Analyytikon aamukahvit: Jokisen Jukurien avauspelaaminen oli katsottu videolta ja pimennettiin tylysti − valmentajan oma analyysi herätti luottamusta

LIIGA / Artikkeli
Kuva © Oskari Mäkisarka / https://www.facebook.com/makisarkaphoto
Jukurit aloitti sarjakautensa Olli Jokisen komennossa. Jatkoaika analysoi perjantain tärkeimmät tapahtumat läpi.

Mikkelin Jukurit voitti avauspelissään KalPan voittolaukauskisan jälkeen 2−1. Varsinaisen peliajan maalit tekivät KalPan Hugo Gallet ja Jukurien Jarkko Immonen. KalPa vei maaliodottaman 4.7−0.91 (lähde: @Liigaplot).

KalPa vei laukaisuyritykset nimiinsä 66−24. Ratkaisevan rangaistuslaukauksen iski kuitenkin sisään Petrus Palmu. Jatkoajan analyytikko kokosi ottelun keskeisimmät havainnot.

Yleisöä! Jäähallilla!

Paatuneinkaan pelin analysoija ei voinut olla huomaamatta mainiota ja mukaansatempaavaa tunnelmaa jäähallilla. Hallille pitkästä aikaa sarjapeliin päässyt yleisö oli hyväntuulista.

KalPan avausmaalin jälkeen tunnelma hetkeksi lässähti kännyköiden katsomiseksi, mutta vähintään kannattajapääty piti mökää läpi ottelun. Jukurien tasoituksen jälkeen 2216-päinen yleisö alkoi riehaantua, ja selkeästi nautti illasta.

Jukurien pitkä avaussyöttö oli tutkittu tarkkaan

KalPa onnistui pelaamaan pois Jukurien keskeisen elementin hyvällä valmistautumisella. Jukurit yritti yhtenä selkeästi omana juttunaan avata kiekkoa pitkillä syötöillä keskialueelle. Tämä avauspelaamisen muoto mikkeliläisillä oli käytössä jo harjoituspeleissä.

Mikkeliläispuolustajat pysäyttivät ajoittain peliä omaan päätyyn tai hakivat avauksen omasta päädystä siten, että hyökkääjien annettiin jäädä tai karata keskialueelle pitkän etäisyyden päähän. Välillä kyseessä oli yksi hyökkääjä toisessa laidassa. Peliä avattiin tai pyrittiin avaamaan korostetun kaukaa. Tavoitteena oli vähintään kiekon nopea ohjaaminen päätyyn, mikäli hyökkääjä ei päässyt etenemään.

Tässä kohden oli monta asiaa, missä KalPa onnistui ja Jukurit epäonnistui. Jukurit avasi välillä ristiin, välillä keskelle, välillä samaan laitaan. Kiekko saatiin usein seisoville jaloille, mikä oli epäedullinen paikka edetä − joskus edes saada kiekko haltuun. Kun Jukurit onnistui edes päätyyn ohjauksessa, voitti KalPa yleensä päätykiekon. Silloinkin kun Jukurit ehti taklaamaan KalPan puolustajaa irti päätykiekosta, oli tukea jo tarjolla − toinen KalPan pelaaja poimi tylysti kiekon ja otti taas hallinnan.

Kuvio ei toiminut. Kun KalPa onnistui tässä jo ensimmäisessä ottelussa valmistauduttuaan siihen selkeällä huolellisuudella, kuinka tämä voi enää jatkossa yllättää ketään?

Jukurien muukaan avauspelaaminen ei toiminut merkittävästi

Jukurien avauspelaaminen oli muutenkin tahmaista. Pakkien yhteistyö kangerteli, ja KalPa pääsi avauspeliin kiinni. Hitaita lähtöjä pelattiin vain vaihtaessa sekä jonkun kerran venytettyä syöttöä viivyttäessä.

Keskushyökkääjät eivät hakeneet kiekkoa syvältä ottelun avauspuolella ollenkaan. Yksittäisillä kerroilla sentteri saattoi piipahtaa melkein oman pään b-pisteen kaarella, mutta sentterin kautta pelaaminen omassa päässä ei käytännössä näyttänyt kuuluvan haettuun valikoimaan. Kolmannessa erässä nähtiin jokunen liike tähän suuntaan, mutta enemmän ahtaan tilanteen pakottamana kuin toistuvana.

Hyökkäysalueen pelaaminen lupailee enemmän, puolustuspään pelaaminen vähemmän

Jukurien oman pään pelaaminen oli paikoittain pahasti rakoilevaa. Se ei ollut tiivistä. Maalinedustalla puolustajat kadottivat välillä pelaajia, eikä edes mailan poispelaaminen näyttänyt tulevan luontevasti. Maalilla vartioiva puolustaja oli paikoin väärällä puolella hyökkääjään nähden.

Myös sentterin ja laiturien osallistuminen oman maalinedustan suojelemiseen jätti toivomisen varaa ja näytti tulevan enemmän vahingossa kuin määrätietoisena tiivistämisenä.

Hyökkäyspäässä Jukurit näytti vaaralliselta, joskin pörrääminen ja kova työ tuotti hyvin vähän tällä kertaa. Pekka Jormakan ja Petrus Palmun kaltaiset sinnikkään polkukoneet tulevat kuitenkin vielä luomaan paljon enemmän paikkoja. Nyt hyökkäysten päättäminen jäi vaiheeseen. Myös ylivoimapeliin sillä löytyy aseita.

Oskari Salminen vastaan KalPa

Maalivahtien onnistumisen arviointi yhden ottelun perusteella ei ole riittävä otanta. Oskari Salmisen peli oli joka tapauksessa erittäin onnistunut. Luotuihin tilanteisiin nähden oli onnea, KalPan huonoutta ja Salmisen loistoa, ettei KalPa saanut aikaan enemmän osumia.

Salminen oli joka tapauksessa läpi ottelun rauhallinen, peitti hyvin, ja nappasi jaloillaan vaikeitakin laukauksia kiinni ratkaisuhetkillä.

Jokinen onnistui ainakin analyysissään

Jukurit saa kiittää voitostaan maalivahtiaan sekä KalPan huonoa viimeistelyä. Päävalmentajan suurin onnistuminen kuultiin lehdistöhaastattelussa, missä Jokinen poimi rehellisesti tuloksen takaa vastustajan yli 60 laukaisuyritystä, puolustuspelin tiiviyden puutteen sekä "purjeissa olemisen".

Jokinen oli siis rehellinen ja näki oikeita asioita, joita joukkueen pitää parantaa. Seuraava koetinkivi tulee luonnollisesti siinä, kun Jokisen ja valmentajatiimin pitää laittaa havaitut seikat kuntoon.

» Lähetä palautetta toimitukselle