TOR - ARI 2.00
EDM - CAR 4.30
COL - NSH 22.00
LAK - STL 23.00

76-77 – Kuningas Hjerpe

MESTIS / Artikkeli
Jännitystä ja panosta riitti runkosarjassa sekä keulilla että hännillä viime metreille asti. Runkosarjan voittaneen Kärppien nousu meni jälleen mahdollisimman tiukille. Yksilöpuolella divarin valtikan otti 36 ottelussa käsittämättömät 64 maalia iskenyt Håkan Hjerpe Vaasasta. Nuoren Reijo Ruotsalaisen otteet tosin taisivat olla vielä astetta huikeampia.

Joukkueet (1.-10.): Kärpät, Sport, SaiPa, HPK, Jäähonka, JYP, KooKoo, SaPKo, Jukurit, PiTa

Ottelumäärä: 36

Tänä keväänä jännitys divarin runkosarjassa säilyi loppuun asti lähes kaikilla joukkueilla. Varhaisimmin vaille panosta jäi HPK, joka oli kärkiviisikon ainoa ulkojäillä pelannut seura. Kärkijoukkueilta Kerho ei saanut pistettäkään, mutta napsi varmaan tahtiin pisteet kotiin sarjataulukossa allaan olleilta joukkueilta. Joukkue ei ollut muuttunut suurestikaan edelliskaudesta: Olavi Niemiranta siirtyi liigaan ja Lahteen, kun taas Pekka Kuusisto matkasi Hämeenlinnaan Ilveksestä. HPK:n sijoitus pysyi samana kuin edellisenäkin keväänä, eli neljäntenä. Pistemäärää joukkue tosin kasvatti viidellä saatuaan saalikseen 44 pinnaa. Ylöspäin matkaa oli kymmenen pistettä, alaspäin peräti seitsemäntoista.

Jos mahdollisuutensa menettänyt HPK hoitikin urakkansa kunnialla loppuun, ei samaa voi sanoa lopulta kuudenneksi sijoittuneen JYP:n osalta. Edellisillä kausilla karsimaan joutunut joukkue oli hankkinut kesällä apuja Tampereelta: maalivahti Ari Hellgrenin Ilveksestä ja hyökkääjä Esa Nymanin KooVeesta. Tulos olikin huomattavasti aiempia vuosia parempi, eikä karsintasarjan peikko pelotellut joukkuetta missään vaiheessa kautta – siitäkään huolimatta, että JYP voitti koko runkosarjassa vain yhden vierasmatsin. Viimeiselle neljännekselle joukkue lähti vitossija vahvasti hallussaan. Loppu oli kuitenkin kerrassaan katastrofaalinen, sillä jyväskyläläiset hävisivät kaikki yhdeksän viimeistä kamppailuaan. JYP jäi 25 pisteeseen, joutui päästämään Jäähongan ohitseen ja jätti lopulta aikaan eroa karsintaviivaan vaivaiset kaksi pistettä.

Erinomaisen debyyttikauden pelannut nousijajoukkue Jäähonka ei sekään joutunut juurikaan taakseen katselemaan. Espoolaiset aloittivat sarjan kolmella tappiolla, mutta skarppasivat ja hävisivät seuraavista seitsemästä pelistään vain yhden. Varsinkin joulun jälkeen pisteitä kertyi oikein tasaista tahtia, kerääntyen loppusummaksi 27. Jäähonka teki sarjassa vähiten maaleja (110) ja päästi niitä toiseksi eniten (218). Jäähonka toi mukanaan divariin myös jotain uutta – ulkomaalaisvahvistukset. Aiemmin sarjaa oli pelattu suomalaisvoimin, mutta nyt Zheslav Pietrowskille merkittiin yksi ottelu.

SaiPa ja kirvelevä tappio HPK:lle

Runkosarjan voitosta pystyi taistelemaan kolme joukkuetta. Kovimmin pelin aloitti Kärpät, joka otti yhdestätoista ensimmäisestä pelistään 10 voittoa ja yhden tasurin. Hurmiohenkistä alkua seurasi kuitenkin kolmen ottelun tappioputki, jonka ansiosta haastajat Sport ja SaiPa pääsivät vielä iholle joulutauolle lähdettäessä. Vaasalaistenkin alku oli hurja: kahdestakymmenestä ensimmäisestä pelistään joukkue hävisi vain kaksi. Kärpät oli kuitenkin liian kova luu lopetettuaan löysäilyn. Ensin joukkue nappasi 13 peräkkäistä voittoa, kunnes SaiPa onnistui joukkueen Oulussa kaatamaan. Runkosarjan Kärpät vielä lopetti kahdeksan voiton sarjaan.

Niukasti vaille liigapaikkaa edellisenä keväänä jäänyt oululaisjoukkue ei ollut kokenut juurikaan muutoksia kesän aikana; merkittävimpiin hankintoihin kuului FoPS-hyökkääjä Kalevi Hongisto. Joukkueen nuorukaiset olivat kuitenkin nyt vuoden verran kokeneempia ja meno kotihallissa vielä aiempaakin tylympää. Kärpät hävisi runkosarjassa kotihallissaan vain kahdesti - molemmat kerrat SaiPalle. Ylipäätään pisteitä joukkue menetti vain neljälle vastustajalleen. Oululaisille runkosarjan voitto 63 pisteellä ja maalierolla 291-111.

Sport ja SaiPa kävivät totista taistelua toisesta paikasta liigakarsintaan. Molemmilla oli palava halu palata parhaaseen A-ryhmään. Keväällä pudonnut Sport oli jo sekin sinne etuvartionsa jättänyt, mm. Tuomo Jormakan Jokereihin ja Pekka Santasen Lukkoon. Lappeenrantalaisjoukkuetta oli tyhjennelty jo vuotta aiemmin, mutta vielä ennen tätäkin kautta porukasta löytyi lähtijöitä (mm. Ari Mikkola Jokereihin). Onnistunein hankinta SaiPaan oli KooVeesta löydetty viidentoista maalin Mikko Räikkönen.

Viisi kierrosta ennen loppua vaasalaiset olivat vain pisteen edellä SaiPaa. Ero kasvoi kolmeen pisteeseen, kun Sport voitti neljän pisteen kamppailun niukasti lukemin 5-4. Tappio Kärpille palautti kuitenkin eron takaisin pisteeseen. Seuraavat vastustajansa molemmat selvittivät niukasti vieraissa, Sport SaPKon 3-4 ja SaiPa KooKoon 5-6. Ratkaisevaksi osoittautui toiseksi viimeinen kierros. Vaasalaisjoukkue voitti kotonaan Jukurit 6-5, mutta SaiPa kompastui omassa luolassaan HPK:lle, joka teki julmaa kiusaa 3-5-voitollaan.

Kahdestatoista viimeisestä pelistään yksitoista voittanut Sport teki runkosarjassa 256 maalia, päästi 136 ja sai kasaan 57 pistettä. Vaasalaiset hävisivät kotonaan vain yhden pelin; Kärpät oli tammikuussa vahvempi luvuin 2-11. SaiPa jäi lopulta kolmen pisteen päähän ja keräsi maalieron 230-111. Lappeenrantalaisjoukkueen kauteen ei mahtunut pitkiä voittoputkia, mutta vastaavasti se säilytti tasonsa läpi kauden. SaiPa ei hävinnyt kertaakaan kahta peräkkäistä ottelua.

Tärkeä taisto Savon herruudesta

Peräpäässä KooKoo, SaPKo, Jukurit ja PiTa joutuivat ratkomaan karsijoita loppuun asti. Kuusi kierrosta ennen loppua tilanne näytti synkältä Kouvolassa ja Helsingissä. KooKoo ja PiTa olivat saaneet kasaan vain 16 pistettä ja viiva oli jo neljän pisteen päässä. PiTa, joka oli menettänyt tuttuun tapaan edelliskauden avainmiehensä liigaan (Taimio, Lehtonen, Hirvonen ja Savolainen HIFK:iin, Hannu Auvinen Jokereihin) ei saanut lopuista peleistään kuin kolme pistettä ja jäi pakan pohjimmaiseksi tylyllä maalierolla 140-255. Yhdestätoista viimeisestä pelistään PiTa voitti vain yhden. Lähes yhtä huonosti se oli sarjan aloittanutkin, sillä kymmenestä ensimmäisestä kamppailusta se voitti tasan yhden.

Jännitys toisesta karsijasta pysyi sen sijaan viimeiselle kierrokselle asti. Jukurit johti kolmikkoa 23 pisteellä, KooKoo ja SaPKo hengittivät niskaan vain pisteen päässä. KooKoo selvitti helpolla oman ratkaisukamppailunsa lyömällä PiTan kotonaan, joten toinen varma säilyjä ratkesi Mikkelissä Jukurien ja SaPKon kohtaamisessa. Savonlinnalaiset eivät kolmessa aiemmassa kohtaamisessa olleet pystyneet voittoon, mutta nyt ottelu päättyi vieraille lukemin 2-4. Jukurien säilyminen oli pitkään ollut pelkästään sen omissa käsissä. Edes lokakuun seitsemän peräkkäistä tappiota eivät saaneet sitä takaa-ajajaksi. Huonosti sujunut kevätpuolisko pakotti kuitenkin joukkueen pelaajavalmentajina toimineet Jukka Mattilan ja Pentti Matikaisen motivoitumaan karsintoihin.

Kouvolassa kausi oli jälleen kerran aloitettu heikosti. Yhdestätoista ensimmäisestä pelistä KooKoo voitti vain kaksi. Joukkueen pelaajavalmentajana toiminut Esa Siren löysi kuitenkin avaimet onneen viime hetkillä. KooKoo voitti kuudesta viimeisestä matsistaan neljä. Vuoden vaihteessa tulevaisuus oli vielä näyttänyt todella synkältä, sillä syksyn tappiollisesti päättänyt KooKoo hävisi kymmenen vuoden ekaa peliään. KooKoon onneksi myös takaa-ajettujen otteet yskähtelivät pahasti samoihin aikoihin: SaPKo päätti syksyn kuuteen voitottomaan peliin ja aloitti kevätkauden viidellä tappiolla ja Jukurit voitti vuoden kymmenestä ensimmäisestä pelistään vain kaksi.

KooKoolle ja SaPKolle siis 24 pistettä. Kouvolalaisten maaliero (152-204) oli vähemmän huono kuin SaPKon (117-186), joten KooKoo sijoittui seitsemänneksi. 23 pisteen Jukurit teki 133 maalia ja päästi niitä 190.

Hjerpen juhlaa

Divarin pistepörssissä kaksi tehoparia nousivat ylitse muiden. Vaasalaiskaksikko Håkan Hjerpe – Kalevi Aho herätti pelkoa vastustajissa ja runsaasti kiinnostusta liigajoukkueiden toimistoilla. Hjerpe voitti piste- ja maalipörssit tehoilla 64+25, eniten syöttöjä jaellut keskushyökkääjä Aho oli kolmas tehoin 28+37. Oulussa tuhojaan tekivät tuttuun tapaan Markku Perkkiö (44+26) sekä Hannu Aravirta (34+30), jotka olivat saaneet tuekseen nuoren huippulupauksen Reijo Ruotsalaisen. Vasta 16-vuotias puolustajatähti keräsi viidenteen sijaan oikeuttaneet tehot 23+35.

Maaleilla juhlineiden oululaisten riveistä löytyi kosolti myös muita tehokkaita pelimiehiä. Sarjan tehokkaimpaan kolmeenkymppiin mahtuivat Kärpistä vielä Eero Vartiainen (19+27), Markku Kiimalainen (29+14), Jouko Kämäräinen (25+15), Veikko Torkkeli (10+29) sekä Seppo Tenhunen (17+19). Sportilta samaan sakkiin mahtuivat Jaakko Hyytinen (23+23), Esko Eriksson (29+16) ja Raimo Brax (20+20).

SaiPalla ei yhtäkään varsinaista ykköspyssyä ollut, mutta linjoilta löytyi tasaisuutta vaikka muille jakaa. Peräti ykstoista eri lappeenrantalaista teki vähintään kymmenen maalia. Yli neljänkymmenen pisteen pääsivät Pekka Nieminen (26+25), Harri Asikainen (22+24), Martti Sinkkonen (25+19) ja Antero Väätämöinen (16+25). Joukkueen ehdottomia avainpelaajia olivat kuitenkin puolustajat sekä maalivahdit Teijo Räsänen ja Juha Sokkanen, joiden johdolla SaiPalle tehtiin keskimäärin vain kolme maalia ottelua kohden.

HPK:n tutkaparin muodostaneet Pentti Pietilä ja Hannu Savolainen kärsivät talven aikana loukkaantumisista, eivätkä yltäneet tuttuihin lukemiin. Savolainen keräsi 31 pelistä tehot 18+18 ja Pietilä iski pelaamissaan 29 ottelussa kiekon vastustajan reppuun peräti 26 kertaa. Uudeksi syömähampaaksi nousi pistepörssin seitsemänneksi ja sarjan kolmanneksi ahneimmaksi maalariksi yltänyt Pekka Leimu (37+15). Myös Pekka Kuusisto keräsi varsin vakuuttavat pisteet: 7+36.

Koppari maalinteossa

Pistepörssissä kuudennelle sijalle ylsi KooKoon Ilkka Kannelkoski, tehoilla 32+22. Kannelkosken urheilullinen osaaminen ei rajoittunut pelkästään kaukaloon, sillä lahjakas nuorimies oli edellisenä kesänä juhlinut pesäpallon Suomen Mestaruutta KPL:n kopparina. Juha Kautonen teki kouvolalaisille pisteet 17+24 ja nuori Timo Susi 20+14. Aiempina kausina nelisenkymmentä sijaa ylempänä pistepörssissä ollut Kari Palo-oja ei tällä kaudella juhlinut hyökkäyspäässä varsinkaan poikkeuksellisen viime kauden malliin. Puolustajan tontilleen palannut Palo-oja iski tällä kaudella kolmetoista maalia, koutsi Esa Siren yhden enemmän ja nuori hyökkääjälupaus Harri Haapaniemi kymmenen.

Myös jumbokaksikosta löytyi maalintekoon pystyneitä miehiä. Pentti Matikainen iski Jukureille tehot 20+22 ja Leo Heinonen 28+10. Martti Salminen teki 19 ja Jukka Mattila 14 maalia. PiTan tehoista vastasi troikka, jonka muodostivat Heikki Kojola (20+27), Kari Weckström (24+20) sekä tulokaskautensa pelannut 18-vuotias Ilkka Sinisalo (22+16). Trio teki neljää vaille puolet joukkueensa maaleista.

Jäähongasta, JYP:stä ja SaPKosta ei pelaajia pistepörssissä kovinkaan korkealla yltänyt. JYP:issä vastuu jakautui pelin kulkiessa tasaisesti kaikille ja heikkoina hetkinä ei kenellekään. Pertti Rastela (22+14) oli ainoa pinna/peli-tahtiin yltänyt jyväskyläläinen. Jäähongista samaan pystyi niin ikään yksi mies, tehot 23+13 kerännyt Jyrki Seivo. Espoolaiset eivät juurikaan maaleilla juhlineet ja siksipä muiden tehot rajoittuivatkin kahteenkymmeneen pisteeseen. SaPKon Jussi Piuhola iski 17 maalia ja antoi yhtä monta syöttöä. Piuholaa ja Paavo Tirkkosta (13+15) lukuunottamatta Savonlinnassakin jäätiin alle kahteenkymmeneen tehopinnaan.

Jäähypörssin voitti HPK:n Tapani Jaatinen 87 rangaistusminuutillaan ennen Jäähongan Pertti Turaa (84), seurakaveri Pekka Kuusistoa (76) ja PiTa-kaksikkoa Weckström (76) – Rauno Hartikainen (73). Joukkuepuolella HPK piti maineestaan huolta keräämällä yhteensä 494 minuuttia penalttia. Kärpät jäi tosin vain kahden minuutin ja SaPKo kolmentoista päähän. Kesyimmät joukkueet löytyivät Itä-Suomesta. SaiPa ja KooKoo jäivät alle kolmensadan minuutin ja Jukuritkin ylitti sataluvun vain vitosella.

Katsojaluvuissa skaala oli melkoinen: Kärpät veti yleisöä lähes 3700 silmäparin keskiarvolla, kun taas Jäähonka jäi omassa luvussaan alle sadanseitsemänkymmenen. Kehumista ei ollut myöskään PiTalla (260) eikä Jukureilla (460). Kouvolassa ja Hämeenlinnassa tuhannen katsojan keskiarvosta jäätiin jokunen kymmen, Savonlinnassa kolmisen sataa. Kohtuullisen mukaviin lukemiin päästiin Lappeenrannassa (1769), Vaasassa (1550) ja heikosta keväästä huolimatta Jyväskylässäkin (1236).

Kärppien uusin(ta) yritys

SM-liigan karsintasarjassa Sportin ja Kärpät kohtasivat Lukko ja FoPS, joista kumpikaan ei ollut joutunut kauden aikana todellisen heittopussin asemaan. Sarjasta tuli ennätyksellisen tiukka, sillä 30 maalin Kärppiä lukuunottamatta kaikki joukkueet tekivät 32 maalia ja sijoittuivat kahden pisteen sisään toisistaan. Lukko ei hävinnyt kotona kertaakaan ja haki arvokkaan vierasvoiton Forssasta maalein 1-6. Niinpä liigakiekko Raumalla sai jatkoa Lukon voitettua sarjan seitsemällä pisteellä.

Sport ei kauas noususta jäänyt, mutta joukkueen puolustus vuoti liikaa: keskimäärin seitsemän ja puoli maalia jokaista peliä kohden. Kotivoitot Lukosta ja Kärpistä sekä piste Raumalta jättivät sen viiteen pisteeseen ja divariin. FoPS puolestaan onnistui yllättämään Kärpät Oulussa, mutta Kärpät kuittasi tilanteen tasoihin Forssassa. Molemmat joukkueet saivat kasaan kuusi pistettä, joten edessä oli uusintaottelu – oululaisille harmillisen tuttu juttu edelliskeväältä. Ratkaiseva kamppailu pelattiin Oulussa, sillä Kärppien maaliero oli kaksi maalia FoPS:n vastaavaa parempi. Tällä kertaa tulos täydessä Raksilassa oli selvä: Kärpät liigaan ja FoPS divariin lukemin 9-3.

Karsintasarjan pistepörssin voitti Palloseuran Timo Sutinen, joka sekä teki että syötti seitsemän maalia kuudessa pelissä. Forssalaisista Arto Kaunonen keräsi pisteet 2+9 ja Kari Torkkel iski kuusi maalia. Lukkolaisista maaliverkkoja heiluttelivat ahkerimmin Jouni Rinne (6+5) sekä Ismo Villa (6+2). Reijo Ruotsalainen (2+5) oli Kärppien tehokkain. Aravirta iski tehot 4+3, mutta Perkkiö ei mahtunut 25 tehokkaimman pelaajan joukkoon. Håkan Hjerpe puolestaan iski Sportille kahdeksan maalia, vaikka Kalevi Aho ei pistetahdissa mukana pysynytkään.

Sarjan "paha joukkue" oli kiistatta 122 minuutin FoPS. Joukkue keräsi puolet enemmän jäähyjä kuin Kärpät ja kolme kertaa niin paljon kuin Sport. Viidestä eniten rangaistusta pelaajasta neljä oli Forssasta, kärjessä Heikki Leppik 30 minuutilla. Kärppien kolmea kotipeliä seurasi keskimäärin yli viisi ja puolituhatta katsojaa. Vaasassa keskiarvo kohosi päälle kolmen tuhannen, liigapaikkakunnilla jäätiin kahden ja kolmen tuhannen katsojan välimaastoon.

Ruotsalaisella maajoukkuekiireitä

Divarikarsinnassa sekä Jukurit että PiTa selvittivät paikkansa suhteellisen helposti. Jukurit menetti vain pisteen rynnien 11 pojoon maalierolla 39-9. PiTakin selvitti helposti haastajat ja sai kasaan kahdeksan pistettä. Vain yhden voiton ottanut Joensuun JoKP jäi noususta neljän pisteen päähän ja helsinkiläinen Karhu-Kissat sai kasaan vain yhden tasuripisteen ja heikohkon maalieron 17-53.

B-maajoukkue kokoontui kauden aikana kymmeneen peliin. JYP-molari Hellgren pukeutui niistä jokaiseen. Kenttäpelaajista Sportin Hjerpe esiintyi kolmessa pelissä tehoin 2+1. Kaksikymppisten MM-kisoissa Suomi jäi Tshekkoslovakiasta ja pronssista vain pisteen. Ruotsalainen ja Jouko Kämäräinen kuuluivat Kärpistä kisamiehistöön yhdessä SaiPan Jukka Peitsoman kanssa. Hjerpe pelasi kauden aikana kaksi ottelua, muttei mahtunut lopulliseen joukkueeseen.

18-vuotiaissa pelasi oululaisia peräti neljä. Niistä tosin vain Ruotsalainen ja Kai Suikkanen kuuluivat jo divarimiehistöönkin. Tehot 8+3 kerännyt Suikkanen oli maajoukkueen paras pistemies, Ruotsalainen puolestaan osallistui kiireisenä vain EM-kisoihin. Kisajoukkueessa olivat myös KooKoon Timo Susi (pelasi kaikki kauden yksitoista peliä tehoin 5+2), Raul Timgren ja Martti Merra Jäähongasta sekä SaPKosta isokokoinen puolustaja Timo Härkönen ja maalivahti Tuomo Laukkanen. Laukkanen puki paidan päälleen kaikkiin kauden maaotteluihin, Härkönen puolestaan keräsi yhdeksästä pelistä 18 jäähyminuuttia. Suomi sijoittui EM-kisoissa neljänneksi. 17-vuotiaat käväisivät pelaamassa kuuden maan turnauksen Saksassa. Joukkueessa pelasi SaPKolle kahdeksan maalia iskenyt Jari Hämäläinen (5.2+0).

» Lähetä palautetta toimitukselle