Analyysi: Suomelta nähtiin ohipeli - Kiekollinen peli hakee muotoaan

MAAJOUKKUE / Artikkeli
Ruotsi pystyi pysymään kiekossa Suomea paremmin.

Nuoret Leijonat kärsi 1–2-tappion Ruotsille kisojen avausottelussaan. Suomen pelaamista sekoittivat jäähyt.

Avauserän ensimmäinen kymmenminuuttinen oli Nuorilta Leijonilta kiekollisena kohtuullisen kypsää peliä. Erityisesti pelin rytmittäminen oli tasapainoista. Suomi pelasi ensimmäiseen erään lähes kymmenen erilaista kontrollilähtöä omalta alueelta. Peli kiihtyi koko viisikkona keskialueella, mikä takasi hyvät valmiudet laadukkaaseen hyökkäyspeliin.

Kiekollisessa pelissä oli paljon samaa kuin harjoitusottelussa Kanadaa vastaan.

Pelin rytmittäminen, joka oli viime kisoissa Nuorilla Leijonilla puutteellista, näyttäisi olevan ainakin ajatuksen tasolla hyvällä mallilla jo kisojen alussa. Suomella oli heti Ruotsi-pelissä hyviä, oikeita pyrkimyksiä kiekon kanssa. Tilanteita pyrittiin tunnistamaan ja niihin reagoimaan pelin vaatimalla tavalla.

Siinä Suomi onnistui osin, mutta kun homma hajosi käsiin jäähyilyn myötä, myös fokus pelin optimaalisesta rytmittämisestä katosi.

Suomen päävalmentajan Jussi Ahokkaan mukaan nimenomaan tilanteen tunnistamista ja pelin rytmittämistä on terävöitettävä jatkossa.

– Meidän pitää tietää milloin pitää rytmittää ja milloin pelata nopeasti. Pitää olla fiksuja, eikä tyhmiä. Ei kannata puskea, vaan pitää tietää milloin kasata viisikko ja mahdollisesti vaihtaa kiekolla

Ongelma oli Ruotsi-pelissä  se, että Suomi menetti kiekkoja liikaa puolustus- ja keskialueella.

Suomen apuvalmentaja Jukka Varmanen nosti tämän myös esiin pelin jälkeen.

– Olimme tietyllä tavalla hitaita. Teimme ison määrän kiekolla virheitä. Perussuoritusvarmuudessa meidän pitää parantaa ja saada viisi pelaajaa pelaamaan paremmin samaa peliä samassa rytmissä.

Nuorten Leijonien heikko suoritusvarmuus kiekolla näkyi myös siniviivatilastoissa. Suomi menetti peräti 11 kertaa kiekon ylittäessään puolustussiniviivaansa.

Nuoret Leijonat siniviivoilla Puolustussiniviiva Hyökkäyssiniviiva
Kiekon kanssa 47 kertaa (71%) 29 kertaa (52%)
Siirtokiekko 8 kertaa (12%) 19 (33%)
Kiekonmenetys 11 kertaa (17%) 8 (14%)

Tilastoitu Suomen siniviivojen ylitykset Ruotsia vastaan.

Varmasen mukaan Suomen pelaaminen oli hidasta niin yksilö- kuin joukkuetasolla.

– Meidän pitää pystyä pelaamaan tietyt tilanteet nopeammin. Se ei tarkoita sitä, että me puskemme, vaan yksittäisten tilanteiden pelaamista nopeammin. Pitää voittaa kiekollisia kamppailuja enemmän, saada pidettyä kiekkoa meillä ja määritettyä tahtia.

Varmanen oli skoutannut Ruotsin pelaamista tarkkaan ennen peliä. Suomen tavoitteena oli estää Ruotsin puolenvaihtopelaaminen keskialueella.

Varmasen mukaan siinä Suomi epäonnistui, ja toisaalta Suomi ei pystynyt itse vaihtamaan keskialueen hyökkäyspelissä puolta.

– Ruotsi pyrkii tosi paljon käyttämään leveyttä keskialueella. Siinä meidän tarkoitus oli pitää peli yhdellä puolella, mutta emme onnistuneet riittävän hyvin. Ruotsin keskialueen puolustuspeli oli vahvasti puolittava. Emme päässeet riittävän hyvin vaihtamaan puolta.

Jukka Varmanen toimii Suomen apuvalmentajana.

Pohja on olemassa

Ylilataus paistoi Nuorten Leijonien pelaamisesta. Harjoitusottelussa Kanadaa vastaan Suomi pelasi riittävän rennolla otteella, mikä näkyi oikeina ratkaisuina kentällä.

Kisojen avausottelussa Ruotsia vastaan Suomi sortui yliyrittämiseen. Peli ei soljunut luontevasti, vaan jokainen ikään kuin yritti liikaa. Peliä pakotettiin väärissä kohtaa.

Ylilataus näkyi myös täysin turhina jäähyinä, joista yksi esimerkki oli Teemu Engbergin melko kyseenalainen taklaus. Ihme kyllä, Engberg selvisi tempustaan vain kahden minuutin jäähyllä.

– Muutama turha jäähy, monelle ensimmäinen arvokisaottelu jolloin varmasti lataus on kova, päävalmentaja Ahokas pohti pelin jälkeen.

Korjausliikkeiden tekemisen pitäisi olla suhteellisen vaivatonta jatkoa ajatellen, sillä Suomella on hyvä pelillinen pohja olemassa. Se nähtiin harjoituspelissä Kanadaa vastaan ja hetkittäin Ruotsia vastaan.

Apuvalmentaja Varmanen korostaa, että peliä pitää pystyä kehittämään turnauksen aikana.

– Tiedetään hyvin, mitä ollaan täällä tekemässä. 

– Parhaat hetket Kanadaa vastaan olivat tosi hyviä. Kyllä siellä on hyviä asioita, joita ollaan harjoiteltu. Täytyy saada vaan koneet käyntiin vähän paremmin.

Nähtäväksi jää, oliko Ruotsi-ottelu vain yksittäinen ohipeli joukkueelta. Ainakaan itseluottamukselle ei sekava hyökkäyspeli ja jatkuvat kiekonmenetykset tee hyvää.

» Lähetä palautetta toimitukselle