STL - WPG 2.00
WSH - CAR 3.00
TOR - BOS 22.00

Alkukauden epäonnistujat: Suurin alisuorittaja ei olekaan Ässät

LIIGA / Artikkeli
JYPillä on ollut suuria vaikeuksia kauden ensimmäisellä kolmanneksella.
Kuva © Vesa Pöppönen
Liigaa on takana lähes kolmannes. Ässien alavire on kerännyt suurimmat otsikot, mutta alkukauden suurin alisuorittaja löytyy Jyväskylästä.

Liiga-kauden alkuun on mahtunut yllättäjiä sekä hyvässä että huonossa. Jatkoajan Liiga-toimituspäälliköt Jere Korkalainen, Tero Liikanen sekä Sami Iilomo paketoivat runkosarjan ensimmäisen kolmanneksen. JYP, Ässät ja HIFK ovat pelanneet pettymyksien sävyttämät alkukaudet.

JYP

Korkalainen: JYPin kohdalla on puhuttu paljon siitä, ettei jalkanopeus riitä enää liigaan. Ennen kautta suunnitelmana oli paikata jalkanopeuden puutetta pelinopeudella, mutta ilman selvää pelitapaa pelinopeutta ei ole saatu aikaiseksi. Tämä koskee sekä puolustus- että hyökkäyspelillisiin aspekteihin.

Syksyn aikana on nähty toistuva kaava, jossa yhden osa-alueen korjaannuttua seuraava alkaa sakata. Myös joukkueen henkiseen puoleen on liittynyt kysymysmerkkejä, sillä avainpelaajien työmoraali on useina iltoina ollut helposti kyseenalaistettavissa.

Maajoukkuetauon jälkeen Jyväskylässä tarvitaan nopeasti tulosta. Ensimmäisellä viikolla JYPillä on vastassa kovat mittarit, kun vastassa on HPK vieraissa sekä Ilves ja SaiPa kotona. Näissä kolmessa ottelussa mitataan, onko tauon aikana sorruttu itsepetokseen ja vellouduttu kevään odotteluun, vai isketty työhaalarit niskaan.

"Pelaajat sinkoilevat päättömästi, eikä kukaan tunnu tietävän missä toinen menee"

Iilomo: Jyväskylässä kasataan palapeliä vääränlaisista palasista. JYP on jo pitkään perustanut pelinsä tiettyjen peruselementtien ympärille, joita Lauri Merikivi yrittää nyt jalostaa nykyaikaisemmaksi. Selkäytimeen opittuja asioita voi vielä hioa oikeaan suuntaan, mutta fysiikan lakeja on vaikea muuttaa.

Liigan tempo kasvaa vuosi vuodelta, eikä jyväskyläläisten rinki ole omalla vahvuusalueellaan, mikäli yrittää lähteä luistelukilpaan vastustajien kanssa. Ajatus pelitavan aktivoittamisesta on oikea, mutta nykyisillä palasilla lopputulos uhkaa jäädä myös keväällä laihaksi.

JYP reagoi heikkoon alkukauteen vahvistamalla joukkuetta Oscar Eklundilla sekä vanhalla tutulla Nolan Yonkmanilla. Kumpikaan puolustajista ei ole mikään sateentekijä, ja joukkueen takalinjoilta puuttuu nimen omaan kärkitason osaamista. Pahimmillaan hankinnat pudottavat nuoria tulevaisuuden nimiä hierarkiassa alaspäin, jopa kokoonpanon ulkopuolelle, kun juuri tulevaisuuden rakentaminen on ollut samoihin nimiin vuosia nojanneen JYPin ongelma.

Liikanen: JYPin materiaalilla tosiaan täytyisi olla aivan sarjan toisessa päässä kuin missä jyväskyläläisryhmä tällä hetkellä majailee. Vahvalla materiaalilla ei kuitenkaan pystytä peittämään ongelmia pelitavassa sekä toteuttamisessa, mikä on isoin ongelma tällä hetkellä hurrikaanilauman pelaamisessa.

Olen tottunut JYPiltä näkemään aiempina kausina valtavan kovaa painetta, jossa karvataan aivan hyökkäysalueen päätylaudassa kiinni ja aiheutetaan kiekonriistojen seurauksena valtaisa rumputuli vastustajan päätyyn.

Tällä kaudella sitä ei ole ollut näkyvissä kuin hetkittäin, sillä viisikkopelaaminen on ollut sekaisin. Pelaajat sinkoilevat päättömästi, eikä kukaan tunnu tietävän missä toinen menee. Sekava viisikon rakenne on näkynyt myös väistämättä puolustuspäässä, missä on nähty epäjypmäisiä ongelmia.

Yksilötasoltakin korjattavaa löytyy, mutta ensin kuntoon täytyisi saada pelitapa. Toimivan pelitavan löytäminen vaikuttaisi eittämättä positiivisesti yksilön suorituksiinkin. Pahoin kuitenkin pelkään, että Merikiven työkalupakista ei sopivia välineitä siihen löydy. Laadukkaan pelaajistonsa ansiosta JYP tehnee nousua jonkin verran ylöspäin, mutta ilman merkittävää pelitavallista kohennusta suurempaa menestystä ei ole syytä odotella.

Ässät on kontannut alkukauden sekä kentällä että toimiston tasolla.
Kuva © Teemu Grönroos

Ässät

Liikanen: Ässien syksystä on vaikea löytää positiivista sanottavaa, mikäli taukoa edeltänyttä kahta peräkkäistä voittoa ei sellaiseksi laske. Koko seura on tällä hetkellä kaaoksen vallassa, kun urheilujohtaja Jari Korpisalo sai lähteä ja valmennuskin on pistetty uusiin puihin.

Kentän puolella Sakari Salminenkaan ei pystynyt yksin pitämään porilaisjoukkuetta pinnalla, vaan pelitavallisten ongelmien vuoksi vajoaminen syvyyksiin on ollut vauhdikasta. Pasi Kaukorannan johdolla tulospaineita porilaisryhmällä ei enää ole, joten toivottavaa on, että joukkue selviytyy kuitenkin kunniakkaasti kauden loppuun.

Tärkein asia Ässille tällä hetkellä on saada organisaatiossa tilanne tasaantumaan. Sitä kautta uutta nousua voidaan lähteä rakentamaan tulevaisuudessa uuden valmennuksen johdolla.

Iilomo: Eihän tämän kauden pitänyt muutenkaan olla Ässien riemukulkua, mutta silti tulos on pettymys. Juuri nyt Porissa ei kuitenkaan yksittäisten voittojen merkitys yhtä suuri kuin uskottavuuden palauttaminen toimiston tasolla. Siinä toki urheilullinen menestys painaa vaakakupissa. Kotkaniemen ja Korpisalon lisäksi myös toimitusjohtaja on vaihtunut viime kauden jälkeen.  

"Tärkein asia Ässille tällä hetkellä on saada organisaatiossa tilanne tasaantumaan"

Tämän kauden katastrofin siemen kylvettiin jo viime kaudella, ellei aiemmin. Nyt rapa vain osui tuulettimeen. Kotkaniemellä ei ollut helppo tehtävä, jos miettii lähtökohtia. Kesken viime kauden puikkoihin hypännyt valmentaja joutui tilanteeseen, jossa juhlavuodesta tulikin myös tähän kauteen vaikuttanut surujuhla. 

Muutenkin vajaalla kalustolla operoivalle Ässille Jesperi Kotkaniemen jääminen rapakon taakse jahtaamaan NHL-unelmaansa oli viimeinen naula arkkuun. Viime kauden kolme parasta pistemiestä vaihtoivat maisemaa ja reikiä paikkaamaan Ässät sai naarattua lähinnä perustason liigapelaajia. 

Korkalainen: Tilastoista on helppo kaivaa syitä, joiden takia porilaisten tulos alkukaudella on ollut mitä vaatimattomin. Vähiten tehtyjä maaleja ja sarjan huonoin ylivoima saavat seurakseen toiseksi huonoimman alivoiman sekä toiseksi suurimman päästettyjen maalien määrän.

Koska puutteita löytyi jokaiselta pelin osa-alueelta, muutosten tarve oli selvä. Mikael Kotkaniemi oli helppo syntipukki seuran sekavan puuhastelun keskellä.

Loput kaudesta ässäleirissä tullaan keskittymään oman sotkun siivoamiseen, jotta lähtökohdat jatkoon olisivat optimaalisemmat. Porin tilanne haiskahtaa siltä, että kipeiten seurassa kaivataan hallituksen vaihtoa, eikä syntipukkien etsimistä urheilupuolelta.

Mitä tulee käynnissä olevaan Liiga-kauteen, nyt Ässiltä ja Pasi Kaukorannalta odotetaan tunnistettavan pelitavan tuomista Poriin. Sitä ei toistaiseksi ole vielä nähty.

HIFK:n alkukausi on ollut loukkaantumisten sävyttämä.

HIFK

Iilomo: Vuodet vaihtuvat, kuten myös valmentajat, pelaajat ja viimeisimpänä myös urheilujohto, mutta ongelmat säilyvät. Helsingissä kärsitään jälleen syksyisestä loukkaantumissumasta, mutta sairastupa ei selitä koko alavirettä.

Urheilujohtaja Tobias Salmelainen otti tietoisen riskin, kun jätti keskuskaistan hankinnan tekemättä kesäkauden aikana. Samaan aikaan korkean profiilin hankinnoista Tommi Santalalla on ollut vaikeuksia pysyä vauhdissa mukana.

Suurempi ongelma on ollut omalla alueella. Puolustus- ja maalivahtipelaaminen on ollut epävarmaa. Atte Engren tuli viime kaudella joukkueeseen vakuuttavilla otteilla, mutta tällä kaudella mies on ollut kaukana parhaasta tasostaan. HIFK:n maalivahtien torjuntaprosentti tasaviisikoin on jäänyt toistaiseksi alle 90 prosentin. Kun puolustuspelaamisen ongelmat näkyvät myös alivoimapelaamisessa, joten maajoukkuetauon jälkeen helsinkiläisten on pystyttävä petraamaan oman alueen toimintaa. 

Mitään kriisiä HIFK:n ylle on turhan aikaista viritellä, vaikka alkukausi onkin ollut pettymys. Matkaa puolivälierien kotietuun on vain kaksi pistettä ja Salmelaisella haku päällä. Hankinnan onnistuessa ja sairastuvan tyhjentyessä joukkueella on edellytykset nousta lähemmäs kärkipäätä.

Korkalainen: HIFK:n kauden alku oli äärimmäisen vahva, kun helsinkiläiset keikkuivat sarjan kärkipäässä. Useammat nousut takaa rinnalle ja ohi ovat kuitenkin viime aikoina kääntyneet tappioiksi, jotka ovat pudottaneet HIFK:n sarjataulukossa sijalle kymmenen.

Samaan aikaikkunaan osuu ensi kauden päävalmentajakuvioiden selvittäminen sekä loukkaantumissuma, jotka ovat omalta osaltaan vaikuttaneet esityksiin sekä pelillisesti että tuloksellisesti.

"Liian usein suurseurana tunnettu HIFK on ollut hengetön ja aristeleva ryhmä"

Liian usein suurseurana tunnettu HIFK on ollut hengetön ja aristeleva ryhmä, joka saadaan elpymään vain keinotekoisesti, esimerkiksi Kimmo Kuhdan illan muodossa. HIFK:n kohdalla suuntaaminen pelaajamarkkinoille on vain ajankysymys, ja sieltä toivotaan vahvistusta erityisesti kärkiketjuihin, jotta HIFK olisi tällä kaudella mestaruustaistossa mukana.

Liikanen: Epätasaisuus on leimannut HIFK:n alkusyksyä, sillä parhaimmillaan se on esittänyt todella mallikasta kiekkoa, mutta vastapainoksi on nähty todellisia mahalaskuja.

Jatkuvat poissaolot ovat syöneet varmasti tehoja pelaamisesta ja vaikuttaneet myös viisikkopelaamiseen negatiivisesti. Yksilötasollakin kuitenkin riittää parannettavaa, kuten isoon rooliin hankitulla Santalalla, joka ei alkukaudesta ole aivan odotetusti esiintynyt.

Poissaolot ovat kuitenkin mahdollistaneet nuorten esiinmarssin ja Anton Lundellin sekä Niklas Nordgrenin vahvat esitykset lupaavat hyvää jatkoa ajatellen. Mikäli helsinkläisryhmä saa sairastuvaltaan kärkimiehiä takaisin, niin tarjoavat muun muassa Lundell ja Nordgren hyvän reservin tuloksentekoon.

HIFK hakee varmasti myös ulkopuolelta vahvistusta hyökkäyskalustoonsa. Terveenä pysyessään helsinkiläisten kokoonpano on todella vahva ja mahdollinen ulkopuolelta tuleva vahvistus voi ratkaiseva palanen menestystä haviteltaessa.

» Lähetä palautetta toimitukselle