Julius Mattila on yksi Lukon mielenkiintoisista hankinnoista.
Kuva © Samuli Huikuri

Analyysi: Huippuhankintoja tehnyt Lukko on noussut mustasta hevosesta mestariehdokkaaksi

Artikkeli
Rauman Lukko on parantanut runkosarjasijoitustaan kolme kautta peräkkäin. Viime kauden keskeytyessä joukkueen pistekeskiarvo oli toiseksi paras. Siirtomarkkinoilla mielenkiintoisia hankintoja tehneen joukkueen trendi ei ole ainakaan laskeva.

Ennen viime kauden päättymistä Lukko oli nousemassa mustasta hevosesta vakavasti otettavaksi mestariehdokkaaksi. Lopullisessa sarjataulukossa Lukko sijoittui toiseksi Kärppien jälkeen. Vaikka joukkue kärsi kesän aikana suuria menetyksiä, ovat raumalaiset edelleen laskettavissa yhdeksi kärkipään joukkueista.

Päävalmentaja Pekka Virralle kausi Lukon peräsimessä on viimeinen. Kokeneen luotsin edellinen projekti KalPassa päättyi finaalipaikkaan ja tappioon, lisäksi palkintokaapissa on pronssinen mitali niin ikään KalPan peräsimestä keväältä 2009. Nyt Virta hamuaa kokoelmaansa värisuoraa kultaisen mitalin muodossa.

Pelaajakartta Lukon pelaajakartta

VLH

Anrei Hakulinen
Linus Nyman
Kristian Pospisil
Jonne Tammela
Heikki Liedes

KH

Aleksi Saarela
Daniel Audette
Eetu Koivistoinen
Julius Mattila
Jesse Ruotsi

OLH

Sebastian Repo
Toni Koivisto
Pavol Skalicky
Mikko Petman
Niklas Ylitalo

P

Robin Press
Vili Saarijärvi
Ville Heinola
Lukas Klok
Roni Sevänen
Vili Laitinen
Miska Kukkonen
Noel Pietilä

MV

Lassi Lehtinen
Oskari Setänen

Valmentaja

Pekka Virta

Hyökkäyskalusto lukeutuu Liigan parhaisiin

Pelaajamarkkinoilla Lukon merkittävin menetys oli Justin Danforthin siirto KHL-joukkue Vitjaz Podolskiin. Myös ruotsalaiskaksoset Pathrik ja Ponthus Westerholm palasivat kotimaahansa Malmö Redhawksien riveihin.

Monelle joukkeelle, varsinkin vallitsevassa tilanteessa, trion korvaaminen olisi muodostunut lähes mahdottomaksi tehtäväksi, mutta urheilujohtaja Kalle Sahlstedt repi kaniineita hatusta ja potentiaali on varovasti arvioitunakin viime kauden tasolla.

Ensimmäinen voimannäyte tuli jo keväällä, kun Lukko ilmoitti tehneensä sopimuksen AHL:ssä nousujohteisesti pelanneen Daniel Audetten kanssa. Pienikokoinen sentteri on ominaisuuksiensa puolesta pelaaja, joka voi parhaassa tapauksessa jatkaa Danforthin saappaissa yhtenä sarjan parhaista pelaajista. Harjoituskaudella ruuti on ollut vielä märkää, mutta ei olisi ensimmäinen kerta, kun Pohjois-Amerikasta tulleella pelaajalla olisi lieviä käynnistymisvaikeuksia ja kiitos seisoisi lopussa.

Audetten lisäksi joukkueeseen liittyi Liigassa jo näyttönsä antanut Anrei Hakulinen sekä ajan trendin mukaisesti NHL-lainamiehenä ainakin alkukauden Lukossa pelaava Aleksi Saarela. Kirkkaimpien tähtien taustalla Tšekin pääsarjassa pisteitä takonut Pavol Skalicky on mielenkiintoinen pelaaja. Isokokoinen slovakki ei ole harjoituskaudella säväyttänyt, mutta oikean roolin löytyessä ja tempoon päästyään Skalickyllä on eväät nousta tähtien kastiin. Neljän yliopistovuoden jälkeen uraansa ammattilaisena aloitteleva Julius Mattila on toistaiseksi tuntematon pelaaja, jonka potentiaali on korkealla.

Jo ennen hankintoja Lukolla oli kasassa leveä ja potentiaalinen hyökkäyskalusto. Esimerkiksi kesken viime kauden Florida Panthersin organisaatiosta Liigaan palannut Sebastian Repo olisi tasaisen vauhdin taulukolla taistellut paikasta pistepörssin kärkikymmenikössä. Toni Koiviston pistetahti on hiipunut, mutta oikeiden pelaajien rinnalla tulos on edelleen kelvollista. Lisäksi Linus Nyman, Kristian Pospisil ja Jonne Tammela ovat vielä nuoria pelaajia, jotka ovat väläytelleet osaamistaan. Kolmikko tuskin nousee hyökkäyspelin dynamoiksi, mutta loistavasti luistelevat pelimiehet sopivat loistavasti nykyliigan nopeatempoiseen ja liikkuvaan jääkiekkoon.

Kokonaisuutena Lukon hyökkäys on Liigan kärkikastia. Voimasuhteet joukkueen sisällä voivat vaihdella kauden aikana, mutta floppaamisen vaaraa ei juurikaan ole, sillä joukkueesta löytyy jokaiselle pelipaikalla runsaasti vaihtoehtoja. Suurempi ongelma lienee nälkäisten pelaajien pitäminen tyytyväisenä riittävän peliajan turvin.

Alakerta kaipaa isäntää

Jos hyökkäyksessä on nuoria pelaajia, samaa voi sanoa joukkueen takalinjoilta. Pakiston vanhin pelaaja on kauden aikana 26 vuotta täyttävä Robin Press. Ruotsalaispuolustaja on myös pakiston kookkain pelaaja, joskaan häntä ei voi laskea fyysisten pelaajien joukkoon tai alakerran isännäksi.

Vaikka nykykiekossa puhtaan vääntövoiman merkitys on pienentynyt, voi sen puutteen nähdä yhtenä mahdollisista kompastuskivistä. Puolustus on rakentunut vahvan kiekollisen osaamisen ympärille, mutta vastapainona tähtihankinta Vili Saarijärven tai lainapestillä joukkueessa jatkavan Ville Heinolan heikkoudet tulevat esiin omassa kenttäpäädyssä.

Hyökkäyksessä lähtijöiden paikkaaminen onnistui loistavasti, puolustuksessa on vielä kysymysmerkkejä. Saarijärvi täyttää isossa kuvassa Tarmo Reunasen jättämää aukkoa, mutta nuorista Luka Nymanista tai Noel Pietilästä tuskin on hyppäämään Ilkka Heikkisen saappaisiin. Heikkisen tilanne on toisaalta mielenkiintoinen, sillä myös viime kaudella 35-vuotias Lukon oma kasvatti aloitti kautensa vasta marraskuussa. Fyysisesti suurin paikkaamatta oleva aukko jäi David Nemecekiltä.

Edelleen Pressin, Heinolan, Saarijärven ja Lukas Klokin muodostama nelikko on huippuluokkaa, mutta heidän jälkeensä taso putoaa - tai ainakin ilmoille nousevat suuremmat kysymysmerkit. Nuorten Liigassa ja Mestiksessä tehoillut Roni Sevänen on sopeutunut kiekollisesti pienempään rooliin, mutta hän ei pääse pelaamaan vahvuuksillaan. 20-vuotiaan Miska Kukkonen, Vili Laitinen ja Noel Pietilä ovat vielä pääsarjatasolla katsomattomia kortteja.

Maalin suulla jatkaa viime kaudelta tuttu kaksikko. Oskari Setänen ja Lassi Lehtinen ovat kaksi kautta kilvoitelleet tasapäisesti ykkösvahdin tontista. Toissa kaudella Lehtinen pelasi enemmän otteluita, mutta viime kaudella Setänen nousi niukasti niskan päälle. Kaksikosta Lehtinen on esiintynyt tasaisemmin ja nuorukainen oli ottamassa kauden lopulla niukasti aloittajan viittaa.

» Lähetä palautetta toimitukselle