BOS - STL 2.00
NYI - NJD 2.00
NYR - CHI 2.00
TBL - TOR 2.30
NSH - WPG 3.00
MIN - ANA 3.00
DAL - LAK 3.30

75-76 – Reippaan nousu jatkuu

MESTIS / Artikkeli
Lahden Kiekkoreipas ei kauaa divarissa viihtynyt. Kun keväällä 1975 Kari Eloranta ja kumppanit olivat juhlineet nousua divariin, oli jo vuotta myöhemmin vuorossa liigatuuletukset. Oululaiset sen sijaan jäivät vielä niukasti divariin kahden uusinnan jälkeen. Häntäpäässä JYP ja JoKP erottuivat muusta joukosta. Pistepörssin ykkösparin taas muodostivat oululaiset Markku Perkkiö sekä Hannu Aravirta.

Joukkueet (1.-10.): K-reipas, Kärpät, SaiPa, HPK, KooKoo, Jukurit, SaPKo, PiTa, JYP, JoKP

Ottelumäärä: 36

Toinen divarikausi oli ensimmäinen peräti neljälle joukkueelle. Laajennuksen myötä SaPKo ja JYP säilyttivät sarjapaikkansa, vaikka Jukurit ja Kiekkoreipas karsintasarjan selvittivätkin. SM-sarjasta pudonneista joukkueista divari kiehtoi vain SaiPaa – TuTo katsoi tilanteensa toivottomaksi ja yhdisti voimansa TPS:n kanssa myymällä parhaat pelaajansa Palloseuralle. Turkulaisten tyhjäksi jättämän sarjapaikan sai JoKP Joensuusta. Sportin ja FoPS:n nousuista huolimatta hallien määrä divarissa lisääntyi Kiekkoreippaan nousun, SaiPan putoamisen ja Oulun Raksilaan pystytetyn uuden ilonaiheen myötä.

Edellisvuoden tapaan kolme joukkuetta erottui kärjessä tälläkin kaudella kahden karsintapaikan metsästyksessä. Hallijoukkueet Kiekkoreipas, Kärpät ja SaiPa olivat ennen viimeistä neljännestä kaikki kahden pisteen sisällä toisistaan. Lahdessa joukkueen divariin nostaneen nuoren joukkueen runkoa oli kesällä vahvistettu muutamalla kovan profiilin vahvistuksella. Merkittävin niistä oli puolustaja Ilpo Koskelan paluu Lahteen kymmenen SM-sarjakauden jälkeen. Yli sadan maaottelun Koskela siirtyi Kiekkoreipaaseen Helsingistä, asuttuaan ja toimittuaan Lahdessa pankinjohtajana myös jokerivuotensa. Maalivahti Pertti Hasanen siirtyi puolestaan Lahteen neljän TuTo-kauden jälkeen. Tampereelta joukkue sai vielä edellisenä talvena KooVeelle 11 maalia iskeneen Yrjö Hakulisen.

Reipas oli kolmikosta kevään kovakuntoisin. Se voitti kaksitoista peräkkäistä ottelua ennen kuin sarjan vikassa matsissa oli jo varaa löysäilyyn. Lahtelaisjoukkue menetti kotonaan pisteitä vain kerran (2.11. K-reipas-SaPKo 1-2) ja sai kaiken kaikkiaan kerättyä 56 pistettä. Harri Toivasen ja Erkki Laineen johdolla se mätti selvästi eniten maaleja (241) sarjassa ja puolustuskin piti hivenen haastajia paremmin (122).

Syksyn kovakuntoisin oli puolestaan SaiPa. Joukkuetta pidettiin ennen kauden alkua pienoisena kysymysmerkkinä, sillä vaikka sen pelaajamateriaali olikin vielä kova, oli se putoamisen myötä menettänyt luonnollisesti tukun kovia pelimiehiä. Avainpelaajista Martti Immonen (HIFK), Ilkka Kaarna (Jokerit) ja Hannu Lassila (Ässät) halusivat vielä jatkaa liigassa. Mutta eipä se juurikaan alkutahteja näyttänyt häiritsevän. Kymmenestä ensimmäisestä pelistään SaiPa voitti yhdeksän ja pelasi yhden tasan. Se menetti kuitenkin hankkimansa pienen etumatkan hävittyään heti perään kolme seuraavaa kamppailuaan.

Kärpät pelasi oman sarjansa SaiPaa tasaisemmin. Sillä oli myös sarjan terävimmät ratkaisijat: Markku Perkkiö voitti pistepörssin ja SaPKossa edellisenä talvena vain kuusi maalia iskenyt Hannu Aravirta oli nyt sarjan kolmanneksi tehokkain pelaaja. Myös nuori raahelaisvahti Veli-Pekka Reijasalo osoittautui pelimieheksi. Kärpät oli kotonaan yhtä kova kuin Kiekkoreipas: ainoat pisteet vei mukanaan Jukurit joulukuisella 2-4-voitollaan. Mutta kun kärkikolmikon kaksi muuta jäsentä keräsivät pisteitä vieraskaukaloistakin, tarvittiin Kärppien ja SaiPan paremmuuden selvittämiseksi jo maalikameraa.

Joukkueet kulkivat viimeiset kierrokset aivan tasatahtiin. Paineet mahtoivat olla melkoisat, sillä vain voitot kelpasivat. Viikkoa ennen runkosarjan päättymistä Kärpät otti pienen henkisen otteen voittamalla SaiPan 6-2. Idän Jättiläiset eivät tästä kuitenkaan häkeltyneet, vaan voittivat viimeiset kolme peliään: JYP:n, Jukurit ja JoKP:n. Eroa ei kuitenkaan saatu aikaiseksi, sillä Kärpätkin päätti runkosarjan kolmeen voittoon kaatamalla Jukurit ja HPK:n. Molempien seurojen pistesaldoksi tuli 50 ja välit selvitettiin uusintaottelussa. Ratkaiseva peli pelattiin Oulussa, sillä Kärppien maaliero (216-126) oli parempi kuin SaiPan vastaava (190-141). Ottelu oli tiukka, mutta lopulta lappeenrantalaiset eivät pystyneet lyömään vahvasta kotiedusta nauttineita Kärppiä. Oululaiset jatkoivat liigakarsintaan maalein 6-4.

Vailla suurempia paineita

Seuraavan viisikon ei juurikaan tarvinnut paineista perustaa. Kolmella tappiolla kautensa aloittanut HPK huomasi pian eron ylöspäin kasvaneen saavuttamattomaksi, mutta punnersi vakaasti kautensa loppuun asti tasaista tahtia. Asetelma Hämeenlinnassa oli kesän aikana muuttunut merkittävästi, sillä paikalliskilpailija Tarmo lopetti perinteikkään jääkiekkotoimintansa. Osa pelaajista siirtyi Kerhon riveihin, kuten myös varusteet. HPK sai kasaan 39 pistettä ja oli tasaisen keskiryhmän paras, eli neljäs.

Viidenneksi selviytyi lopulta KooKoo. Syksy oli jälleen hallijoukkueita myöhemmin jäälle päässeille kouvolalaisille vaikea. Kahdestatoista ensimmäisestä pelistään joukkue voitti vain kolme. Pelaajavalmentajaksi ryhtynyt Esa Siren sai kuitenkin käännettyä kurssin ja hajurakoa peräpäähän alkoi syntyä pikkuhiljaa. Kausi päättyi lopulta komeasti viiteen peräkkäiseen voittoon ja kelvolliseen 38 pisteen saldoon.

Nousijajoukkue Jukurit keräsi pisteitä kohtalaista tahtia alusta asti, eikä ollut missään vaiheessa vaarassa sarjapaikkansa säilyttämisen suhteen. Mikkeliläisten valmentajana toimi uusi mies, Eero Välivuori apunaan pelaaja-valmentajat Jukka Mattila ja Martti Helle. Joukkueen tehomiehinä hääri kaksikko Pentti Matikainen – Matti Jokinen. Duon lavoista lähti lähes kolmannes joukkueen maaleista. KooKoo kiilasi kuitenkin lopulta niukasti kahden pisteen turvin Jukureiden edelle tulokkaiden hävittyä kolme viimeistä otteluaan.

SaPKon kohtaloksi tuli sama sija kuin edellisenäkin keväänä. Tällä kertaa seitsemänneksi jääminen ei tosin pakottanut savonlinnalaisia karsimaan, sillä taakse jäi vielä kolme joukkuetta. Pallokerho aloitti kautensa vallan mallikkaasti. Kauden puolivälissä joukkue oli vielä tasoissa HPK:n kanssa, eikä kärkikolmikkokaan ollut kuin muutaman voiton päässä. Mutta sitten tahti muuttui ja alkoi tuskainen taival. Joulukuusta lähtien SaPKo pelasi kolmentoista voitottoman ottelun putken. Viimeisiltä kierroksilta pisteitä kertyi kuitenkin sen verran, että lopulliseksi saldoksi tuli 31 pistettä ja eroa karsijoihin runsaasti.

JYP ja JoKP jumboina

Pitäjänmäen Tarmon vaikein vaihe osui pimeimpään syksyyn, jolloin joukkue haki voittoa turhaan kuudessa peräkkäisessä kamppailussaan. Helsingin liigaseurat olivat lähettäneet PiTan paitaan yli kaksi kentällistä viime talven miehiään, mutta PiTa ei missään vaiheessa noussut taistelemaan korkeammista sijoista. Karsintoihin joutuville joukkueille se tosin pystyi sanomaan hyvästit jo tammikuussa. Vain 125 maalia tehnyt PiTa saalisti sarjasta 28 pistettä.

Jo viime vuonna pudonnut JYP ja TuTon korvannut JoKP majailivat tukevasti jumbosijoilla koko kauden ajan. JYP:n kaudesta ei kovinkaan ruusuista osannut odottaakaan, sillä seura oli menettänyt Ilvekseen viime vuoden harvat pelimiehensä: pistekärki Keijo Kivelän ja nuoren huippulupauksen Risto Kankaanperän. Kausi alkoi yllättäen hyvin, kun kolmesta ensimmäisestä pelistä irtosi kaksi voittoa, mutta sen jälkeen syöksykierre vei alas kovaa kieputtaen. JYP hävisi seitsemän seuraavaa kamppailuaan. Joulutauolle lähdettäessä joukkueella oli vielä oljenkorsi karsintojen välttämiseksi, sillä PiTa oli vielä saavutettavissa – jos voittoja alkaisi tulla. Vaan samalla kun voittoja alkoi tulla PiTalle, sukelsi JYP syvemmälle kurimukseen. Kahdestatoista viimeisestä pelistään jyväskyläläiset voittivat vain yhden ja hävisivät yksitoista. Maalierolla 139-235 tili karttui 17 pisteellä.

Joensuussa sen sijaan osattiin varautua karsintasarjaa varten jo hyvissä ajoin. Kahdeksasta ensimmäisestä divaripelistään JoKP sai kasaan vain kaksi tasapelipistettä. Kauden keskivaiheilla joukkue nappasi neljä voittoa, mutta päätti sitten runkosarjan viidentoista voitottoman ottelun jaksoon. Tasureita joukkue pelasi sarjassa eniten, yhteensä seitsemän, joten pisteitä tulokkaalle kertyi lopulta 15. Joukkueen päästettyjen maalien määrä (173) oli samaa luokkaa kuin keskikastilla, mutta todelliset vaikeudet löytyivät sitten maalinteosta. JoKP osui vastustajan tolppien väliin vain 93 kertaa. KooVeen kaappaamaa Markku Hakulista tuli kauden aikana ikävä monta kertaa.Tehottomuuteen yritettiin löytää lääkettä kokeilemalla rutkasti eri miehiä. Joukkuetta edusti kauden aikana 40 eri pelaajaa, kun muut tulivat toimeen alle kolmellakymmenellä.

Yleisömäärissä mitattuna PiTa oli kuitenkin sarjan selvä jumbo. Pääkaupungin kolmosjoukkueen pelit kiinnostivat keskimäärin vain alle kahta ja puolta sataa silmäparia. Mikkelissä ja Joensuussa luku oli seitsemänsadan paikkeilla. Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Savonlinnassa paikallisten seurojen otteita seurasi tavallisesti tuhatkunta katsojaa. SaiPa ja Kiekkoreipas saivat vedettyä katsomoon lähes 1600 katsojaa kumpainenkin, KooKoo vaatimattomista peliesityksistään huolimatta päälle tuhannenseitsemänsadan. Täysin omaa luokkaansa oli kaukalon ulkopuolellakin Kärpät, jonka hallia väki kansoitti lähes kolmentuhannen ihmisen keskiarvolla.

Markku Perkkiö huimana

Piste- ja maalipörssin voitti ylivoimaisesti tehot 45+27 nakuttanut Kärppien Markku Perkkiö. Ainoastaan K-reippaan junnnuikäinen Erkki Laine pääsi 40 osumallaan Perkkiön maalilukeman lähelle. Perkkiön aisaparina toiminut Hannu Aravirta keräsi kolmanteen sijaan oikeuttaneet tehot 28+27. Oululaisista vielä Veikko Torkkeli (11+27) ylsi niukasti piste/peli-tahtiin. Yhdeksän maalia tehnyt ja viisitoista maalisyöttöä antanut 15-vuotias Reijo Ruotsalainen oli Kärppien kuudenneksi tehokkain peluri.

Kiekkoreipas oli sarjan maaliahnein joukkue, joten pistepörssissä vilisi luonnollisestikin lahtelaisia; kolmenkymmenen joukossa peräti kahdeksan. Korkeimman sijoituksen sarjan viidenneksi tehokkaimpana nappasi Harri Toivonen (34+17). Erkki Laine ei mielellään kiekosta luopunut edes ketjukavereilleen, mistä omaa kieltä kertovat jo teholukemat 40+7. Maalinteossa kunnostautuivat myös kokeneet Pertti Arvaja (20+20) ja Yrjö Hakulinen (21+17), joille taustatukea antoivat mm. Hannu Koskinen (12+26), Ilpo Koskela (14+22), Juha Hyvärinen (18+16) sekä Erkki Mononen (13+16).

KooKoon tehokkain pelaaja oli Kari Palo-oja. Hurjalämärinen puolustaja oli niin hyökkäysintoinen, että tällä kaudella mies istutettiin poikkeuksellisesti keskushyökkääjän tontille. Paikanvaihdos sujuikin tehokkaasti ja KooKoo sai aikaan toisenkin tehoketjun legendaarisen Södervik-Kannelkoski-Kautonen –troikkaa tukemaan. Palo-oja, jonka laidoilla pelasivat pelasivat Kari Takala ja Harri Asikainen, keräsi pörssin kuudenteen sijaan oikeuttaneet pisteet 27+24. Kouvolalaisten paras maalintekijä oli kuitenkin Kannelkoski, joka iski 30 kassia. Takala, Asikainen, Södervik, Siren ja Kautonen mahtuivat vielä neljänkymmenen parhaan pistesiepon sakkiin iskettyään tehoja 30 pisteen molemmin puolin. 16-vuotias Timo Susi osui tulokaskaudellaan kaksitoista kertaa.

Jukureista sentteri Matikainen saalisti tehot 21+23 ja Matti Jokinen 22+17, eli kaksikko vastasi lähes joka kolmannesta mikkeliläismaalista. Seppo Hintsa mahtui vielä 29 pisteellään pörssissä sijalle 32, mutta muut joukkueen pelaajat jäivät korkeintaan viiteentoista tehopisteeseen.

SaiPalta erottui edukseen tehoviisikko, jonka muodostivat Pekka Nieminen (21+26), Martti Sinkkonen (26+18), Antero Väätämöinen (20+24), Ari Mikkola (24+17) sekä Esko Heikkeri (25+10). Edellämainittu kopla teki yli kuusikymmentä prosenttia SaiPan maaleista. HPK:n tehot olivat jälleen totuttuun tapaan viekkaan duon Pentti Pietilä – Hannu Savolainen varassa. Eikä poikien peli ollenkaan hassusti sujunutkaan: Tehot 33+23 kerännyt Pietilä oli koko sarjan toiseksi tehokkain, Savolainen pisteillä 21+33 neljäs. Taustatukea kaksikolle antoi 25 maalia tehnyt Heikki Heinänen.

Herrasmiehiä ja jäähykuninkaita

SaPKosta pistetiliään kasvatti pörssin yhdeksäs, rutkasti SM-sarjakokemustakin omannut Jussi Piuhola (20+26). Muut savonlinnalaiset eivät saaneet edes kasaan kolmeakymmentä pinnaa. PiTasta tuota rajaa ei rikkonut kukaan. Joukkueen tehokkain oli pisteet 15+13 kerännyt Pentti Viitanen. 18-vuotias Tomi Taimio osui kuusitoista kertaa, vuotta vanhempana ensimmäisen kokonaisen kautensa miesten sarjoissa pelannut puolustaja Pertti Lehtonen sai kasaan yksitoista tehopistettä ja 91 rangaistusminuuttia.

Joensuulaisia ei viidenkymmenen parhaan sakkiin mahtunut yhtäkään. Jouko Hirvosen tehot 10+11 olivat joukkuueen kovimmat. JYP:stä sen sijaan kaiken surkeudenkin keskeltä löytyi muutama onnistuja: Pertti Rastela (30+13) sekä Pekka Saikkonen (24+17), varauksella onnistujiin on laskettava myös Kari Näppi (13+16) ja Reijo Mäkinen (12+14).

Jäähypörssin kärjessä kahta HPK:n miestä seurasi parivaljakko PiTasta. Samat seurat olivat myös koko sarjan jäähyherkimmät. Tapani Jaatinen keräsi minuutteja peräti 114. Pertti Tamminen puolestaan kunnostautui ottamalla 94 minuuttia sekä peräti kuusi käytösrangaistusta, jotka tuolloin merkittiin tilastoihin kymmenminuuttisina. 91 minuutin Pepe Lehtonen otti vain kolme kymppiä, kuten myös 75 minuutilla neljännen sijan napannut Hannu Auvinenkin.

Siisteintä peliä pelasi taas KooKoo, jonka jäähymäärä (293) jäi noin puoleen kovimpien pukarien saldoista. Kouvolalaisista eniten minuutteja keräsi puolustaja Hannu Lemander, joka hänkään ei sikailuun sortunut. 44 minuutilla selvinnyt "häijynnäköinen arpinaama" ei koskaan ollut esillä otsikoissa, kuten tappelija tai pisteseppo, vaan oli ennemminkin perusdivariarjen sankari. Luottopakki ajoi vuosikausien ajan päivittäin kuplavolkkarillaan kiekkoilemaan Lappeenrannasta Kouvolaan säästä huolimatta, ja oli hyvin pidetty persoona. Joukkuetoverit ja yleisö arvostivat uhrautuvasti pelannutta Lemanderia suuresti. Viisi kautta SaiPan riveissä SM-sarjaa pelannut pakki oli jo ehtinyt lopettaa uransa kolman polvileikkauksen ja kahden olkapääoperaation jälkeen, mutta jatkoi vielä vuoden tauon jälkeen pelaamista viiden kauden ajan Kouvolassa. Kokenut pelimies oli myös tärkeä henkinen johtaja joukkueessa, sillä nuoremman polven kaveritkaan eivät juuri kehdanneet löysäillä kun puolirampa Lemanderkin syöksyi ilta illan jälkeen lämärien eteen lisäarvista välittämättä.

Pistepörssistä löytyi muutama todellinen herrasmieskin. Jukureille kuusitoista maalia tehnyt Seppo Hintsa ei ottanut 36 pelaamassaan ottelussa yhtään jäähyä. Sijoilla 16 ja 17 majailleet Ilkka Kannelkoski ja Pertti Arvaja selvisivät hekin vaivaisella kahdeksalla minuutilla per mies.

Kiekkoreipas hiljentää Raksilan

Liigakarsintaan joutuivat Kiekkoreippaan ja Kärppien kanssa voimiaan mittelemään divarihistorian ensimmäiset nousijat, FoPS sekä Sport. FoPS oli voittanut kauden aikana vain kuusi kamppailua, Sport viisi. Neljän joukkueen kaksinkertaisesta sarjasta tuli harvinaisen tasainen. Kuumilta tunteiltakaan ei sarjassa vältytty: Vaasassa tuomarit jouduttiin saattamaan junaan poliisiautolla. Oulussa pelejä oli seuraamassa keskimäärin 6000 ihmistä, muilla paikkakunnilla reilut pari tuhatta.

Lopulta kärkipaikalle selvityivät forssalaiset. Palloseura kaatoi kotonaan Reippaan (8-5) ja murskasi Kärpät (11-1). Vierasvoitto Vaasasta kuittasi kotilipsahduksen ja lopulta ratkaisevaksi pisteeksi osoittautui Oulusta taisteltu tasuri. FoPS sai kasaan seitsemän pistettä maalierolla 32-29. Sen tehomiehiä olivat odotetusti seitsemän maalia iskenyt Timo Sutinen sekä Kari Lehtinen (3+6).

Kiekkoreipas voitti selvästi kaikki kotipelinsä. FoPS kaatui peräti 11-3, Kärpät 7-1 ja Sport 5-1. Vierasmatkoiltaan joukkue ei saanut kuitenkaan pistettäkään ja jäi täten kuuteen pisteeseen. Yhtä monta sai kasaan Kärpät. Sport jäi niukasti viimeiseksi viidellä pisteellään, joten oululaisilla ja lahtelaisilla oli edessä jännittävä ja kaiken ratkaiseva uusintaottelu. Ottelu pelattiin Oulussa, vaikka Reippaan maaliero (35-30) olikin parempi kuin Kärppien vastaava (23-32). Täyden tuvan edessä pelattu peli sujui kaikkien draaman sääntöjen mukaisesti, edeten aina jatkoajalle asti. Lopulta Kiekkoreipas jatkoi nousuputkeaan tekemällä 3-4-osuman.

Karsintasarjan paras pistemies oli Reippaan Ilpo Koskela, joka teki kuudessa matsissa viisi maalia ja alusti yhtä monta osumaa. Ohessa Koskela keräsi myös sarjan muhkeimman jäähymäärän, 18 minuuttia. Sportin tehokkain oli Pekka Santanen (4+4). Markku Perkkiö iski kuusi maalia, vaikkei saanutkaan runkosarjan malliin apuja vaisulta Hannu Aravirralta.

Eksoottinen vieras karsintasarjassa

Divarikarsintaan JYP:iä ja JoKP:ia haastamaan selviytyi varsin erilainen kaksikko: jäsenmäärältään Suomen suurimpiin seuroihin kuulunut Espoon Jäähonka ja piskuinen Savitaipaleen Urheilijat. StU oli ensin voittanut yllättäen itälohkon (vastassa mm. Ketterä, KalPa ja varkautelaiset) ja pudottanut sen jälkeen jatkosta Kokkolan Hermeksen suoraan kahdessa ottelussa. Halliaan odotellut ja etelälohkon hoitanut Jäähonka joutui ahtaammalle Hilparan kanssa, mutta selvitti lopulta sekin tiensä karsintaan.

Vaikka runkosarjan loppu olikin sujunut JYP:ltä katastrofaalisen surkeasti, ei voittamisen taito ollut kadonnut kokonaan. JYP menetti koko kaksinkertaisessa karsintasarjassa vain yhden pisteen ja otti näin ollen selvän voiton yhdellätoista pisteellä. Tuo yksi JYP:n tasuri osoittautui kuitenkin ratkaisevaksi, vaikkei sitä jyväskyläläisille millään muotoa ollutkaan. Jäähongan ja JoKP:n pelattua keskenään ristiin, ansaitsi toisen sarjapaikan ensi kaudeksi Jyväskylästä 4-4-tuloksella pisteen hakenut espoolaisjoukkue seitsemällä pisteellään.

JoKP hävisi siis tiukan taiston sarjapaikasta yhdellä pisteellä, vaikka päästikin sarjassa vähiten maaleja; vain 21. Savitaipaleen kiekkoylpeys hävisi kaikki kuusi otteluaan maalierolla 19-38. Lähimmäs pisteitä se pääsi Joensuussa, jossa turpiin tuli vain yhdellä maalilla.

A-maajoukkueeseen ei divaripelaajia kelpuutettu, mutta B-ryhmään kavereita otettiin kokeelle erittäinkin runsaasti. Kari Eloranta, Laineet Erkki ja Pekka (Reipas), Tomi Tainio, Raimo Hirvonen, Pertti Lehtonen, Pertti Savolainen ja Arto Hile (PiTa), Vesa Kolehmainen, Ari Lappalainen, Jukka Peitsoma ja Ari Mikkola (SaiPa) sekä Pekka Saikkonen (JYP) pelasivat kukin kaksi ottelua leijonapaidassa. Eloranta iski kaksi maalia, E.Laine ja Tainio saalistivat tehot 1+1 ja Peitsoma nappasi peräti 17 rangaistusminuuttia.

20-vuotiailla oli vuorossa MM-kotikisat. Neljänneksi yltäneessä joukkueessa pelasivat Eloranta, P.Laine, Taimio, Peitsoma, Saikkonen ja HPK:n Jarmo Tolvanen. Vuotta nuoremmat saalistivat EM-kisoista pronssiset lärpättimet. Kisoissa olivat mukana Hirvonen, Taimio, Peitsoma, E.Laine, Reijo Ruotsalainen sekä SaiPa-pakki Harri Pöyhiä. Kauden aikana käynnisteltiin myös tuoretta ikäluokkaa, kahdeksantoista vuotiaita. Joukkue, jossa pelasivat myös SaiPan Heikki Mälkiä (6+1), Reippaan Harri Nyman (1+0) sekä KooKoon Timo Susi (0+1), kävi pelaamassa Ljublanan turnauksessa, jossa voitti kaikki viisi kamppailuaan.

» Lähetä palautetta toimitukselle