatussa ottelussa vaikeuksissa omassa päässä turkoosien painaessa päälle. Välillä Pelicansin kärkipelaajat tosin prässäävät itsensä tilanteesta pihalle ja etäisyys alakolmikkoon kasvaa liian pitkäksi.

Niemelän Pelicans ei kuitenkaan kaihda pelata keskialueen trapia, vaikka se ei ensisijainen ratkaisu olekaan. Kuluneen viikon keskiviikkona Pelicans kohtasi ennakkosuosikki Kärpät vuorostaan Oulun Raksilan isommalla jäällä. Tuossa ottelussa lahtelaiset pelasivat peräti 32 kappaletta trapia, enimmäkseen 1-2-2 -muodostelmassa. Hieman löperösti kyseisessä ottelussa peliä avannutta Kärppiä vastaan se toimi, ja Pelicans sai kiekonriistoja keskialueella aikaiseksi.

Huonoa: Tilanteen tunnistaminen pelin kääntämisessä

Kun hyökkäys päättyy esimerkiksi vastustajan purkukiekkoon, Pelicans haluaa selvästi kääntää pelin mahdollisimman nopeasti takaisin vastustajan päätyyn.

Monesti lahtelaiset ovat kyseisellä keinolla pysyneet pelin päällä ja onnistuneet hyökkäämään vaarallisesti. Tämä heijastuu kuitenkin peliin negatiivisesti silloin, kun viisikko ei ole oikeilla raiteillaan ja vastustajalla on edes säällinen puolustusvalmius. Näinä hetkinä yksittäisen pelaajan pitäisi pystyä tunnistamaan paremmin, onko järkevää avata peli heti takaisin pystyyn, vai olisiko tarpeellista kerätä joukot kasaan ja lähteä hyökkäämään vasta sitten.

Hyvää: Ylivoima

Turkoosinuttujen ylivoima on Liigan neljänneksi parasta 20,59 prosentin tehokkuudella. Varsinkin ykkösylivoiman koostumus on toiminut todella mallikkaasti ja se on kyennyt luomaan liukuhihnalta maalipaikkoja. Lahteen palannut Iikka Kangasniemi on vähemmän yllättäen ollut Pelicansin ylivoiman herra ja hidalgo.

Huonoa: Jänne ei ole kestänyt täyttä 60 minuuttia

Yksi Pelicansin ongelmista alkukauden tappioissa oli se, että joukkue ei ole sietänyt vastoinkäymisiä. Esimerkiksi viikko sitten Pelicans hävisi Hämeenlinnassa HPK:lle maalein 7−2. Ottelu oli pitkään tasainen, mutta kun alamäki alkoi, eivät lahtelaiset kyenneet sitä katkaisemaan.

Keskiviikon Kärpät-voitto toi varmasti itseluottamusta joukkueen tekemiseen, joten on mielenkiintoista seurata, kykenevätkö turkoosinutut jatkossa pelaamaan läpi ottelun tasaisemmin.

Hyvää: Joukkue ei ole riippuvainen ottelukohtaisella sopimuksella pelaavasta Ryan Laschista

Pelicansin hopeakauden sankarin, Ryan Laschin, liityttyä joukkueen vahvuuteen hänen odottiin kantavan viittaa hyökkäyspelin osalta. Taiturimaisella hyökkääjällä peli ei ole kuitenkaan kulkenut odotetulla tavalla, kun Laschin pelistä on tuntunut puuttuvan itseluottamus tehdä ratkaisuja. On ollut monia tilanteita, joissa hän on pitänyt kiekkoa liian kauan itsellään ja antanut joko huonon syötön tai pahimmassa tapauksessa menettänyt kiekon tämän seurauksena.

24.10. pelatussa HPK-ottelussa Lasch toki antoi viisi maaliin johtanutta syöttöä, ja ehkä se avasi ketsuppipurkin tuleviin otteluihin, mutta kokonaisvaltaisessa pelaamisessa on parantamisen varaa. Toistaiseksi Pelicansin riveistä on löytynyt kuitenkin riittävästi vastuunkantajia Laschin takaa. Tämä lupaa hyvää, jos ja kun Lasch tämän kauden aikana siirtyy Pelicansista muualle.

» Lähetä palautetta toimitukselle