Analyysi: Teuvo Teräväinen loistaa syötöillään ja on elämänsä vireessä − Sebastian Aho on silti Hurricanesin primus motor, joka nostaa Teräväisen hyökkäyspelaamisen tasoa

NHL-uransa Chicago Blackhawksissa aloittanut Teuvo Teräväinen on noussut Carolina Hurricanesissa eturivin pelaajaksi, jolta odotetaan tulosta illasta toiseen. Blackhawksissa vastuu jäi nykyistä vähemmälle, vaikka jo kaudella 2014−15 Teräväinen teki pudotuspelien 18 ottelussa kymmenen tehopistettä ja sai nimensä Stanley Cup -pokaaliin.

Bill Petersin alaisuudessa Teräväinen teki toissa kaudella 23 maalia ja 63 tehopistettä, mutta nousu parrasvaloihin on tapahtunut erityisesti Rod Brind'Amourin valmennuksessa. Viime kaudella maaleja syntyi edelliskautta vähemmän (21), mutta tehopisteitä kertyi jo 76. Nyt Teräväinen on lähes piste per ottelu -tahdissa ja erottuu erityisesti pelinrakentamisellaan tähtipelaaja Sebastian Ahon rinnalla.

Teräväisen aloitus kuluvaan kauteen oli Ahoa sähäkämpi ja hän erottui kaukalossa tätä vahvemmin. Nyt Aho on pelannut jo pitkään tasollaan, mikä on vienyt kaksikon pelaamista lähes uudelle tasolle ja nostanut suomalaiset jopa NHL:n valokeilaan. Teräväinen, Aho ja Nino Niederreiter muodostavat yhden sarjan parhaimmista kakkosketjuista.

Ahon rinnalla Teräväisen hyökkäyspelaaminen saa kuitenkin yhden vaihteen lisää.

Teräväisen ja Ahon pelillistä suhdetta kuvaa se, että suomalaisduo ruokkii toinen toistaan. Ahon rinnalla Teräväisen hyökkäyspelaaminen saa kuitenkin yhden vaihteen lisää. Tässä artikkelissa pureudutaan tilastollisten mallien avulla siihen, millä tasolla Teräväinen pelaa Ahoon nähden ja miten kaksikon väliset pelilliset erot tulevat tilastollisesti esille.

Teräväinen ei ole suoraan riippuvainen Ahon pelaamisesta, mutta eroavaisuudet kaksikon pelaajaprofiilien välillä raottavat Teräväisen pelillisten ominaisuuksien korostumista juuri Ahon rinnalla. Tämän paljastavat myös pelaajien suoritukset sekä aiemmilta vuosilta että kuluvalta kaudelta. Lisäksi on tärkeää ymmärtää, että Aho on pelipaikkansa absoluuttista eliittiä jo nyt − hän nostaisi myös Teräväistä selvästi heikompien pelaajien tasoa entisestään.

Teräväinen kykenee esimerkiksi Jordan Staalin laidalla kelvollisiin suorituksiin, mutta erityisesti Ahon rinnalla hänen pelaamisensa vahvistuu ja yltää lähelle potentiaaliaan. Pelaajaprofiililtaan Aho ja Staal ovat lähes toistensa vastakohtia. Staal on erinomainen puolustussuunnan pelaaja, kun taas Aho luottaa pelivälineen hallintaan ja sen riistämiseen pelin jokaisella osa-alueella. 

Ahon pelaamisessa korostuvat nykyaikaisen NHL-hyökkääjän piirteet: dynaamisuus, taito, rohkeus, pelinopeus. Niiden avulla Aho pyrkii jatkuvasti kääntämään pelin virtausta vastustajan päätyyn. Näitä ominaisuuksia on nähtävissä myös Teräväisen pelaamisessa, mikä jo itsessään vahvistaa kaksikon välistä kemiaa.

Näin ollen Ahoa ja Staalia on peluutettava eri tavalla. Koska kumpikin pelaa keskushyökkääjän paikkaa, on sillä suora seuraus laitahyökkääjiin, kuten Teräväiseen. Ahon ja Teräväisen yhteispelaaminen onkin lähes saumatonta ja he muodostavat ihanteellisen hyökkääjäkaksikon. Kun Aho onnistuu, Teräväinen onnistuu − ja toisinpäin.

Yllä oleva taulukko kuvaa sitä, minkälaisia laukaisuhallinnan, tehtyjen maalien ja maaliodottaman lukemia Hurricanes on tuottanut, kun Teräväinen ja Aho ovat olleet jäällä samaan aikaan. Se kuvaa myös sitä, miten joukkueen lukemat ovat muuttuneet, kun Teräväinen on pelannut ilman maanmiestään.

Keskeinen havainto on se, että kun Teräväinen on pelannut ilman Ahoa, Hurricanes ei ole tuottanut hyökkäyspäässä yhtä vahvoja lukemia kuin suomalaisten pelatessa samaan aikaan. Joukkue on tuottanut silloin 60 minuuttia kohden vähemmän laukauksia, tehtyjä maaleja ja maaliodottamaa. Kun Aho on pelannut ilman Teräväistä, lukemat ovat päinvastaisia.

On syytä huomioida, että Teräväinen ja Aho ovat aloittaneet yhdessä lähes 60 prosenttia vaihdoistaan hyökkäyspäässä. Kun merkittävä osa aloituksista alkaa puolustusalueen sijaan hyökkäysalueelta, todennäköisyys tehokkaaseen hyökkäyspelaamiseen kasvaa. Alustavasti näyttäisi kuitenkin siltä, että Ahon vaikutus Teräväiseen hyökkäyspelaamiseen ja sen tehokkuuteen on nostattava.

Toinen keskeinen havainto on se, että kun Teräväinen on pelannut ilman Ahoa, Hurricanes on päästänyt vähemmän laukauksia, maaleja ja maaliodottamaa kuin kaksikon pelatessa yhdessä. Kun Teräväinen ei ole pelannut Ahon kanssa, hän on saanut aiempaa enemmän vastuuta puolustuspäässä − ja joukkueen lukemat ovat olleet silti hyviä. Ahon kohdalla puolustuspelaaminen näyttäisi puolestaan olevan hienoinen akilleenkantapää.

Koska Teräväinen saa enemmän vastuuta puolustuspäässä pelatessaan ilman Ahoa, on sillä luonnollisesti hyökkäyspelaamisen tehoa heikentävä vaikutus. Aho on kerännyt kaksikosta enemmän huomiota, mutta myös Teräväisen panos joukkueelle on keskeinen. Hän on pelaamisellaan tehnyt joukkueen ykkösnyrkistä aiempaa vahvemman. Teräväinen on perustellusti Hurricanesin parhaita pelaajia, mutta hän ei ole aina saanut ansaitsemaansa valokeilaa.

Yksi artikkelin keskeisimmistä kysymyksistä on kuitenkin se, nostavatko Ahon otteet Teräväisen osakkeita hyökkäyspäässä.

Teräväisen aika Blackhawksissa kului lähinnä muiden taustatukena

Kokonaisuuden ymmärtämiseksi on oleellista tarkastella ensiksi Teräväisen NHL-uran kehitystä hyökkäyspelin tuottavuuden ja kokonaisvaltaisen pelaamisen osalta. Suomalaisen suorituksia analysoidaan muista NHL-hyökkääjistä koostuvaan vertailuryhmään nähden.

Teräväinen debytoi Blackhawksissa kaudella 2013−14, mutta vasta seuraavalla kaudella tilille kertyi noteerattava ottelumäärä. Tuolloin joukkue oli vielä kilpailukykyinen, joten kärkiketjuissa oli tunkua. Teräväinen sai kauden aikana peliaikaa keskimäärin 13 minuuttia ottelua kohden ja hänen paikkansa oli lähtökohtaisesti kolmos- tai nelosketjussa.

Tulokkaan asemassa pelanneen suomalaishyökkääjän suoritukset tasaviisikoin eivät luonnollisesti olleet mairittelevia. Huomionarvoista on ainoastaan se, että Teräväinen laukoi 60 minuuttia kohden 14,74 laukausta, jolla hän sijoittui 422 NHL-hyökkääjästä 77:nneksi.

Tulokaskaudelta on huomioitu tasaviisikoin vähintään 250 minuuttia pelanneet hyökkääjät. Kaudelta 2015−2016 on huomioitu vähintään 500 minuuttia pelanneet hyökkääjät.

Toisella kaudella hän pelasi vakiokokoonpanossa 78 ottelua ja pelimäärä tasaviisikoin kasvoi reilusti. Ottelua kohden hän pelasi keskimäärin 15 minuuttia. Tasaviisikoin Teräväinen jäi silti lukemillaan edelleen kauas NHL:n kärjestä, ja esimerkiksi maaleja hän teki 60 minuuttia kohden aiempaa vähemmän.

Hän kuitenkin paransi syöttö- ja tehopistelukemiaan ja nosti laukaisutehokkuuttaan lähes kaksi prosenttiyksikköä. Henkilökohtaista maaliodottamaa ja laukauksia hyökkääjä loi aiempaa vähemmän, mikä ei ollut tavoiteltavaa aiempaa suurempaa roolia tavoittelevalle pelaajalle.

Tästä huolimatta Teräväinen teki pisteistään merkittävän osuuden tasaviisikoin. Koska ylivoima-aikaa ei joukkueen muihin hyökkääjiin nähden kertynyt paljoa, erottuminen tasaviisikoin oli entistäkin oleellisempaa. Kaudella 2014−15 yhdeksästä pisteestä seitsemän syntyi tasaviisikoin ja kaikki oli ykköstehopisteitä (maalit + ykkössyötöt). 60 minuuttia kohden hän teki 1,05 ykköstehopistettä.

Toisella kaudella Teräväinen teki 35 tehopisteestään 20 tasaviisikoin ja 17 niistä oli ykköstehopisteitä. 13 maalista yhdeksän syntyi tasaviisikoin. Hän keräsi 60 minuuttia kohden 1,07 ykköstehopistettä, joten Teräväinen teki pienestä roolista huolimatta kelvollisia pistelukemia.

On muistettava, että Teräväinen oli toista perättäistä Stanley Cupia tavoitelleessa joukkueessa, jossa parhaat pelasivat eniten ja muut tarjosivat taustatukea. Teräväinen väläytteli potentiaaliaan, muttei saanut kestävää roolia, jossa puhjeta kukkaan. Toisaalta suomalaisen hyökkäyspelaamisen tuottavuuden lukemat eivät antaneet pisteiden tuotantoon parasta mahdollista lähtökohtaa.

Blackhawksissa Teräväinen voitti Stanley Cupin, mutta jäi pelillisesti muiden taustalle.

Kuva © Getty Images

Runsas pelillinen vastuu Hurricanesissa on jalostanut Teräväisen aiempaa tehokkaammaksi pelinrakentajaksi

Huomioitu tasaviisikoin vähintään 500 minuuttia pelanneet hyökkääjät. Kuluvalta kaudelta on huomioitu vähintään 250 minuuttia pelanneet hyökkääjät.

Ensimmäisellä Hurricanes-kaudellaan Teräväinen sai tasaviisikoin 81:nneksi eniten peliaikaa. Suomalainen vakiinnutti pelipaikkansa kakkosketjussa ja sai kaikki tilanteet huomioiden keskimäärin 17 minuuttia peliaikaa ottelua kohden. Keskimääräinen peliaika kasvoi siis kahdella minuutilla verrattuna edelliskauteen Blackhawksissa.

Teräväisen lukemat suhteutetuissa maaleissa, ykkössyötöissä ja tehopisteissä eivät kuitenkaan ottaneet askelta eteenpäin − päinvastoin. Lukemat olivat heikompia kuin kaudella 2015−16. Ykköstehopisteitäkin hän loi Blackhawks-kausia vähemmän (0,84). Ainoastaan maaliodottamaa hyökkääjä loi edelliskautta enemmän. Teräväisen hyökkäyspelaamisen tuottavuus ei kehittynyt nimeksikään, vaikka vastuuta kertyi aiempaa enemmän kakkosketjussa.

Kaudella 2017−18 Teräväinen paransi kaikkia lukemiaan. Hän teki 60 minuuttia kohden kaksi kertaa enemmän maaleja (0,93) kuin edelliskaudella ja sijoittui hyökkääjistä 63:nneksi. Ykkössyöttöjä ja tehopisteitä kertyi myös edelliseen kauteen nähden selvästi paremmin. Ykköstehopisteitä hän loi 60 minuuttia kohden 1,69 eli suomalainen oli aiempaa enemmän keskiössä maaliin johtaneiden hyökkäysten rakentamisessa.

Henkilökohtainen maaliodottama ja luodut laukaukset olivat myös aiempaa parempia, mutta kaikista näkyvimmät kehityskohdat kiinnittyivät nimenomaan maalien ja tehopisteiden luomiseen. Lisäksi Teräväisen laukaisuprosentti parani yli kuudella prosenttiyksiköllä, mikä alleviivaa erityisesti sitä, miten alhainen prosentti oli edelliskaudella (6,84).

Kaudella 2018−19 Teräväinen teki 60 minuuttia kohden vähemmän maaleja ja ykköstehopisteitä kuin edelliskaudella, mutta lukemat ykkössyöttöjen ja tehopisteiden suhteen olivat aiempaa parempia. Hänen laukaisuprosenttinsa oli kolme prosenttiyksikköä edelliskautta heikompi, mikä osittain selittää suomalaisen pudonnutta tehokkuutta maalien osalta. Tehojen osalta Teräväisen taso pysyi kutakuinkin samana edelliskauteen nähden.

hyökkäämisen kokonaisvaltaisen tuottavuuden suhteen hänen ja NHL:n huipun välille muodostuu tasaviisikoin näkyvä ero.

Teräväinen on profiloitunut tasaviisikoin pelinrakentajaksi. Vaikka suomalainen on tehnyt NHL-uransa aikana kahdesti yli 20 maalia kaudessa, hänen pelaamisensa ei keskity lähtökohtaisesti laukomiseen vastustajan maalin lähietäisyydeltä ja hyökkäysten viimeistelemiseen.

Hurricanes on Teräväisen ollessa jäällä kuitenkin vienyt peliä ansiokkaasti hyökkäysalueen vaarallisille maalintekopaikoille. Siitä on kiittäminen myös keskushyökkääjä Ahoa, joka on monilta osin Hurricanesin pelaamisen primus motor.

Hurricanesissa Teräväinen on pelannut tasaviisikoin ylivoimaisesti eniten Ahon kanssa. Viime kaudella hän pelasi eniten Ahon ja Micheal Ferlandin kanssa, kuluvalla kaudella Ferlandin on korvannut Nino Niederreiter. Ahon lisäksi joukkueen kapteeni Staal on pelannut Teräväisen kanssa runsaasti edellisen kolmen kauden aikana.

Tällä kaudella Teräväisen viimeistely on ollut tehotonta: lukemat 60 minuuttia kohden tehdyissä maaleissa ja laukaisuprosentissa ovat alhaiset. Pelinrakentaminen on sujunut erinomaisella tasolla, sillä syöttöpisteitä hyökkääjä on jaellut peräti kahdeksanneksi parhaiten. Tehopisteiden tuotanto kuitenkin on heikentynyt kahdesta edelliskaudesta, ja suomalainen sijoittuukin tällä kaudella 60 minuuttia kohden tehdyissä tehopisteissä vasta 122:nneksi.

Ykköstehopisteitä on syntynyt silti samalla tasolla (1,58), joten suomalainen on osoittanut maalien vähyydestä huolimatta kykenevänsä tuottamaan syöttöjä oivalla tahdilla. Ero tehopisteiden ja ykköstehopisteiden tuottamisen välillä paljastaakin lähinnä maalien puutteen vaikutuksen suomalaisen kokonaistehoihin. Kun Teräväinen osuu aiempaa paremmin maalipuiden väliin, kasvavat myös tehot.

Teräväinen erottuu syöttöpelaamisellaan, mutta muuten hänen tuottavuutensa ei ole NHL:n kärjen tasolla. Suomalaisduossa Aho on tehnyt nopean läpimurron huipulle Teräväisen ollessa vahva hyökkäyspelillinen apu. Teräväinen on oiva kärkiketjujen laitahyökkääjä, mutta hyökkäämisen kokonaisvaltaisen tuottavuuden suhteen hänen ja NHL:n huipun välille muodostuu tasaviisikoin näkyvä ero.

Huomioitu ylivoimalla vähintään 100 minuuttia pelanneet hyökkääjät. Kuluvalta kaudelta on huomioitu vähintään 50 minuuttia pelanneet hyökkääjät.

Ylivoimalla Teräväisen ominaisuudet tulevat vahvemmin esille ja hän erottuu muihin NHL-hyökkääjiin nähden paremmin kuin tasaviisikoin. Ensimmäisellä Hurricanes-kaudellaan hän kirjasi 99:nneksi eniten ylivoima-aikaa ja teki 58:nneksi eniten tehopisteitä 60 minuuttia kohden. Maaliodottamaa ja laukauksia Teräväinen tuotti niin ikään hyvällä tasolla sijoittuen lukemillaan 50 parhaan hyökkääjän joukkoon.

Koska hyökkääjän pelaaminen keskittyy voimakkaammin maalien alustamiseen kuin niiden viimeistelemiseen, hänen hyökkäyspelaamisensa tuottavuuden kiintopiste on syöttö- ja tehopisteiden luomisessa. Ylivoimalla tehopisteitä onkin syntynyt 60 minuuttia kohden kausi kaudelta enemmän. Tällä kaudella Teräväinen on murskannut aiemmat suhteutetut tehopistelukemansa ja tehnyt 60 minuuttia kohden 7,63 tehopistettä, jolla hän on lähes NHL:n kärkeä.

Tällä kaudella suomalainen on myös jakanut neljänneksi parhaiten syöttöjä sekä tuottanut 24:nneksi parhaiten maaliodottamaa ja 28:nneksi parhaiten laukauksia. Laukaisuprosentti on ollut heikko eikä maaleja ole syntynyt 60 minuuttia kohden kovinkaan tehokkaalla tahdilla. 

Ylivoimalla Teräväinen on kasvanut aiempaa suurempaan rooliin ja hyökkääjä todellakin tekee sitä, mitä häneltä odotetaan. Hänen laukaisutahtinsa on ollut hyvä, mutta laukausten laatu ja sijainnit eivät ole aiemmin olleet tarpeeksi hyviä, jotta ne olisivat konkretisoituneet maaleiksi. Tällä kaudella maaliodottamaa on syntynyt hyvin, mikä on Teräväisen kannalta lupaavaa. Enää hänellä olisi selätettävänään huono tuuri.

Hurricanesissa on kulkenut ja avainrooli maistunut.

Kuva © Getty Images

Suomalaisen kokonaisvaltaisuus on ottanut Hurricanesissa runsaasti askelia eteenpäin

Koska painopiste Teräväisen pelillisten suoritusten kehittymisen tarkastelussa kohdistuu Hurricanes-aikoihin, laukausten ja maaliodottaman tuottamista sekä niiden päästämistä tarkastellaan kaudesta 2016−17 alkaen.

Kun Teräväinen on ollut jäällä, Hurricanes on tuottanut 60 minuuttia kohden laukauksia korkealla tasolla. Viime kaudella lukema 63,01 oikeutti suomalaisen sijalle 58, ja kuluvan kauden lukema 68,41 kahdeksanneksi. Hurricanes on Teräväisen ollessa myös päästänyt laukauksia huomattavan vähän.

Huomioitu tasaviisikoin vähintään 500 minuuttia pelanneet hyökkääjät. Kuluvalta kaudelta on huomioitu vähintään 250 minuuttia pelanneet hyökkääjät.

Hyökkääjä on neljällä edellisellä kaudella sijoittunut korkealle niin päästetyissä laukauksissa kuin laukausten prosentuaalisessa osuudessakin, joten jälki on ollut hyvää myös puolustusalueella. Hurricanesin pelaaminen perustuu kiekonhallintaan ja joukkue laukoo paljon, joten pelitavalla on taipumus ylikorostaa yllä olevia lukemia.

Luodun ja päästetyn maaliodottaman lukemat kertovatkin laukauksia paremmin Teräväisen pelillisistä ansioista. Viime kaudella Hurricanes tuotti Teräväisen ollessa jäällä selvästi enemmän maaliodottamaa (2,94) kuin kahdella edelliskaudella. Tällä kaudella hyökkäyspelaaminen on tehostunut vielä entisestään.

Lukemat päästetyn maaliodottaman suhteen ovat olleet sen sijaan lähinnä keskinkertaisia. Kaudella 2017−18 Teräväinen sijoittui 54:nneksi, mutta muilla kausilla on jäänyt petrattavaa. Laukauksia on tullut omaan päähän verrattain vähän, mutta yksi kehityskohde liittyy vastustajien laadukkaiden laukaisupaikkojen eliminoimiseen.

Teräväisen kannalta hyvää on se, että hänen kokonaisvaltaisuutensa on ottanut Blackhawks-ajoilta askelia eteenpäin. Hän on ollut Hurricanesissa luotettava laitahyökkääjä sekä hyökkäys- että puolustusalueella.

Teräväinen ei ole pelkästään kakkosviulun soittaja, mutta hyötyy Ahon hyökkäysosaamisesta

Yksi keino yksittäisen pelaajan tason hahmottamiseksi on ottaa huomioon keskeisiä ulkopuolisia muuttujia, joihin hän ei voi vaikuttaa mutta jotka vaikuttavat suoraan pelaajan otteisiin. Näitä ovat esimerkiksi ketjukaverit, vastustajat, ottelutilanne ja vaihtojen alkamisen sijainnit.

Evolving-Hockeyn luomassa mallissa (Regularized Adjusted Plus-Minus eli RAPM) erotetaan pelaajan henkilökohtaiset suoritukset yllä olevista muuttujista lineaarisen regression avulla. RAPM-malli oli aiemmin esillä Jatkoajan artikkelissa, jossa Lassi Alanen tarkasteli kattavasti Minnesota Wildin kapteenin Mikko Koivun NHL-uran edesottamuksia puolustuspäässä.

Teräväisen RAPM-lukemat Blackhawksissa ja Hurricanesissa.

Kuva © Evolving-Hockey

Yllä olevat RAPM-lukemat paljastavat Teräväisen pelaamisen tason kokonaiskuvan. Blackhawksissa hänen hyökkäyspelaamisensa tasakentällisin ei tuonut paikkaa kärkiketjujen hyökkääjäksi, mutta puolustuspelaamisen taso oli hyvä. Keskihajonnalla kuvattuna hän ei tuottanut hyökkäyspäässä maaleja, maaliodottamaa ja laukauksia kovinkaan paljoa, mutta erottui edukseen puolustuspäässä vastustajan maaliodottaman ja laukausten ehkäisemisessä.

Ylivoimalla hän tuotti positiivisen lukeman 60 minuuttia kohden tehtyjen maalien osalta, mutta lukemat maaliodottaman ja laukausten suhteen olivat puolestaan negatiivisia. Hurricanesissa Teräväisen RAPM-lukemat ovat parantuneet selvästi puolustuspään- ja ylivoimalukemien osalta. Tasakentällisin mitattavia hyökkäyspään lukemia hän on myös parantanut, mutta ei niin selvästi, että erottuisi esimerkiksi Ahoon nähden.

Teräväisen ja Ahon RAPM-lukemat Hurricanesissa.

Kuva © Evolving-Hockey

Yllä oleva vertailu Ahoon osoittaa, että tasakentällisin pelatessa Teräväisen hyökkäyspäässä tuottamat lukemat eivät ole yhtä vahvoja kuin Aholla. Aho on tuottanut erinomaisella tasolla etenkin suhteutettua maaliodottamaa ja ollut ylivoimalla tasaisen vahva. Teräväinen erottuu kaksikosta vahvemmin puolustuspään lukemillaan ja on ollut ylivoimalla Ahoa tehokkaampi erityisesti laukausten tuottamisessa. Nämä ovat Teräväisen kannalta erinomaisia meriittejä.

WAR-tilastossa pelaajan arvoa verrataan "korvaavan tason pelaajaan" (replacement level player). Sen lukema kuvastaa, kuinka monta voittoa enemmän pelaaja on tuonut joukkueelleen korvaavaan pelaajaan nähden. Korvaavan tason pelaajalla tarkoitetaan pelaajaa, joka tyypillisesti korvaisi tarkastelussa olevan pelaajan, eli tässä tapauksessa Teräväisen. 

GAR-tilasto puolestaan kertoo, kuinka monta maalia enemmän pelaaja on tuonut joukkueelleen korvaavan tason pelaajaan nähden. Tilastollisina malleina WAR ja GAR eivät ole täydellisiä, mutta ne huomioivat pelaajan suoritukset kokonaisvaltaisesti ja estimoivat pelaajan arvoa.

Aho ja Teräväinen ovat olleet vuodesta 2016 lähtien Hurricanesin parhaimpia hyökkääjiä sekä WAR:lla että GAR:lla mitattuna. Yllä olevassa kausittaisessa vertailussa Teräväisen WAR-lukemien huippukohta ajoittuu toistaiseksi toissa kaudelle, kun Aho taas loisti viime kaudella. Tällä kaudella Teräväinen on toistaiseksi tuottanut Ahoa hieman enemmän arvoa korvaavan tason pelaajaan nähden.

WAR- ja GAR-lukemien pohjalta tehtävä keskeinen havainto on se, että Teräväisen kokonaisvaltainen suoritustaso mukailee Ahoa. Ero kaksikon välillä kumpuaa lähinnä siitä, miten he tuottavat arvoa joukkueelleen. Siitä kertovat alla olevat yksilölliset laukaisukartat, jotka jakautuvat hyökkäys- ja puolustusalueeseen.

Teräväisen ja Ahon henkilökohtainen vaikutus hyökkäys- ja puolustuspäässä kausittain.

Kuva © HockeyViz

Jos pelaaja on laukonut keskivertoa enemmän laukauksia tietyiltä alueilta, se on korostettu punaisella värillä. Sininen väri viittaa puolestaan siihen, että tietyltä alueelta on tullut keskivertoa vähemmän laukauksia. Hyvästä hyökkäyspelaamisesta kertovat plusmerkkiset lukemat, hyvästä puolustuspelaamisesta kielivät miinusmerkkiset lukemat.

Laukaisukartat osoittavat, että Ahon vaikutus hyökkäysalueella on ollut tällä ja viime kaudella Teräväistä huomattavasti suurempi. Puolustusalueella Teräväisen vaikutus on puolestaan ollut Ahoa suurempi. Teräväisen puolustuspelaamisen taso on jo neljän edellisen kauden ajan ollut erinomainen. Laukaisukartat tiivistävät sen, että Teräväinen on profiililtaan peliä tekevä laitahyökkääjä, joka suoriutuu puolustuspäässä hyvin.

Ero kaksikon välillä kumpuaa lähinnä siitä, miten he tuottavat arvoa joukkueelleen.

Hyökkäysalueella hän hyötyy Ahon taiturimaisuudesta ja tietokonemaisesta pelikäsityksestä. Koko ketjun yhteispelaamiselle ominaista on muun muassa ajoittainen pelipaikattomuus. Vaikka Aho kantaa vastuuta keskellä, hän saattaa vaihtaa hetkellisesti paikkaa laidalle. Tämä on toteutunut esimerkiksi silloin, kun ketju puolustaa hyökkäysalueen puolustuspelaamisen jälkeen vastustajan hyökkäystä.

Aholle paikanvaihto laitaan mahdollistaa parhaassa tapauksessa tehokkaita kiekonriiston jälkeen tapahtuvia vastahyökkäyksiä. Se on osaltaan opportunistista, koska se edellyttää jonkun muun jäämistä varmistavan hyökkääjän asemaan. Samalla se voi myös verottaa puolustuspelaamista, mikä näkyy yllä olevissa laukaisukartoissa.

Teräväinenkin hakee pelin sisällä mahdollisia vastahyökkäyksiä, mutta hänen pelaamistaan hyökkäysalueella ei leimaa yhtä vahvasti Ahon kaltainen opportunistisuus. Ketjun pelaamisessa näkyvät sulavat vaihdot pelipaikasta toiseen mahdollistavat nopeita ja vaarallisia vastaiskuja sekä vastustajaa kuluttavia pitkiä hyökkäyksiä.

On selvää, että kun Hurricanesin kaksi tärkeintä hyökkääjää pelaa samassa ketjussa, tulokset ovat hyviä. Päävalmentaja Brind'Amourilla ei ole pelillistä eikä tilastollista syytä erottaa Teräväistä ja Ahoa toisistaan, vaikka kaksikko ajautuisi hetkellisesti syväjäähän.

Tilastojen lähteet: Evolving-Hockey, HockeyViz, Natural Stat Trick

TOI = Peliaika

CF% = Corsi for%, CF/60 = Corsi for per 60 min, CA/60 = Corsi against per 60 min. Corsi tarkoittaa laukaisumäärää, joihin on laskettu mukaan myös blokatut ja ohi maalista lauotut laukaukset.

GF% = Tehtyjen maalien %-osuus kaikista maaleista, GF/60 = Tehdyt maalit per 60 min, GA/60 = Päästetyt maalit per 60 min.

xGF% = Maaliodottaman %-osuus, xGF/60 = Maaliodottama per 60 min, xGA/60 = Vastustajan maaliodottama per 60 min.

OZF% = Hyökkäyspään aloitusten %-osuus kaikista aloituksista.

G/60 = Maalit per 60 min, A1/60 = Ykkössyötöt per 60 min, P/60 = Tehopisteet per 60 min, ixG/60 = Henkilökohtainen maaliodottama per 60 min, iCF/60 = Henkilökohtainen Corsi per 60 min, Sh% = Laukaisutehokkuus.