KalPa on analyysiä kirjoittaessa sarjataulukossa sijalla 12. Liigassa on kolme joukkuetta, jotka ovat voittaneet vain kolme ottelua varsinaisella peliajalla. Kyseiset joukkueet ovat Ässät, HPK sekä KalPa.
Kuopiolaisten yhtenä ongelmana on se, että niin sanottu pelin tappaminen tuottaa vaikeuksia. KalPa on menettänyt kolmannen erän johtoaseman viisi kertaa 17 ottelussa. Näistä räikeimmät esimerkit lienevät kahden maalin johtoaseman menettäminen 18 sekunnin sisään Ässiä vastaan, sekä kolmen maalin johdon sulaminen 47 sekunnissa JYPiä vastaan.
KalPa on tehnyt Liigassa toiseksi eniten maaleja (48) ja vuorostaan päästänyt kolmanneksi eniten maaleja (51). Hyvä asia KalPan kannalta on, että tuloksenteko toimii, sillä puolustuspelin organisointi on lähtökohtaisesti maalintekoa helpompaa.
Tiiviin viisikon jääkiekkoa
KalPa pelaa lähtökohtaisesti hyvin tiiviillä viisikolla, mikä mahdollistaa laadukkaan pelin avaamisen paineen alla ja hitaissa lähdöissä. Esimerkiksi niin sanottua repivää hyökkääjää KalPa käyttää hyvin harvoin. Lisäksi KalPan erottaa monista joukkueista se tapa, miten kiekolliset pelaajat ー varsinkin puolustajat ー operoivat vastustajan paineen alla.
Kuopiolaiset tyytyvät hyvin harvoin purkamaan kiekkoa lasin kautta vastustajan prässätessä. Sen sijaan kiekollinen pelaaja pyrkii paineen alla voittamaan tilanteen harhauttamalla ja pysymällä kiekossa siten, että kontrolloitu lähtö on mahdollinen mikäli tie ylös on tukossa nopeaa lähtöä varten.
KalPan viisikolta löytyy myös malttia kerätä joukot uudestaan, mikäli syöttösuuntia ei keskialueen ylitykseen ensimmäisellä yrityksellä meinaa löytyä.
Kiekottomien tukitoimet edesauttavat keskialueen laadukasta ylittämistä. Puolustajille on vähintään yksi, mutta usein myös kaksi hyökkääjää tarjoamassa syöttöpaikkaa, minkä ansiosta puolustajat eivät joudu tukeutumaan ihmetemppuihin peliä avatessa.
Tätä seuraa keskialueen ylitys kaistoja pitkin yleensä puolustajan noustessa hyökkäykseen mukaan. KalPa käyttää suorahyökkäyksissään myös kentän leveyttä erinomaisesti hyväkseen siirrelläkseen vastustajan viisikkoa.
Hyökkäys kaipaa yllätyksellisyyttä
KalPa ei vie suorahyökkäyksiä maalille tai lauo sektorin ulkopuolelta, mikäli laadukkaaseen hyökkäyksen päättämiseen ei ole mahdollisuutta. Usein hyökkäyksen ollessa ali- tai tasavoimainen KalPa tyytyy lyömään liinat kiinni siniviivan ylityksen jälkeen ja aloittamaan hyökkäysalueen pyörityksen.
Hyökkäysalueen kiekollisen pelin sapluuna on melko yksinkertainen. Viivan kautta haetaan paljon toimituksia maalille ja jos laukaisulinja on peitetty, kiekko heitetään takaisin ränniin. Puolustajat tekevät myös hyökkäysalueella rohkeita nousuja kiekon kanssa.
KalPan hyökkäysalueen hyökkäyspelaamisesta puuttuu tietyllä tavalla yllätyksellisyys, sillä kuopiolaiset pelaavat hyvin vähän päädyn kautta. Osittain tästä syystä murtavia syöttöjä puolustavan viisikon sisään nähdään melko vähän. Tämän osa-alueen kehittymistä on mielenkiintoista seurata niin KalPan kuin vastapuolen tekemisen osalta.
Keltamustien tuloksenteko ei toisaalta ole vain tasakentällisin tehtyjen maalien varassa, sillä KalPan ylivoimaprosentti on Liigan kolmanneksi paras ja joukkue on ylivoimamaaleissa jaetulla ykkössijalla JYPin kanssa.
Puolustuspelaamisessa petrattavaa
KalPan ongelmat ovat alkukauden aikana ollut puolustuspelaamisessa ympäri kenttää. Ensinnäkin suorahyökkäysten puolustaminen pelin kääntyessä on ollut haaste KalPalle.
Omalla alueella KalPa taas puolustaa periaatteessa hyvin keskustaa, mutta joukkue jää liian usein pitkiin pyörityksiin omalla alueella mikä lisää riskiä puolustusvirheisiin. KalPa puolustaa mies vastaan mies -tyylillä, ja se näyttää tuottavan etenkin joukkueen nuoremmille pelaajille ajoittain ongelmia.
Turhan usein selustat jäävät huomioimatta ja vastustaja pääsee laadukkaisiin maalipaikkoihin puoli-ilmaiseksi. Alivoimaprosentti 79,25 kuuluu myös Liigan heikoimmaan viidennekseen. KalPan valmennustiimillä riittää siis mietittävää puolustuspelaamisen tiivistämisen osalta.
Maalivahtipeli Kilpeläisen harteilla
Selkeä haaste KalPalla alkukauden aikana on ollut maalivahtipelaaminen. Käytännössä ainoa vaihtoehto tolppien väliin toistaiseksi on ollut Eero Kilpeläinen, mutta konkarivahdilla koppi ei ole tarttunut toivotulla tavalla. 14 pelatun ottelun jälkeen Kilpeläisen torjuntaprosentti on 88,10 ja päästettyjen maalien keskiarvo 2,35 ottelua kohden.
Kilpeläisen lisäksi maalinsuulla on käynyt kokeilemassa Juha Jatkola sekä Henri Tikkanen. Kummankaan kassarin tilastot eivät ole järin mairittelevia.
KalPan urheilujohtaja Anssi Laineen olisi syytä löytää Kilpeläisen vierelle maalivahti, jota voisi peluuttaa. Sillä tällä hetkellä kuorma näyttäisi olevan 36-vuotiaalla maalivahdilla liian suuri. Eikä tilanne ole helpottamassa, mikäli luotettavaa kakkosvaihtoehtoa ei löydy.