Analyytikon aamukahvit: Kontiolan osumatarkkuus ylivoimalla vei huomion HPK:n viisikkopelaamisen kehityksestä ja ongelmista

LIIGA / Artikkeli
Kiekko näyttää tarttuvan mainiosti Lebedeffin patjoihin.
Kuva © Jari Mäki-Kuutti

HPK otti ensimmäisen voittonsa Turussa TPS:n vieraana. Voitto tuli jatkoajalla, ja yhtään kolmen pisteen voittoa Kerholla ei viidestä ottelustaan ole. Lähimpänä lisäpisteet ovat olleet tätä ennen jatkoaikatappiossa Ässiä vastaan, sekä maalipaikkojen valossa rumiin loppulukemiin päättyneessä 1−5-tappiossa Lukkoa vastaan. Jatkoaika analysoi Kerhon pelaamisen plussia ja miinuksia viiden ottelun jälkeen.

Hyvää: Ylivoima toimii, mutta Kontiolan osumatarkkuus vei huomiota vielä tärkeämmältä

Petri Kontiolan loistopeli ja Daniel Lebedeffin rangaistuslaukausten torjunnat olivat keskiviikon tärkeimpiä yksilösuorituksia. HPK:n kaksi ylivoimamaalia nostivat tehon jo lähelle 25 prosenttia. Selkeitä syitä sille, että Kerhon tämä erityisosaaminen myöskään kauden aikana helposti hiipuisi, ei ole.

Merkitsevintä joukkueen menestyksessä on kuitenkin se, että samaan aikaan joukkueen viisikkopeli on ottanut pieniä askeleita eteenpäin. Ainakin keskiviikon pelissä löyhemmin organisoitua TPS:ää vastaan Kerhon hyökkääminen rullasi kokoanaisuutena mukavasti. Pelissä oli jatkumoa, ja hyökätessä HPK sekä malttoi pelata eri rytmeillä että myös puolustaa eteenpäin aiempaa paremmin.

Huonoa: Oman alueen pelaaminen vuotaa, keskialueella tekemistä

HPK:n oman alueen ja keskialueen puolustamisessa riittää parannettavaa. Oman alueen pelissä viisikon läpi päästää ajoittain syöttämään liian helposti. Keskiviikon vastustajan korkeaa taitotasoa ei auta aliarvioida, mutta kaikki päästetyt maalit jättivät toivomisen varaa. Ensimmäisessä kierrettiin Otto Latvala, toisessa hävittiin kaksinkamppailuja ja jätettiin maalintekijä ykkösalueen keskelle, ja kolmannessa poikittainen syöttölinjan peittäminen kahdella pelaajalla epäonnistuneesti koitui kohtaloksi. Osittain tähän liityen peli myös juuttuu omaan päähän liian pitkiksi ajoiksi.

Keskialueella HPK oli kiekollisesti etevämpi, eikä TPS:n avauspeli kokonaisuutena ole laadukas mittari karvaukselle ja keskialueen tukkimiselle. Silti ainakin sivupaineen suhteen Kerhon hyökkääjille tulee vielä myöhästymisiä, ja nämä tilanteet ovat avanneet vastustajille liian kepeästi ylivoimahyökkäyksiä ja tilaa HPK:n omalle alueelle.

Hyvää: Maalinsuulle on syntymässä kilpailu paremmuudesta, ei heikkoudesta

HPK:n maalivahdit ovat kauden alkuperäisissä voima-arvioissa sarjan heikointa kolmannesta. Viiden ensimmäisen pelin perusteella maalivahtien keskinäinen asetelma on tasaväkinen, eikä arviota ole syytä korottaa, mutta joukkueen onneksi keskinäiseen kilpailuun on tulossa sähköä. Joona Voutilainen on hävinnyt kaikki kolme otteluaan, mutta fysiikassa näyttää tulleen kehitystä lähinnä liikkeiden terävyydessä. 

Lähes täydestä tuntemattomuudesta tullut Daniel Lebedeff on pelannut kaksi kohtalaisen hyvää peliä, vaikkeivat suorat lukemat hänelläkään toistaiseksi mairittele. Rankkarien torjumiset varsinaisella peliajalla sekä kisassa toimivat ainakin hengennostatuksena, eikä aloitusvuoro myös KalPaa vastaan lauantaina tulisi yllätyksenä.

Huonoa: Pakiston eväät loppuvat kesken

Ville Koistisen pääsy mukaan otteluihin on nostanut pakiston kiekollista osaamista odotetun suurella tavalla. Nyt takalinjoille kaivataan ensimmäisessä ottelussaan loukkaantunutta Jared McIsaacia. Tällä hetkellä kärkiosaaminen näyttää loppuvan ykkösmiesten Elmeri Erosen ja Koistisen jälkeen kesken. Santeri Lukka ja Ossi Ikonen ovat rajoitetuilla minuuttimäärillä hyviä liigatason puolustajia, mutta viisikkopelin hapuillessa heidänkin heikkoutensa tulevat välillä esiin. Latvalan puutteet ovat tällä hetkellä näkyvimpiä, eikä taso näytä tällä hetkellä riittävän vakiorooliin.

McIsaacin lisäksi kokoonpanosta puuttuu järkälemäinen Eemeli Räsänen. Atso Lehtinen on ollut kiekollisena positiivinen yllätys, mutta jatkuva suorittaminen liigatasolla on vielä kysymysmerkki.

Hyvää: Maalinteon kanssa tuskailleille syntyy paikkoja

Markus Nenonen, Juuso Ikonen ja Jere Innala kuuluvat etukäteisarvioissa HPK:n hyökkääjiin, joilta odotetaan eniten maaleja. Innala on osunut nyt kolme kertaa, mutta Nenonen sai maalitilinsä auki vasta nyt. Ikosen pistetilikin on kokonaan avaamatta.

Kolmikosta Ikosen peli on ollut eniten hakemista. Käsky keskeltä laidalle kävi jo parin pelin jälkeen, eikä mikään tunnu onnistuvan. Tekopaikoille Nenonen ja Ikonen ovat kuitenkin päässee tasaisesti, ja laukaisumäärät ovat liigan kärkiluokkaa. On todennäköistä, että myös Ikonen liittyy pian maalintekijöiden joukkoon.

» Lähetä palautetta toimitukselle