HPK:n sarja-avaus päättyi tappioon 2−4. Loppuluvut vastasivat pelitapahtumia kokonaisuutena hyvin. Kerho aloitti ottelun terhakkaasti, mutta pelin edetessä Kärpät karkasi hiljalleen pelin hallinnassa selkeästi niskan päälle. Jatkoaika kokosi pelin avainhuomioista positiivisia ja negatiivisia.
Hyvää: Kaksi potentiaalista tehoketjua
HPK:n kahdesta ensimmäisestä ketjusta vain Petri Kontiolan johtama ketju (laidoilla Valtteri Puustinen ja Jere Innala) pääsi tällä kertaa tehopisteille. Kontiola tarjoili lättyjä nopeasti kiekon saatuaan. Ketjun roolitus vaikuttaa ideaalilta − kunhan kaikki muistavat myös puolustusvastuunsa.
Tämän lisäksi Juuso Ikosen johtama kakkosketju pääsi pelin kuvasta huolimatta kohtalaisesti laukaisupaikoille. Jesse Mankisen ja Markus Nenosen kanssa muodostettu trio väläytteli ajoittain nopeuttaan ja kekseliäisyyttään, vaikka pelinkuva olikin kokonaisuutena HPK-vastainen.
Huonoa: Pitkien hyökkäysten puute, peli meni pakottamiseksi
HPK:n laadukasta hyökkäyspään pelaamista ei riittänyt koko pelin ajalle. Peli meni ottelun edetessä omassa päässä purkamiseksi, ja hyökkäyspäässä pakottamiseksi. Kerho ei saanut käännettyä tai riistettyä peliä riittävän paljon ja laadukkaasti maaliin johtaneiden tilanteiden ohella. Lauantaina tilanne voi olla Sportia vastaan hieman toinen, kun vastassa ei ole Liigan kärkiluokan pakisto.
Hyvää: Pakiston kaksinkamppailuvoima ja mailakamppailu
HPK:n nuorentunut pakisto pelasi torstaina kauttaaltaan laadukasta kaksinkamppailua ja mies miestä vastaan -puolustamista. Laatu kärsi paikoin loppua kohden, mutta Kärppien vaarallisuuteen nähden HPK sai paljon pelattua mailoja pois, jaettua tukevia taklauksia ja tarkasti väännettyä vastustajia nurin, ilman jäähyjäkin.
Huonoa: Koistista ikävä, puolustuksen kiekollisuus kysymysmerkki
Kerhon pakisto selviytyi hyvin kaksinkamppailuista. Se ei kuitenkaan ole pelin kannalta aina hyvä merkki. Kokonaiskuvassa HPK joutui jatkuvasti blokkaamaan ja vääntämään siksi, ettei se pysynyt kiekossa riittävästi, eikä saanut laadukkaasti purettua peliä Kärppien paineen alta. Eli HPK joutui tekemään asioita väärällä painotuksella, vaikka se teki niitä hyvin ja laadukkaasti. Ville Koistisen tuleva paluu auttanee kokonaisuutta tässä.
Hyvää: Voutilaisen pelaamisessa hyvää
Joona Voutilainen sai viime kaudella Kerhon maalilla paljon negatiivista palautetta ailahtelevista otteistaan. Nyt ensivaikutelmaksi jäi positiivisempi ote. Voutilainen vaikutti saaneensa alakroppansa liikkeeseen lisää voimaa, ja myös pelin havainnointi näytti paremmalta. Lopputuloksena oli neljä päästettyä pelitapahtumien mukaisesti, mutta vastapainoksi lukuisia komeita torjuntoja. Jo tasalaatuisempaan "nollatulokseen" pääseminen kauden mittakaavassa olisi pieni parannus viime kauteen.
Huonoa: Alempien ketjujen kiekollisuus
Pakiston ohella kiekollista pelaamista uupui HPK:n kolmos- ja nelosketjuilta. Tommi Tikan ja Mikko Lahtelan johtamien ketjujen pitää saada peli vastustajan päätyyn pyörimään, että Kerho pääsisi edes vaihtamaan hyökkäysalueen pelin aikana. Välillä riitti nopeus, välillä voima, mutta pää ei pysynyt yhteistyössä aiempien kanssa.
Hyvää: Maskeja riitti kaikkialla
HPK:n ja Kärppien ottelussa koko kiekkoyhteisö näytti ottaneen koronahaasteen mukavan vakavasti. Maskeja oli valtaosalla katsojia niin HPK:n kuin Kärppienkin fanikatsomoissa. Samoin maskeja pitivät pääsääntöisesti kaikki kykyjenetsijät, median edustajat ja henkilökuntaan kuuluvat. Esimerkillistä.
