Jussi Jokinen palasi viime kaudella Kärppiin.
Kuva © Juuso Pellava - juuso.pellava@jatkoaika.com

Analyysi: Liigan tunnetuimmasta pelaajasta tuli keväällä omiensakin naurunaihe − Kuinka hyvä Jussi Jokinen on Liigassa vuonna 2019?

Artikkeli
Jussi Jokinen tavoitteli vielä vuosi sitten Detroitissa jatkoa mittavalle NHL-uralleen. Tammikuussa hän palasi Kärppiin Liigan suurimmaksi tähdeksi. Kauden päätyttyä toukokuussa hopeaan, Jokinen oli Kärppienkin kannattajien likasanko. Nyt hän aloittaa Kärpissä täyden kauden, mutta kuinka hyvä pelaaja Jokinen Liigaan enää – tai yhä – on?

Tuhannen NHL-ottelun konkaripelaaja Jussi Jokinen, 36, palasi viime tammikuussa Liigaan ja Kärppiin – pitkälti pakon sanelemana. Vaikka herran peliäly ja -taidot ovat edelleen kiistattomat, luistelu ei enää riittänyt maailman parhaassa kiekkosarjassa. Viimeisimmällä kaudellaan Pohjois-Amerikassa hän pelasi neljässä eri seurassa, muissa melko pienessä roolissa paitsi Vancouver Canucksissa, jossa Jokinen pelasi suurimman osan ajastaan kakkosketjussa.

Aika jatkuvasti nopeutuvassa NHL:ssä oli kuitenkin väistämättä ohi.

Jokinen palasi tunteikkaasti kasvattajaseuraansa, mutta hyvin alkanut kevät päättyi apeasti. Liigaan supertähtenä saapunut pelaaja päätyi kevään huonojen otteiden seurauksena omienkin kannattajiensa suuren kritiikin kohteeksi. Esimerkiksi Jatkoajan keskustelupalstalta selviää hyvin, kuinka yleinen ilmapiiri Jokisen ympärillä muuttui kevään edetessä.

Lukuisten toissa kaudella NHL:ssä tapahtuneiden seuravaihtojen jälkeen Jokinen aloitti viime kauden Sveitsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla EHC Klotenissa tehden siellä seitsemään otteluun tehot 2+10=12. Lyhyen Sveitsin reissun jälkeen miehen omien sanojensa mukaan maailmalla kiertäminen jääkiekon takia sai kuitenkin jäädä. Hän otti itse yhteyttä Kärppiin, ja kun joukkue oli saanut hyökkääjän sovitettua toimivaksi palaseksi joukkueen yhtälöön, Jokinen palasi kasvattajaseuraansa.

– Liekki, rakkaus ja intohimo jääkiekkoa kohtaan on minulla edelleen niin voimakas, että haluan edelleen pelata eli minulle oli itsestään selvää, että haluan tulla tänne, Jokinen kertoi Ylelle.

Paluu Kärppiin

Toinen päivä helmikuuta 2019 Jokinen puki kuuden vuoden tauon jälkeen Kärppä-paidan päälleen. Paluun liigakentille tehnyt tähtihyökkääjä iski ensimmäisessä ottelussaan tehot 0+3. Jokinen hyppäsi heti paluuottelussaan ykkösketjuun Nicklas Lasun ja Ville Leskisen vierelle.

Jokisen panoksen huomasi heti. Peli kulki. Jo ensimmäisessä ottelussaan kalajokinen haki muutaman kerran tuttua Finnish Breakaway -läpiajohakua. Jokinen pantiin välittömästi myös yli- ja alivoimakoostumuksiin.

Vauhti ei hiipunut loppurunkosarjan aikana, sillä hän teki 14 pelaamassaan ottelussa tehot 6+14=20. Näistä 14 ottelusta Kärpät voitti 11. Ennen Jokisen tuloa Kärpät oli voittanut edellisestä 14 ottelustaan yhdeksän. Jokinen pelasi runkosarjan lopun vajaalla 1,43 tehopistettä per peli -tahdilla, mikä oli erinomainen suoritus. Runkosarjassa Kärppien sarjapistekeskiarvo oli Jokisen kanssa 2,4 ja ilman häntä 2,2.

Tasaviisikoin pelattaessa laukaustasapainoa mittaavassa tilastossa, corsissa, Jokinen oli runkosarjassa Liigan kärkitasoa. Kyseisessä tilastossa yli 14 ottelua pelanneista Kärppien pelaajista vain Leskinen oli Jokisen edellä ja Lasu hieman perässä. Asiaa edesauttoi myös se, että Jokisen ketju aloitti 56,2 prosenttia aloituksistaan hyökkäyspäässä. Kärpät oli Corsi-tilastossa runkosarjassa sijalla neljä.

Pelaaja Ottelut Peliaika ka. Pisteet Corsi% PDO PA% +/- Laukaisu%
Ville Leskinen 58 17:20 57 (29+27) 57,8 100,0 56,3 31 10,2
Jussi Jokinen 14 17:25 20 (6+14) 56,2 112,9 56,2 13 15,4
Nicklas Lasu 58 18:43 37 (10+27) 56,6 106,9 53,0 35 7,0

PDO-tilastossa Jokinen oli koko Liigan paras yli 14 ottelua pelanneista pelaajista. PDO-tilastossa lasketaan yhteen joukkueen laukaus- sekä torjuntaprosentti. Jokisen PDO:ta katsoessa pitää muistaa, että otoskoko on melko pieni. Hänen lukemansa 112,9 on tässä tilastossa normaalia korkeampana.

Jokisen ollessa jäällä Kärpät hallitsi kiekkoa reilusti vastustajaa enemmän. Hyökkääjän tuoma lisäarvo joukkueeseen oli siis iso.

Mainittuihin tilastoihin voidaan pitää syynä myös ketjua, jossa Jokinen pelasi, mutta toisaalta hän enemmänkin toi lisäarvoa ketjun pelaamiseen kuin olisi ollut sen varassa.

Koko Liigan mittapuulla Jokinen oli runkosarjassa yli 14 ottelua pelanneista corsissa sijalla 13. Alla on vertailu Kärppien pudotuspelivastustajista HIFK:sta Juhani Tyrväiseen ja HPK:sta Robert Leinoon, jotka olivat joukkueidensa avainpelaajia.

Pelaaja Ottelut Peliaika ka. Pisteet Corsi% PDO PA% +/- Laukaisu%
Robert Leino 60 18:03 37 (8+29) 59,2 96,6 54,8 -5 4,3
Jussi Jokinen 14 17:25 20 (6+14) 57,1 112,9 56,2 13 15,4
Juhani Tyrväinen 56 20:46 42 (16+26) 55,5 102,5 52,8 18 10,6

Tasaviisikoin pelattavan ajan lisäksi Jokinen pelasi runkosarjassa paljon erikoistilanteiden aikana. Jokisen liityttyä joukkueeseen Kärpät pelasi runkosarjassa ylivoimaa 70 minuuttia ja 31 sekuntia ja Jokinen pelasi niistä 41.14 eli 58,5 prosenttia. Alivoimaakin Kärpillä oli 72 minuutin ja 34 sekunnin verran ja Jokinen pelasi alivoimalla 25.34 eli 35,2 prosenttia. Ainoastaan Leskinen pelasi isomman osan ylivoima-ajasta, mutta hän ei pelannut alivoimaa juuri lainkaan.

Käytännössä ainoa tahra Jokisen pelaamisessa runkosarjan aikana oli ylivoiman toimiminen. 14 pelaamassaan ottelussa tähden pistetilille päätyi vain kaksi ylivoimapistettä, molemmat syöttöpisteitä, mikä on auttamatta liian vähän. Ylivoima pyöri pitkälti Jokisen kautta, ja hänen erikoisosaamisensa toi ylivoimaan lisää uhkia. Se ei kuitenkaan realisoitunut pisteiksi.

Laukaisuprosentissa Jokinen oli sarjassa sijalla 12 lukemalla 15,4. Pelityyliltään Jokinen on enemmän syöttelijä ja pelintekijä, mutta lukema osoittaa, että hän on myös maalinteon osalta vaarallinen pelaaja Liigassa.

Jatkoaika analysoi kolme Jokisen ottelua ennen HIFK-välieräottelusarjassa alkaneita vaikeuksia. Jokisen 2.2. pelaaman paluuottelun Sportia vastaan, 8.3. runkosarjan loppupuolella pelatun ottelun JYPiä vastaan sekä pudotuspelien avauskierroksella 22.3. pelatun ottelun Ilvestä vastaan. Kun analysoi nuo kolme ottelua ennen Jokisen HIFK-välieräottelusarjassa alkaneita vaikeuksia, huomataan, että Jokinen pelasi oikein hyvin. Kiekko löysi lähes poikkeuksetta joukkuetoverin lapaan ja hän onnistui sekä luomaan että pääsemään maalipaikkoihin.

Jokisen suoriutuminen ennen loukkaantumista
Maalipaikat Luodut maalipaikat Peliä edistävät syötöt Harhasyötöt
5 8 42 4

Loukkaantuminen ja pelilliset vaikeudet

Hyvän runkosarjan jälkeen pudotuspeleissä alkoivat vaikeudet. Jokinen teki vielä pudotuspelien alkuun seitsemään otteluun tehot 2+7 ja pelasi vahvasti Kärppien ykkösketjussa.

Sitten tapahtui jotain. Ensin Jokinen oli kaksi ottelua ilman tehopisteitä, minkä jälkeen HIFK-sarjan kuudenteen otteluun kokenut hyökkääjä siirrettiin kolmosketjuun. Ottelussa Jokisen liike näytti heikentyneen aiemmasta. Vajavaisen liikkeen seurauksena hän ei onnistunut edistämään peliä kiekollisena, vaan sortui harhasyöttöihin ja kiekonmenetyksiin.

Myöhemmin keväällä Jokisen vaivaisuus varmistui sanomalehti Kalevan artikkelissa. Vaivat oletettavasti alkoivat, tai aktivoituivat, HIFK-välierän toisen ja kolmannen osaottelu aikoihin. Niin räikeä suoritustason romahdus oli. Lopulta Jokinen pelasi hopeaan päättyneiden pudotuspelien viimeiset kymmenen ottelua ilman tehopisteitä.

Tilastojen valossa Jokisen pudotuspelit menivät kokonaisuutena melko hyvin. Corsi-lukema pudotuspeleissä oli joukkueen kolmanneksi paras ja lukema pysyi selvästi 50:n yläpuolella. Tehopisteitä syntyi ja tehotilasto oli reilusti plussan puolella. Kärpät siis hallitsi edelleen kiekkoa ja sitä kautta peliä Jokisen ollessa jäällä.

Pelaaja Ottelut Peliaika ka. Pisteet Corsi% PDO PA% +/- Laukaisu%
Ville Leskinen 17 18:15 15 (7+8) 62,1 100,5 64,3 5 6,9
Nicklas Lasu 17 19:45 8 (2+6) 57,9 108,0 51,2 8 5,4
Jussi Jokinen 16 17:11 9 (2+7) 55,9 105,4 55,6 11 7,4

Jokinen sai kauden loppuun saakka paljon erikoistilannevastuuta. Kärpät pelasi 75.54 minuuttia ylivoimaa ja Jokinen siitä 45.59 minuuttia eli 60,3 prosenttia. Alivoimaa Kärpillä oli 88.11 minuuttia. Jokisen osuus oli siitä 25.15 eli 28,5 prosenttia.

Runkosarjan lopun tapaan Kärppien ylivoima ei toiminut lainkaan pudotuspeleissä. Kärpät teki yhteensä kuusi ylivoimamaalia ja oululaisten ylivoimaprosentti oli vaisu 11,76. Jokinen kirjautti vain yhden syöttöpisteen ylivoimalla pudotuspelien aikana.

Yli kymmenen ottelua pudotuspeleissä pelanneista hän oli corsi-tilastossa sijalla 15 koko Liigassa. Myös PDO pysyi Liigan kärkitasolla pudotuspelien aikana.

Pelaaja Ottelut Peliaika ka. Pisteet Corsi% PDO PA% +/- Laukaisu%
Robert Leino 18 19:42 12 (2+10) 51,3 97,7 54,8 -2 4,7
Jussi Jokinen 16 17:11 9 (2+7) 55,9 105,4 55,6 11 7,4
Juhani Tyrväinen 13 20:06 5 (3+2) 56,0 94,7 49,1 -3 8,8

Kärpät pelasi vaikuttavan runkosarjan niin tuloksellisesti kuin pelillisesti. Oululaisten edistyksellinen jääkiekko teki tuhoja kaukalossa ja viihdytti yleisöä vauhdikkuudellaan. Kuitenkin kevään edetessä Kärpät joutui muuttamaan pelaamistaan melkolailla. Runkosarjan jatkuvan liikkeen pelaaminen koki kovia pudotuspeleissä ja etenkin finaaleissa, sillä Kärpät oli pakotettu palaamaan perinteisempään Meidän pelin sapluunaan. Liikkeestä suoritetut avauspelit muuttuivat hitaammiksi viivelähdöiksi ja jatkuva kova karvausvaihtui yhä useammin keskialueen ansapelaamiseksi.

Koska kyse on joukkuepelistä, on Jokisen otteita tarkastellessa mahdotonta sivuuttaa Kärppien pelitavallista muutosta ja sen vaikutusta. Jos joukkue joutuu vaihtamaan koko kauden ajan hiotun pelitavan ratkaisuotteluissa, ei se voi olla optimaalista yksilölle. Jokisen huonot otteet pudotuspeleissä eivät tietenkään johtuneet ainoastaan muusta joukkueesta, mutta osasyy se oli.

Kun peli ei kulje, keskittyminen siirtyy helposti epäolennaisuuksiin. Kärpillä alkoi näkyä epätyypillistä turhautumista HIFK:ta vastaan, eikä Jokinen tehnyt tässä poikkeusta. Tilanteiden jälkeen se olikin yhtäkkiä Kärppien pelaaja, joka aloitti maalineduskahinat tai muun tökkimisen. Tämä kielii, että niin Kärpillä kuin Jokisella oli vaikeuksia löytää harmoniaa omaan pelaamiseensa.

Jatkoaika analysoi kaksi Jokisen pudotuspeliottelua sen jälkeen, kun hänet siirrettiin kolmosketjuun. 15.4. HIFK-välieräottelusarjan kuudennen ottelun, mihin Jokinen oli siirretty kolmosketjuun sekä HPK:ta vastaan pelatun finaalien seiskaottelun. Suoritustaso oli selvästi heikompi kuin aikaisemmin kaudella. Finaalien seitsemännessä ottelussa nähtiin räikeä, ja ratkaiseva, esimerkki Jokisen heikosta pelaamisesta, kun hän liukui omiin ja oli selvästi jäljessä omasta miehestään Arto Laatikaisesta, joka teki HPK:n 1−1-tasoitusmaalin.

Jokisen suoriutuminen loukkaantuneena
Maalipaikat Luodut maalipaikat Peliä edistävät syötöt Harhasyötöt
0 1 19 7

Valmentajan vastuu

Jokinen todennäköisesti loukkaantui HIFK-välieräsarjan aikana. Pudotuspelien jälkeen selvisi, että hän pelasi välilevyn pullistuman ja murtuneen jalan kanssa. Finaalien aikana hyökkääjä ei pystynyt Kalevan mukaan seisomaan pitkiä aikoja haastattelutilanteissa.

Hyökkääjä nautti päävalmentaja Mikko Mannerin luottamusta pudotuspelienkin aikana. Kärpät teki pudotuspeleissä kolme maalia ilman maalivahtia ja Jokinen oli yhtenä syöttäjänä kaikissa. Siirrosta kolmosketjuun huolimatta Jokinen pelasi ykkösketjun minuutteja, 14-20 minuuttia ottelua kohden.

Moni ihmettelikin, miksi ilmiselvästi loukkaantunutta Jokista peluutetaan ja Manner kommentoi asiaa pudotuspelien aikana.

– Hän on meille myös tärkeä johtaja. Hän puhuu muille juuri oikeita asioita ja sanoja pukuhuoneessa ja vaihtoaitiossa. Nämä ovat asioita, joita suuri yleisö ei näe. Hän on meille erittäin tärkeä pelaaja, Manner perusteli.

Kenen vastuulla on loukkaantuneen pelaajan pelaaminen? Sen pitäisi olla ainakin valmentajan vastuulla, sillä jos lääkäri ei suoraan kiellä pelaamista, pelaaja kyllä hyppää kaukaloon myös terveytensä uhalla. Valmentajan pitäisi tunnistaa milloin pelaaminen on vahingollista niin pelaajalle itselleen kuin joukkueellekin.

Viime keväänä NHL:n pudotuspeleissä nähtiin esimerkki siitä riskistä, minkä joukkue ottaa loukkaantuneen tähtipelaajansa peluuttamisessa, kun San Jose Sharksin päävalmentaja Peter DeBoer peluutti Erik Karlssonia konferenssifinaaleissa tämän kärsiessä alavartalovammasta.

Jääkiekon kulttuurille on tyypillistä ajattelutapa, että jos pelaaja on kaukalossa, hän on kunnossa. Tämä ei tietenkään läheskään aina pidä paikkaansa, ja tätä ajattelutapaa olisi syytä tarkastella lajiyhteisössä. Loppujen lopuksi pahasti loukkaantuneen pelaajan peluuttamisesta ei hyödy joukkueessa kukaan.

Tämä ei tarkoita, että Jokinen olisi ollut viime kauden lopussa omilleen haitaksi tai rasite, mutta suurta lisäarvoa hän ei kentälle jalka- ja selkävaisena tuonut.

Aikaa Liigassa riittää

Jussi Jokisen eittämättä suurin heikkous on terveenäkin luistelu. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Jokisen arvo omalle joukkueelle on positiivinen hänen henkilökohtaisen pelinäkemyksensä ja kiekollisten taitojen takia, puhumattakaan siitä kokemuksesta ja johtajuudesta mitä hän tuo joukkueen päivittäiseen tekemiseen.

Jokinen osaa sijoittumisellaan, pienillä liikkeillä ja pelinäkemyksellään tehdä itselleen ylimääräistä aikaa ja tilaa, jonka aikana hän ehtii edistää peliä.

Hänen viime keväänä kohtaamansa kritiikki oli suurelta osin kohtuutonta. Kun arvioidaan, kuinka osaava Jokinen on, viime kauden runkosarjan loppu on otantana totuudenmukaisempi.

Jokinen on Liigan valovoimaisimpia yksilöitä. Nyt hän pääsee kauteen terveenä ja suuren yleisön kohdevalon ulkopuolelta.

» Lähetä palautetta toimitukselle