Ismo Lehkonen liitetään valmennusuransa vuoksi helsinkiläisseuroista ehkä voimakkaammin IFK:hon, mutta "Ikan" sydämessä sykkii jokerisydän.
- Olen Itä-Helsingin kasvatti. Herttoniemen Chicagosta mun lätkätaival on alkanut, aloitti Lehkonen oman osuutensa Jokerien tiedotustilaisuudessa.
- Täällä olen kasvanut lapsuuteni ja tämän pelin parissa viettänyt huikeita hetkiä. Mulla ei ollut loppuviimeksi edes vaihtoehtoa, kun tämä asia tuli esille. Sydän sanoi, että on aika kasvaa isoksi ja
palata maailmalta kotiin.
Lehkosen kotiinpaluuta helpotti osaltaan se, että Jokerit palkkasi päävalmentajakseen tämän hyvän ystävän Glen Hanlonin. Kaksikon ystävyys juontaa Lehkosen IFK-aikaan, jolloin Washington Capitals lähetti nuoria pelaajiaan - ja valmentajiaan - Suomeen oppimaan eurooppalaista kiekkoilua.
- Meillä kemiat napsahti heti. Hän tuli pari kertaa tänne ja sitten aloin käydä siellä. Aloimme olla kolmekin viikkoa kimpassa saman katon alla, Lehkonen kertoo.
- Mua kiinnostaa aivan älyttömästi se tietotaito, jota Glen on seitsemäntoista vuoden aikana kerännyt. Olen saanut paljon irti jokaisesta hetkestä, jonka olen hänen kanssaan viettänyt. Nyt kun
olemme vuoden yhdessä, uskon että siitä tulee uudenlainen kiekkokoulu mullekin.
Hanlon ei päässyt paikalle tiedotustilaisuuteen, sillä hän on mukana Valko-Venäjän MM-kisajoukkueen johtoryhmässä.
Edustusjoukkueen apuna, juniorien asialla
Jokerien valmentajakolmikon työnjako on selkeä. Hanlon vastaa edustusjoukkueen menestyksestä ja peluutuksesta, Lehkonen sparraa ja avustaa häntä, Jami Kauppi vastaa maalivahtivalmennuksesta ja joukkueenjohtajan ominaisuudessa juoksevista asioista. Lehkosen sydäntä on lähellä kuitenkin vielä enemmän jokerijuniorien kehittäminen kohti jääkiekkoammattilaisuutta.
- Mun tehtävä on tässä kaikista isoin. Glenillä on tietysti vastuu koko hommasta - voittaa pelejä. Muakaan ei kiinnosta turpaan ottaminen. Mun tehtävä on kuitenkin valmistaa nuorempia pelaajia
siihen, että he nappaavat pelipaikan, Lehkonen kertoo värikkääseen tyyliinsä.
Jokereilla on nyt vähintään alustava sopimus 29 pelaajan kanssa. Ilmaiseksi juniorit eivät siis pelipaikkojaan saa.
- Ei se olisi kenellekään oikein, että mä antaisin jotain vapaakortteja, että "ole hyvä, pelaa jokeripaidassa". Meidän pitää olla valtakunnan ykkösjoukkue tässä ja nyt. Se tarkoittaa, että niiden
pentujen, jotka saa mahdollisuuden, pitää olla sen arvoisia, Lehkonen painottaa.
- Kun meidän nuoremmat kaverit saavat ensimmäisen mahdollisuuden, ensimmäisen vaihdon, heidän täytyy maksaa hintaa ja pitää siitä kiinni.
Parikymppisten liigakynnystä koputtelevien pelureiden lisäksi Jokereilla on nuoremmissa junioreissa erittäin lupaavia ikäluokkia. Näiden suhteen Lehkosella on pidemmän aikavälin suunnitelmia.
- On äärimmäisen siistiä lähteä tekemään päivittäistä työtä. Osalle nuorista pelaajista se tarkoittaa erittäin pitkää savottaa ja kauheasti hommia, Lehkonen varoittaa.
- Hauska matka siitä ei mun kanssa tule. Mun tehtävä on auttaa heitä ryöstämään se pelipaikka ja sen voin sanoa jo nyt, että osa sitä ei kestä.
Unelmia ja mahdollisuuksia
Lehkonen ei turhia nöyristele. Jos aiemmin Jokerit onkin säännönmukaisesti ilmoittanut seuraavan kauden tavoitteeksi SM-kullan, nyt tavoite pistetään kerralla nelinkertaiseksi.
- Tasosta riippumatta alhaalta ylös tavoitteena on voittaa mestaruus. Yhtään kaunistelematta yksi meikäläisen unelma on, että ensi vuonna C:stä edustukseen kaikki voittavat oman juttunsa, Lehkonen pamauttaa.
- Sen eteen aletaan tehdä hommia ihan älyttömästi. Varsinkin ajatustyötä, ei me kenenkään intoa aiota tappaa työnteolla. Kun tämä pusero on päällä, tavoite on olla Suomen paras.
Jokerit on vuodesta toiseen hukannut oman juniorikoulunsa hedelmiä muihin seuroihin. Jokereissa kasvaneen Lehkosen mieltä juuri tämä asia on painanut eniten.
- Ehkä koviten on sattunut, kun tuosta on lähtenyt sellaisia jätkiä kuin Lehterän Jori. Yhtään tällaista tapausta me ei haluta enää päästää tapahtumaan. Luistelukoulusta asti aion jutella valmentajien
kanssa siitä, kuinka iso vastuu meillä on tästä asiasta.
Lahjakkaiden juniorien hukkaaminen on Jokereissa pitkäaikainen traditio. Pidempi kuin moni muistaakaan.
- Meitä oli kanssa pentuna huikea määrä maajoukkuepelaajia. Ei tämä ole mikään uusi juttu Jokereissa, että menetetään paljon pelaajia. Mun ikäluokasta maajoukkuepelaajia lopetti, koska he eivät saaneet mahdollisuutta, Lehkonen muistelee.
- Jokaisella junnulla, jolla on unelma, täytyy olla myös mahdollisuus sen saavuttamiseksi.
Logon puolesta
Vaikka junioriputken kuntoonlaittaminen on varmasti tällä hetkellä Jokereille organisaationa ensiarvoisen tärkeää, Lehkonen haluaa antaa oman osansa myös edustusjoukkueen ilmeeseen.
- Mä tiedän, mitä jokerikiekko on ja mitä siihen kuuluu. Jokeripelaaminen on ennen kaikkea taitokiekkoa – eräänlaista kiekollista artistimaisuutta. Glen tykkää sellaisista pelaajista aivan
älyttömästi, Lehkonen hehkuttaa.
- On äärimmäisen kivaa palata, kun ryhmässä on viistoista sellasta kaveria, jotka on pienestä saakka pelanneet Jokereissa. Puhutaan logon puolesta pelaamisesta. Ehkä mä oon vielä niin naiivi, että uskon, että se onnistuu tämän päivän ammattilaissarjoissa. Että siellä on intohimoisia pelaajia, jotka pistää henkisesti ja fyysisesti itsensä likoon illasta toiseen.
Valmentajalla on mielessään oiva vertaus, jolla hän haluaa konkretisoida kaipaamansa ilmeen kannattajien mielessä.
- Odotan meidän ryhmästä samaa intohimoa ja tunnetta, jolla tuo päätyporukka, fanit meitä kannustaa. Kun laatikkoon hyppää, niin steriiliä puuhastelua ei katsota. Toivottavasti se tunne sytyttää fiilistä ja tuo lisää ihmisiä katsomoonkin.
- Mulle henkilökohtaisesti on tärkeää, että pelaajat pelaavat logon puolesta. Että oli hyvä peli tai huono peli, niin se merkitsee pelaajalle jotain.
Monen kannattajan mielessä Lehkonen on kuitenkin jo leimaantunut. Pasi Nielikäisen nimeä Jokerien sopimuspelaajien listassa ei moni helpolla sulata.
- Ehkä Pasille pitää antaa mahdollisuus. Katsotaan, mitä tapahtuu. Isoin juttu on se, että pystyy tuottamaan jotain tuolla kentällä, Lehkonen painottaa ja muistuttaa, että kaikkien - ikään ja kotipaikkaan katsomatta - täytyy ansaita paikkansa joukkueessa.
- Ei siellä kenelläkään mitään vapaapaikkaa ole. Kun puhutaan pohjoisamerikkalaisesta valmentajasta, niin parhaat pelaa - ja itse olen samaa mieltä.
