ST PAUL, MINNESOTA - OCTOBER 20: Mikko Koivu #9 of the Minnesota Wild looks on during the game against the Montreal Canadiens at Xcel Energy Center on October 20, 2019 in St Paul, Minnesota. The Wild defeated the Canadiens 4-3. (Photo by Hannah Foslien/Ge
Kuva © Getty Images

Analyysi: Selke Trophyn puuttuminen ei tahraa Mikko Koivun perintöä − hän on perustellusti 2010-luvun paras puolustava hyökkääjä NHL:ssä

Artikkeli
1000 NHL-runkosarjaottelun haamurajan ylittänyt Mikko Koivu on Minnesota Wildin seurahistorian merkittävin pelaaja ja maajoukkueen pitkäaikainen kapteeni. Pienemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että suomalaissentteriä voidaan hyvin perustein pitää kenties koko 2010-luvun parhaana puolustavana hyökkääjänä.

Minnesota Wildin organisaatio perustettiin vuonna 2000 ja se liittyi NHL:ään samaan aikaan Columbus Blue Jacketsin kanssa. Wild ja Blue Jackets varasivat kesäkuun 23. päivä järjestetyssä laajennusvaraustilaisuudessa yhteensä 52 pelaajaa muista NHL-joukkueista. Seuraavina päivinä järjestettiin varsinainen varaustilaisuus, jossa New York Islanders varasi ensimmäisellä vuorolla maalivahti Rick DiPietron. Kolmantena varannut Wild päätyi valitsemaan slovakialaishyökkääjä Marián Gáboríkin, kun taas neljännen vuoron omistanut Blue Jackets nappasi isokokoisen tšekkipuolustajan Rostislav Kleslan

Wild jäi ensimmäisellä NHL-kaudellaan selkeästi pudotuspeliviivan alapuolelle voittaen ainoastaan 25 ottelua. Palkinnoksi debyyttikauden rämpimisestä joukkue pääsi varaamaan kuudentena kesän 2001 varaustilaisuudessa. Haaviin tarttui TPS:n paidassa lupaavasti esiintynyt suomalaissentteri Mikko Koivu

Kelataan ajassa reilu 18 vuotta eteenpäin. Koivu saavutti sunnuntai-iltana 1.12. maagisen 1000 runkosarjaottelun rajapyykin seitsemäntenä suomalaispelaajana NHL:n historiassa. Hänestä tuli samalla myös ensimmäinen tuhat runkosarjaottelua Wildin paidassa pelannut pelaaja. Merkkipaaluaan hän juhlitsi 700 tehopisteen rajapyykin ylittämisellä ja tavaramerkkiharhautuksellaan voittomaalikilpailussa.

Koivu on monella tapaa Wildin seurahistorian merkittävin yksittäinen pelaaja. Hän on kerännyt Wildin historiassa ylivoimaisesti eniten syöttöpisteitä ja tehopisteitä. Lisäksi hän on tehnyt Gáboríkin jälkeen toiseksi eniten maaleja, Zach Parisen jälkeen toiseksi eniten ylivoimamaaleja ja Wes Walzin jälkeen toiseksi eniten alivoimamaaleja.

Koivu on myös Wildin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa vakituinen kapteeni. Nykypelaajista ainoastaan Zdeno Chára, Sidney Crosby ja Jonathan Toews ovat toimineet joukkueidensa kapteeneina 11 peräkkäistä kautta C-kirjainta rinnassaan kantavaa Koivua pidempään.

Vaikka Wild ei Koivun aikana ole kertaakaan edennyt pudotuspeleissä toista kierrosta pidemmälle, suomalaissentteri on kerännyt menestystä maajoukkueessa. Koivun palkintokaapista löytyvät muun muassa alle 18-vuotiaiden MM-kulta, aikuisten MM-kisoista yksi kulta, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia sekä olympialaisista yksi hopea ja yksi pronssi. 

Yllä mainituista meriiteistä huolimatta Koivun pelaajauran vaikuttavin saavutus on kuitenkin se, että hän on ollut lähes koko NHL-uransa ajan yksi maailman parhaista puolustuspään spesialisteista. Argumentit, jotka puoltavat Koivua jopa koko 2010-luvun parhaana puolustavana hyökkääjänä, ovat vahvat, mikäli mitataan ainoastaan suoriutumista puolustusalueella. 

Tässä artikkelissa pyritään muodostamaan kuvaa Koivun puolustuspelillisestä osaamisesta hänen koko NHL-uransa ajalta erilaisten tilastollisten menetelmien kautta. Koska nykymuotoista dataa on saatavilla kaudesta 2007–2008 lähtien, analyysin ulkopuolelle jäävät Koivun kaksi ensimmäistä kautta. On myös huomioitava, että puolustuspelaamisen mittaamista pidetään yleisesti hyökkäyspelaamista vaikeampana. 

Wild-kapteeni on vahvan puolustusidentiteetin ruumiillistuma

Päästettyä maaliodottamaa voidaan pitää tällä hetkellä käytössä olevista puolustuspelillisistä mittareista kaikkein hyödyllisimpänä. Päästetyt maalit sisältävät erityisesti lyhyellä aikavälillä runsaasti satunnaisuutta ja niihin vaikuttaa valtavasti myös maalivahtipelaaminen. Maalivahdit voidaan myös mieltää osaksi joukkueen puolustusta, mutta esimerkiksi tällaisessa analyysissa maalivahtipelaamisen ja kenttäpelaajien vastuulla olevan puolustamisen erottaminen toisistaan on tärkeää. 

Maaliodottama on myös pelkkiä laukaisuyrityksiä parempi vaihtoehto, sillä se ottaa huomioon laukausten määrän lisäksi niiden laadun. Kun siniviivalta ja b-pisteiden välistä lähtevät laukaukset näyttävät laukaisuyrityksiä katsottaessa samalta, maaliodottama huomioi jälkimmäisen huomattavasti voimakkaammin. Vaikka maaliodottama on jo tämänhetkisellä datalla erittäin käyttökelpoinen mittari, esimerkiksi syöttödatalla maalipaikkojen vaarallisuutta voisi arvioida entistä paremmin. 

Koivun aikana Wild on tasaviisikoin profiloitunut erityisesti 2010-luvun aikana puolustusvoittoiseksi joukkueeksi, jonka ykkösprioriteettina on ollut estää vastustajaa laukomasta hyökkäysalueen parhailta sektoreilta. Tämä näkyy selvästi juuri päästettyä maaliodottamaa tarkasteltaessa.

minnesota wild tasaviisikoin vuosina 2007–2019 via natural stat trick
Kaudet CA/60 xGA/60 GA/60
2007–2010 53,06 1,90 2,29
Sijoitus 16. 4. 13.
2010–2013 56,84 2,10 2,32
Sijoitus 25. 15. 18.
2013–2016 52,85 1,86 1,98
Sijoitus 11. 1. 3.
2016–2019 56,38 1,94 2,24
Sijoitus 15. 1. 9.

CA/60 = vastustajan luomat laukaisuyritykset 60 minuuttia kohden, xGA/60 = vastustajan luoma maaliodottama 60 minuuttia kohden, GA/60 = vastustajan tekemät maalit 60 minuuttia kohden

Jo 2000-luvun loppupuolella Wild päästi tasaviisikoin neljänneksi vähiten maaliodottamaa peliaikaan suhteutettuna, keskimäärin ainoastaan 1,90 maalia 60 minuuttia kohden. Kausina 2010–2011 ja 2011–2012 Wild oli niin laukaisuyritysten, maaliodottaman kuin päästettyjen maalien suhteen heikko puolustussuuntaan, mutta työsulkukaudella 2012–2013 joukkue palasi jälleen yhdeksi vähiten maaliodottamaa päästäneistä joukkueista.

Vuosina 2013–2019 Wild on ollut tasaviisikoin vähiten maaliodottamaa päästänyt joukkue koko sarjassa. Puolustusvoittoinen tyyli on korostunut erityisesti päävalmentaja Bruce Boudreaun komennossa. Jokaisena Boudreaun kolmena kokonaisena Wild-kautena joukkue on vähiten laadukkaita maalipaikkoja päästänyt joukkue tasaviisikoin.

Valmentajan vaikutuksen arvioimiseen tähtäävien mallien mukaan Boudreau on yksi positiivisimmin puolustuspelaamiseen vaikuttaneista valmentajista NHL:ssä viimeisen 13 vuoden ajalta. Huomattavaa on selkeä ero laukaisuyritysten ja maaliodottaman kohdalla, mikä kielii siitä, että Boudreau ja Wild ovat strategisesti ohjanneet vastustajat laukomaan heikommilta sektoreilta ja pyrkineet tukkimaan keskustan. 

mikko koivu tasaviisikoin vuosina 2007–2019 VIA NATURAL STAT TRICK
Kaudet TOI CA/60 xGA/60 GA/60
2007–2010 3024,36 49,41 1,78 2,02
Sijoitus (241 pelaajasta) 59. 53. 9. 42.
2010–2013 2490,16 52,09 1,95 1,88
Sijoitus (232 pelaajasta) 108. 57. 32. 22.
2013–2016 3228,54 47,25 1,62 2,04
Sijoitus (265 pelaajasta) 40. 16. 1. 73.
2016–2019 2653,34 53,46 1,70 1,92
Sijoitus (276 pelaajasta) 137. 47. 1. 11.

Yllä olevassa taulukossa on huomioitu jokaisen kolmen kauden jakson aikana vähintään 2000 minuuttia tasaviisikoin pelanneet hyökkääjät. 

Koivun henkilökohtaiset puolustuspelistä kertovat lukemat ovat hänen koko uransa ajalta erittäin komeat. Jo vuosina 2007–2010 Koivun vaikutus Wildin puolustuspelaamiseen tasaviisikoin oli erittäin merkittävä. Hänen ollessaan jäällä Wildia vastaan luotiin maaliodottamaa vain 1,78 maalia 60 minuuttia kohden − se on yhdeksänneksi paras lukema taulukon 241 vertailukohteesta.

Vuodet 2010–2013 olivat absoluuttisten laukaisuyritys- ja maaliodottamalukemien suhteen puolustuksellisesti Koivun heikoimmat, mutta ironisesti juuri tuolloin hänen ollessaan jäällä Wild päästi maaleja vähemmän kuin taulukon muina ajanjaksoina. Tähän merkittävä syy on se, että kyseisenä aikajaksona Koivun ollessa jäällä Wildin torjuntaprosentti oli tasaviisikoin 93,23 − korkeampi kuin muina ajanjaksoina.

Vastaavasti vuodet 2013–2016 olivat Koivun parhaimmat laukaisuyritysten ja maaliodottaman estämisen suhteen, mutta hänen ollessaan jäällä Wildia vastaan tehtiin enemmän maaleja kuin muina ajanjaksoina torjuntaprosentin ollessa 91,82. Sekä vuosina 2013–2016 että vuosina 2016–2019 Koivun peliaikaan suhteutettu vastustajan luoman maaliodottaman määrä oli koko NHL:n pienin verrattuna muihin vähintään 2000 minuuttia pelanneisiin hyökkääjiin. 

On toki huomioitava, että esimerkiksi aikavälillä 2016–2019 kymmenen parhaan maaliodottaman estämistä kuvaavan xGA-lukeman kirjauttaneen pelaajan joukosta löytyy peräti kuusi Wildissa tuona ajanjaksona pelannutta pelaajaa. Kuitenkin lähes kaikki pelaajat kirjauttivat huomattavasti parempia puolustuspelillisiä numeroita pelatessaan samassa ketjussa Koivun kanssa.

Lähes kaikki pelaajat kirjauttivat huomattavasti parempia puolustuspelillisiä numeroita pelatessaan samassa ketjussa Koivun kanssa

Yksi eniten puolustuspelillisesti Koivun kanssa pelaamisesta hyötyneistä pelaajista kyseisellä aikajaksolla oli Mikael Granlund. Granlund ja Koivu pelasivat samassa ketjussa tasaviisikoin vuosina 2016–2019 yhteensä yli 2000 minuuttia erinomaisin tuloksin erityisesti puolustuspelillisin mittarein. Samana aikajaksona Granlund pelasi myös yli 1000 minuuttia ilman Koivua ja tämä näkyi heti esimerkiksi vastustajien luomien maalipaikkojen määrän kasvuna. Tämä siitä huolimatta, että Granlundia käytettiin ilman Koivua hyökkäävämmässä roolissa, mikä näkyi esimerkiksi useampina hyökkäyspään aloituksina. 

Toisaalta Granlundin ollessa jäällä ilman Koivua Wild onnistui luomaan selvästi enemmän maalipaikkoja verrattuna siihen, kun suomalaishyökkääjät olivat jäällä yhtä aikaa. Puolestaan Koivun hyökkäyspelilliset lukemat ottivat suuren askeleen taaksepäin, kun hän pelasi ilman Granlundin kaltaista taituria. 

Erityisesti viimeisinä kahtena vuotena Koivun puolustuspelilliset lukemat ovat olleet parempia kuin koskaan, mutta samalla hänen ollessaan jäällä myös Wild on luonut tilanteita melko vähän. Paras tasapaino hyökkäyksen ja puolustuksen välillä on ollut silloin, kun Koivu on päässyt pelaamaan taitavien hyökkääjien kanssa, jotka ovat Koivua parempia esimerkiksi kiekon kuljettamisessa puolustusalueelta hyökkäysalueelle. 

Koivu on viime vuosikymmenen paras puolustava hyökkääjä Datsjukin ja Bergeronin ohella

Mahdollisimman kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi on pyrittävä ottamaan ulkopuolisia muuttujia, kuten se, kenen kanssa tai ketä vastaan pelaaja pelaa, missä ottelutilanteessa hän on useimmin jäällä ja miltä puolelta kenttää hän useammin aloittaa vaihtonsa.

Yksi keino tähän on Evolving-Hockeyn RAPM-malli (Regularized Adjusted Plus-Minus), joka yksinkertaisuudessaan pyrkii erottelemaan pelaajan tason yllä olevista muuttujista hyödyntäen lineaarista regressiota. RAPM-mallissa käytettävästä metodista voi lukea lisää täältä.

mikko koivu tasakentällisin rapm-mallin mukaan via evolving-hockey
Kaudet TOI CA/60 xGA/60 GA/60
2007–2010 3152,68 -2,91 -0,097 -0,091
Sijoitus (250 pelaajasta) 54. 11. 21. 9.
2010–2013 2601,43 -2,83 -0,083 -0,1
Sijoitus (228 pelaajasta) 99. 12. 24. 10.
2013–2016 3366,38 -3,77 -0,192 0,007
Sijoitus (270 pelaajasta) 36. 4. 2. 158.
2016–2019 2925,3 -3,49 -0,242 -0,118
Sijoitus (281 pelaajasta) 133. 5. 1. 13.

Yllä olevassa taulukossa on huomioitu jokaisen kolmen kauden jakson aikana vähintään 2000 minuuttia tasakentällisin pelanneet hyökkääjät. 

RAPM-malli antaa vielä absoluuttisia lukemiakin ruusuisemman kuvan Koivun puolustuspelaamisesta. Maaliodottaman estämistä katsottuna Koivu on sijoittunut mallin mukaan 25 parhaan pelaajan joukkoon jokaisena taulukossa käytettynä aikajaksona. RAPM-mallin mukaan Koivun maaliodottaman estämistä kuvastava xGA-lukema oli vuosina 2016–2019 koko sarjan paras. Vuosina 2013–2016 Koivua paremman lukeman kirjautti vain Boston Bruins -sentteri Patrice Bergeron.

Suurimmat erot absoluuttisten lukujen ja RAPM-mallin lukujen kohdalla liittyvät päästettyihin maaleihin ja laukaisuyrityksiin. Mallin mukaan Koivun yksilöllinen vaikutus juuri laukaisuyritysten estämisessä on ollut liigan kärkipäätä koko hänen NHL-uransa ajan absoluuttisten lukemien ollessa selvästi keskinkertaisemmat. Samaa voidaan sanoa myös maalien estämisestä, selkeänä poikkeuksena vuodet 2013–2016. 

parhaat puolustavat hyökkääjät RAPM-mallin mukaan vuosina 2009–2019 via evolving-hockey
Pelaaja Kaudet TOI CA/60 xGA/60 GA/60
Pavel Datsjuk 2009–2016 6627,44 -5,3 -0,191 -0,09
Mikko Koivu 2009–2019 10057,69 -3,48 -0,167 -0,067
Patrice Bergeron 2009–2019 9900,37 -4,02 -0,16 -0,059
Torrey Mitchell 2009–2018 6194 -1,91 -0,116 -0,047
Marcus Foligno 2011–2019 6151,89 -2,3 -0,115 -0,031

Yllä olevassa taulukossa on huomioitu kausien 2009–2010 ja 2018–2019 välisellä aikajaksolla vähintään 6000 minuuttia pelanneet hyökkääjät.

Ottaen huomioon kaikki kaudet välillä 2009–2019, Koivun RAPM-mallin mukainen estettyä maaliodottamaa kuvaava lukema on venäläishyökkääjä Pavel Datsjukin jälkeen koko NHL:n paras. Vaikka Datsjukin puolustuspelilliset lukemat ovat kaikilta osin omassa luokassaan, hänen asemaansa viimeisen vuosikymmenen parhaana puolustavana hyökkääjänä heikentää se, että hänen NHL-uransa päättyi jo vuonna 2016. Koko viimeisen vuosikymmenen pelanneista hyökkääjistä selkeästi esiin nousevat Koivu ja Bergeron.

Bergeron on viimeisen vuosikymmenen, erityisesti viimeisten vuosien aikana ollut Koivua selkeästi parempi hyökkäyssuuntaan, kun taas Koivu on viimeisten vuosien aikana kirjauttanut Bergeronia parempia puolustuspelillisiä lukemia. Bergeronin hyökkäysosaaminen tekee hänestä kaksikosta kokonaisvaltaisemman pelaajan, mutta parhaat käytössä olevat mittarit nostavat Koivun jopa Bergeronin yli puhtaasti puolustuspelillisiä ansioita katsottaessa.

Kuva © Evolving-Hockey

Yllä olevat visualisaatiot kuvaavat Koivun suoriutumista RAPM-mallin mukaan. Edellä käytettyjen taulukoiden tapaan jokainen visualisaatio kuvastaa kolmen kauden aikajaksoa (ylhäällä vasemmalla 2007–2010, ylhäällä oikealla 2010–2013, alhaalla vasemmalla 2013–2016 ja alhaalla oikealla 2016–2019). Diagrammin pylväät kuvaavat pelaajan suoriutumista eri kategorioissa keskihajontaan verrattuna. 

Kaikki visualisaatiot ovat jaettu kahteen osaan: lukemiin tasakentällisin (vasemmalla) ja ylivoimalla (oikealla). Tasakentällisin diagrammin pylväiden muuttujat vasemmalta oikealle ovat GF/60 (tehdyt maalit), xGF/60 (luotu maaliodottama), CF/60 (luodut laukaisuyritykset), xGA/60 (estetty maaliodottama), CA/60 (estetyt laukaisuyritykset). Ylivoiman osalta huomioidaan vain hyökkäyspelilliset muuttujat. 

Yllä olevat visualisaatiot antavat hyvän kuvan Koivun kokonaisvaltaisesta pelaamisesta viimeisen 12 kauden aikana. Visualisaatioista ensimmäisenä esille pomppaavat jo aiemmin todetut seikat Koivun puolustuspelillisten lukemien hyvyydestä erityisesti viimeisen kuuden vuoden ajalta. Puolestaan hyökkäyksen osalta Koivun lukemat ovat tasaviisikoin olleet parhaimmillaan uran alkupuolella. Kun puolustuspelilliset mittarit ovat parantuneet entisestään viime vuosina, hyökkäyspelilliset lukemat ovat puolestaan laskeneet erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana. 

Visualisaatio maalaa myös positiivisen kuvan Koivun ylivoimapelaamisesta koko viimeisen 12 vuoden ajalta. RAPM-mallin mukaan Koivulla on ollut keskimääräiseen pelaajaan verrattuna positiivinen vaikutus niin luotuihin laukaisuyrityksiin, maaliodottamaan kuin tehtyihin maaleihin jokaisella aikajaksolla. Ylivoimalla Koivun vaikutus on viimeisinä vuosina ollut kuitenkin laskussa.

Kuva © Micah Blake McCurdy (HockeyViz)

Yllä oleva visualisaatio kuvastaa Koivun yksilöllistä suoriutumista tasaviisikoin 12 viimeisenä kautena HockeyViz-sivuston mallin mukaan. Mallissa on yritetty RAPM-mallin tavoin poistaa pelaajan hallinnan ulkopuolella olevien muuttujien vaikutus laukaisutiheyksiin.

Jokaisen vuoden laukaisukartan ylempi kenttäpuolisko kuvaa vaikutusta hyökkäyspäässä ja alempi puolisko vaikutusta puolustuspäässä. Punainen väri tarkoittaa keskivertoa enemmän laukauksia tietyiltä alueilta, kun taas sininen väri viittaa tietyltä alueelta tulevan keskivertoa vähemmän laukauksia. Lisää mallista voi lukea täältä

HockeyViz-sivuston yksilölliset laukaisukartat antavat samansuuntaisia tuloksia Koivun vaikutuksesta puolustuspelaamiseen kuin RAPM-malli. Huomattavaa on erityisesti Koivun vaikutus maalin edustalla, josta lähtevät laukaukset ovat maaliodottamamallien mukaan kaikista vaarallisimpia. HockeyVizin malli tukee myös väitettä, että Koivu on uransa ehtoopuolella ollut entistä parempi omalla alueellaan. 

Mallin mukaan Koivun parhaat vuodet hyökkäyspelillisesti ajoittuvat jaksolle 2014–2017. Esiin nousee erityisesti kausi 2016–2017, jolloin Koivun hyökkäyspelillinen vaikutus laukaisutiheyksiin tasaviisikoin oli jopa puolustuspelillistä vaikutusta korkeampi.

Mallin mukaan Koivun vaikutus hyökkäyssuuntaan oli keskimääräistä pelaajaa heikompi ensimmäistä kertaa viime kaudella, mikä kertoo myös hänen kokonaisvaltaisuudestaan, vaikkei hän tästä näkökulmasta katsottuna olekaan samassa sarjassa Datsjukin tai Bergeronin kanssa. Koivun hyökkäyspelaamisesta kertovat toki myös 700 runkosarjassa tehtyä tehopistettä.

Yksi vasta-argumentti Koivun nostamiselle viimeisen vuosikymmenen parhaaksi puolustavaksi hyökkääjäksi on se, ettei hän ikinä urallaan ole ollut erityisen hyvä alivoimalla. Esimerkiksi Evolving-Hockeyn WAR-mallin (Wins Above Replacement) mukaan Koivu on vuosina 2014–2019 ollut yksi heikoimmista vakituisesti alivoimalla pelanneista Wild-hyökkääjistä. 

Alivoimapelaamisen arvioiminen on kuitenkin vaikeaa verrattuna tasaviisikoihin, ja tulokset alivoimalta ovat tätä myötä vähemmän merkittäviä. Esimerkiksi otoskoko on alivoiman osalta merkittävästi pienempi kuin tasaviisikoin. On kuitenkin syytä huomata, että Koivun puolustuspelaamisen erinomaisuus johtuu ennen kaikkea hänen kyvystään estää vastustajia pääsemästä laadukkaille maalipaikoille nimenomaan tasaviisikoin pelattaessa. 

Koivu voisi halutessaan olla nappihankinta siirtotakarajalla keskikaistalleen vahvistusta haluavalle joukkueelle 

Edellä mainitut tilastolliset huomiot antavat Koivulle vahvan tuen yhtenä viimeisen vuosikymmenen parhaista puolustavista hyökkääjistä − kenties jopa parhaana. Koivun hyökkäyspelillinen anti on pienentynyt erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana, mutta hän on keskittynyt huolelliseen pelaamiseen omalla alueella, mikä näkyy entistä parempina tuloksina puolustuspelaamisen osalta. 

Samalla voidaan pohtia, miksi Koivulla ei ole palkintokaapissaan yhtä ainutta parhaalle puolustavalle hyökkääjälle jaettavaa Selke Trophyä. Ehdokkuuksiakin on ainoastaan yksi: kaudelta 2016–2017. Kenties suurin syy tälle on se, ettei Selke Trophyä jaeta vuosittain parhaalle puolustavalle hyökkääjälle, vaan parhaalle puolustavalle hyökkääjälle, joka on tehnyt myös paljon pisteitä ja mieluusti pelannut menestyvässä joukkueessa.

Ei liene vahinko, että viime vuonna palkinnon vienyt Ryan O'Reilly sattui pelaamaan samaan aikaan tehopisteiden valossa NHL-uransa parhaan kauden. Sama tapahtui myös ensimmäistä kertaa 90 tehopisteen rajan rikkoneen Anže Kopitarin kohdalla kaudella 2017–2018. Kenties NHL:n olisi aika kehittää uusi palkinto oikeasti kaikista kokonaisvaltaisimmalle pelaajalle ja jakaa Selke Trophy pelkkien puolustuspelillisten meriittien perusteella.

Olisiko Koivu valmis vaihtamaan seuraa tavoitellakseen Stanley Cupia, vai haluaako hän päättää uransa sen joukkueen paidassa, jota hän on koko NHL-uransa edustanut?

Koivun sopimus on katkolla tämän kauden päätteeksi. Wild on viime vuosina ollut kenties koko NHL:n keskinkertaisin joukkue ja tällä hetkellä organisaatio näyttäisi olevan pakotettu aloittamaan jonkinasteista uudelleenrakentamista. Olisiko Koivu valmis vaihtamaan seuraa tavoitellakseen Stanley Cupia, vai haluaako hän päättää uransa sen joukkueen paidassa, jota hän on koko NHL-uransa edustanut?

Koivu sopisi profiililtaan erittäin hyvin minkä tahansa menestymisestä haaveilevan joukkueen kolmossentteriksi puolustavaan rooliin täksi kevääksi ja mahdollisesti myös muutamaksi seuraavaksi kaudeksi. Kaikki avaimet ovat lopulta Koivun omissa käsissä, sillä hänen nykyisessä sopimuksessaan on siirron estävä pykälä. 

Voidaan perustellusti myös kysyä, onko Koivusta puhuttu viime aikoina Suomessa tarpeeksi ottaen huomioon sen, kuinka hyvä hän on erityisesti viime vuosina pelin tietyllä osa-alueella ollut.

Koivu jättää kuitenkin jälkensä historiaan, onhan hänellä tällä hetkellä suomalaispelaajista seitsemänneksi eniten runkosarjassa pelattuja otteluita, viidenneksi eniten tehopisteitä ja menestystä maajoukkueen kapteenina. Selke Trophyn puuttumisesta huolimatta Koivun peliura tulisi kuitenkin ennen kaikkea muistaa puolustuspelillisten ansioiden kautta. 

» Lähetä palautetta toimitukselle